Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke
Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt
2025-08-31 00:00:00
Kylä;Varautuminen, omavaraisuus;Vesi;Vesienhallinta;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesihuolto;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus
Beredskap, självförsörjning;By;Gemenskap, delaktighet;Miljömedvetenhet;Vatten;Vattenförsörjning;Vattenhantering;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag
Sisä-Suomen elinvoimakeskus
Livskraftscentralen i Inre Finland
1
Hanketuki
Projektstöd
Raalan Kyläyhdistys ry
Paikallinen/Alueellinen
Lokal/Regional
353692
Käynnissä
Är igång
Raalan ja Nukarin Vesiturvallisuus RANSU-hankkeen tavoitteena on tunnistaa riskit ja tuottaa toimintasuunnitelma siten, että voidaan tehokkaasti suojella alueen vesivaroja sekä ympäristöä ja vesistöjä. Tavoitteena on varmistaa, että kylän asukkailla on jatkossakin käytössään puhdasta ja riittävää vettä – tämä on perusedellytys kylän kestävälle kehitykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille.
Raalan kylän ja sen ympäröivän maaseudun haja-asutusalueen elinvoima, viihtyvyys ja houkuttelevuus perustuu olennaisesti puhtaan veden saatavuuteen. Alueella ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa, vaan veden saanti perustuu yksittäisiin rengas- ja porakaivoihin. Tämä tekee kylästä erityisen haavoittuvan veden laadun ja määrän vaihteluille, joita erilaiset massiiviset hankkeet kuten pohjaveden pinnan alapuolelle yltävät louhos- ja jätemaan läjityshankkeet sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt – kuten kuivuus, rankkasateet ja pintavaluntariski – voivat pahentaa.
Vesiturvallisuus ei ole vain tekninen tai ympäristöllinen kysymys, vaan se on suoraan yhteydessä kyläläisten terveyteen, asumisen turvallisuuteen ja alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa turvaamaan alueen pohjaveden laatua ja saantia eli tuottaa selvitys pohjavesialueen potentiaalista ja toimista, joilla voidaan turvata veden laatu ja saanti jatkossakin.
5975.9
SO8
7469.87
Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry
Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry
2027-08-31 23:59:59
anna.tenhunen-lunkka
Euroopan maaseuturahasto 2023–2027
Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027
0
Pienhankkeet
Småskaliga projekt
Kehittämishanke
Utvecklingsprojekt
Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke
Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt
NURMIJÄRVI
NURMIJÄRVI
80
2026-07-08T09:45:18.441280Z
RANSU eli Raalan ja Nukarin vesiturvallisuus -hanke toteutettiin alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen lähtökohtana oli tarve parantaa Raalan ja Nukarin alueen vesiturvallisuutta sekä lisätä tietoa alueen vesivaroista. Alueella ei ole kattavaa kunnallista vesijohtoverkostoa, vaan vedenhankinta perustuu suurelta osin yksityisiin rengas- ja porakaivoihin. Ennen hanketta alueella oli paljon yksittäisiä selvityksiä, havaintoja ja paikallista tietoa, mutta niitä ei ollut koottu yhdeksi kokonaisuudeksi vesiturvallisuuden näkökulmasta.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa koottiin kattava tietopankki alueella aiemmin tehdyistä tutkimuksista, kaivo- ja poraustiedoista, kartta-aineistoista, ympäristöselvityksistä sekä asukkaiden hallussa olevasta paikallistiedosta. Tämän aineiston pohjalta valmisteltiin asiantuntijatyö ja kilpailutettiin sen toteutus. Asiantuntijaselvityksen toteuttajaksi valittiin Ransu – pohjavesiselvitys 30.9.2026:n laatinut Ramboll Finland Oy.
Asiantuntijaselvityksessä tarkasteltiin alueen pohjavesiolosuhteita, vedenhankintapotentiaalia, veden laatuun ja riittävyyteen liittyviä riskejä sekä pohjavesialueeksi luokittelun edellytyksiä. Selvityksen aikana tunnistettiin useita hydrogeologisesti kiinnostavia kohteita, savenalaisten vettä johtavien kerrosten mahdollinen merkitys, alueella esiintyviä lähteitä ja tihkupintoja sekä useita jatkotutkimustarpeita. Selvityksessä arvioitiin myös mahdollisen E-luokan pohjavesialueen edellytyksiä. Vaikka nykyinen aineisto ei vielä mahdollista alueen pohjavesimuodostumien tarkkaa rajaamista tai vedenhankintapotentiaalin lopullista arviointia, hanke tuotti ensimmäisen kokonaisvaltaisen asiantuntija-arvion alueen vesivaroista ja niiden kehittämistarpeista.
Asiantuntijaselvityksen valmistumisen jälkeen järjestettiin tuloskatsaus, jossa käsiteltiin selvityksen keskeiset havainnot, johtopäätökset ja suositukset. Näiden pohjalta laadittiin vesiturvallisuuden ja vesihuollon kehittämisen toimintasuunnitelma yhteistyössä projektiryhmän, yhdistyksen hallituksen ja jäsenistön kanssa. Toimintasuunnitelmaan sisällytettiin käytännön toimenpiteitä pohjavesitiedon täydentämiseksi, lähteiden ja tihkupintojen kartoittamiseksi, mahdollisen E-pohjavesiluokituksen edellytysten selvittämiseksi, kaivoveden laadun seurannan edistämiseksi, vedenjakelun häiriötilanteisiin varautumiseksi sekä alueen vesivaroihin vaikuttavien hankkeiden seuraamiseksi. Toimintasuunnitelma esiteltiin yhdistyksen syyskokouksessa ja hyväksyttiin osaksi Raalan Kyläyhdistys ry:n vuoden 2027 toimintaa.
Hankkeen muut osatoimenpiteet eli projektin hallinta, dokumentointi ja viestintä, toteutuivat myös suunnitellusti. Hankkeelle perustettiin projektiryhmä, joka vastasi aineiston kokoamisesta, asiantuntijayhteistyöstä, hankinnan valmistelusta, tulosten käsittelystä sekä raportoinnista. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin aktiivisesti yhdistyksen Facebook-sivulla, asukkaiden viestintäkanavissa, jäsenkirjeissä sekä yhdistyksen kokouksissa. Hankkeelle luotiin myös oma visuaalinen ilme ja viestintämateriaalit. Tulokset esiteltiin alueen asukkaille yhdistyksen syyskokouksessa.
Hankkeen toteutuksen merkittävin haaste liittyi riippumattoman asiantuntijatahon löytämiseen. Useat mahdolliset toteuttajat olivat esteellisiä toteuttamaan selvitystä, minkä vuoksi asiantuntijapalvelun hankinta vei ennakoitua enemmän aikaa. Haasteeseen reagoitiin kartoittamalla vaihtoehtoisia toteuttajia ja jatkamalla lähtöaineiston kokoamista hankinnan valmistelun rinnalla. Lopulta asiantuntijatyölle löydettiin soveltuva toteuttaja, eikä viivästys vaarantanut hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi asiantuntijatyön aikana tunnistettiin tarve tarkentaa joitakin raportin johtopäätöksiä, mikä hoidettiin tiiviillä vuoropuhelulla projektiryhmän ja asiantuntijoiden välillä.
Hankkeen keskeisin onnistuminen oli se, että alueen aiemmin hajallaan ollut tieto saatiin koottua yhteen ja muutettua konkreettisiksi jatkotoimenpiteiksi. Hankkeen tavoitteet toteutuivat suunnitellusti ja kaikki tukipäätöksessä määritellyt tuotokset valmistuivat. Samalla luotiin pohja pitkäjänteiselle vesiturvallisuuden kehittämiselle, jatkotutkimuksille sekä alueen vesivaroihin liittyvälle yhteistyölle ja edunvalvonnalle.
Hankkeen kustannukset toteutuivat suunnitellun kustannusarvion mukaisesti. Hankkeen suurin kustannuserä oli asiantuntijaselvityksen hankinta ostopalveluna. Lisäksi hankkeen toteutuksessa hyödynnettiin suunnitellusti yhdistyksen ja projektiryhmän tekemää vastikkeetonta työtä. Toteutuneet kustannukset vastasivat hankesuunnitelmaa eikä hankkeessa ollut tarpeen tehdä olennaisia muutoksia hyväksyttyyn sisältöön tai kustannusrakenteeseen. Tukipäätöksen mukaiset toimenpiteet, tuotokset ja tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan.
Hankkeen kaikki tavoitteet saavutettiin ja kaikki tukipäätöksessä määritellyt tuotokset toteutettiin. Hankkeen keskeinen tulos oli ensimmäisen kokonaiskuvan muodostaminen Raalan ja Nukarin alueen vesivaroista, pohjavesiolosuhteista, vesiturvallisuuteen liittyvistä riskeistä sekä alueen keskeisistä kehittämistarpeista. Ennen hanketta tietoa oli saatavilla useista eri lähteistä, mutta sitä ei ollut koottu yhteen eikä tarkasteltu vesiturvallisuuden näkökulmasta. Hankkeen myötä alueen vesivaroja koskeva tieto koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi ja saatettiin sekä asukkaiden että päätöksenteon tueksi.
Hankkeen merkittävin tuotoksista oli Ransu – pohjavesiselvitys 30.9.2026, jossa arvioitiin alueen pohjavesiolosuhteita, vedenhankintapotentiaalia, vesivaroihin kohdistuvia riskejä sekä pohjavesialueeksi luokittelun edellytyksiä. Selvityksessä tunnistettiin useita hydrogeologisesti kiinnostavia kohteita, savenalaisten vettä johtavien kerrosten mahdollinen merkitys, paineelliseen pohjaveteen viittaavia havaintoja sekä Linnanojan alueen lähteisiin ja tihkupintoihin liittyviä arvoja. Selvitys myös tunnisti useita jatkotutkimustarpeita, joiden avulla alueen vesivaroja voidaan jatkossa selvittää tarkemmin.
Toinen keskeinen tulos oli asiantuntijaselvityksen pohjalta laadittu kylien alueen vesiturvallisuuden ja vesihuollon kehittämisen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma muutti hankkeessa tuotetun tiedon konkreettisiksi jatkotoimenpiteiksi. Suunnitelmaan sisällytettiin toimenpiteitä pohjavesitiedon täydentämiseksi, lähteiden ja tihkupintojen kartoittamiseksi, mahdollisen E-pohjavesiluokituksen edellytysten selvittämiseksi, kaivoveden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi, vedenjakelun häiriötilanteisiin varautumiseksi sekä alueen vesivaroihin vaikuttavien hankkeiden seuraamiseksi. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin osaksi Raalan Kyläyhdistys ry:n vuoden 2027 toimintaa, mikä varmistaa hankkeen tulosten jatkumisen myös hankekauden jälkeen.
Hankkeen aikana syntyi myös uusia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä. Keskeinen hyvä käytäntö oli paikallistiedon yhdistäminen asiantuntijatietoon (citizen science approach). Asukkaiden tiedot alueen kaivoista, lähteistä, tihkupinnoista ja veden käyttäytymisestä täydensivät merkittävästi käytettävissä ollutta virallista aineistoa. Hankkeessa osoittautui toimivaksi myös malli, jossa asiantuntijatyön tulokset käsiteltiin yhdessä kyläyhdistyksen hallituksen, projektiryhmän ja jäsenistön kanssa ennen jatkotoimenpiteiden määrittelyä. Tämä lisäsi paikallista sitoutumista hankkeen tuloksiin ja niiden hyödyntämiseen.
Hankkeen vaikutukset ulottuvat varsinaista hankeaikaa pidemmälle. Hanke lisäsi alueen asukkaiden tietoisuutta vesivaroista, pohjavesistä, vesiturvallisuuteen liittyvistä riskeistä sekä mahdollisuuksista vaikuttaa alueen vesivarojen suojeluun. Samalla kyläyhdistykselle syntyi aiempaa vahvempi tietopohja osallistua vesivaroihin vaikuttavien hankkeiden, kaavoituksen ja muiden suunnitteluprosessien seurantaan. Hankkeen tulokset luovat myös perustan mahdollisille jatkotutkimuksille sekä yhteistyölle viranomaisten, asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin aktiivisesti koko toteutuksen ajan. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin Raalan Kyläyhdistyksen Facebook-sivulla, alueen asukkaiden Facebook-ryhmissä, WhatsApp-ryhmässä, jäsenkirjeissä sekä yhdistyksen kokouksissa. Hankkeelle luotiin oma visuaalinen ilme, logo ja viestintämateriaalit. Asiantuntijaselvityksen valmistumisesta tiedotettiin erillisillä julkaisuilla, ja hankkeen tulokset esiteltiin alueen asukkaille yhdistyksen syyskokouksessa. Viestinnässä tuotiin näkyvästi esille hankkeen saama EU:n maaseuturahoitus sekä Leader-rahoituksen merkitys hankkeen toteutumiselle.
Hankkeen toteutusta, kokouksia ja tulosten esittelyä dokumentoitiin valokuvin. Maksuhakemuksen liitteisiin on koottu valokuvia hankkeen suunnittelukokouksista, projektiryhmän työskentelystä, asiantuntijapalavereista, kevätkokouksesta, tuloskatsauksesta sekä tulosten esittelystä syyskokouksessa. Lisäksi liitteisiin sisältyy dokumentaatio hankkeen viestinnästä ja sosiaalisen median julkaisuista.
RANSU-hankkeen merkittävin pitkäaikainen vaikutus on se, että Raalan ja Nukarin alueen vesivaroista, pohjavesiolosuhteista ja vesiturvallisuuteen liittyvistä riskeistä on muodostettu ensimmäinen riippumattomaan asiantuntija-arvioon perustuva kokonaiskuva. Ennen hanketta tietoa oli useissa eri selvityksissä sekä asukkaiden hallussa olevana paikallistietona, mutta sitä ei ollut koottu yhteen päätöksenteon, vesivarojen suojelun tai pitkän aikavälin kehittämisen tueksi. Hankkeen jälkeen alueella on käytettävissä yhteinen tietopohja, jonka avulla voidaan paremmin arvioida vesivaroihin liittyviä mahdollisuuksia, riskejä ja jatkotoimenpiteitä.
Hankkeen vaikutukset ulottuvat varsinaista hankeaikaa pidemmälle erityisesti vesiturvallisuuden, varautumisen, ympäristönsuojelun ja paikallisen päätöksenteon alueille. Hanke lisäsi alueen asukkaiden, maanomistajien ja kyläyhdistyksen tietämystä pohjavesistä, vedenhankinnasta, vesivarojen suojelusta ja niihin kohdistuvista riskeistä. Samalla kyläyhdistykselle syntyi aiempaa vahvemmat valmiudet osallistua vesivaroihin vaikuttavien hankkeiden, kaavoituksen, ympäristövaikutusten arviointien ja muiden suunnitteluprosessien seurantaan sekä tuoda esiin paikallista tietoa osana niitä.
Hankkeen vaikuttavuus perustuu erityisesti siihen, että tuotettu tieto muutettiin konkreettisiksi jatkotoimenpiteiksi. Asiantuntijaselvityksen pohjalta laadittu toimintasuunnitelma hyväksyttiin osaksi Raalan Kyläyhdistys ry:n vuoden 2027 toimintaa. Näin hankkeessa syntyneet tulokset eivät jää kertaluontoisiksi selvityksiksi, vaan niitä hyödynnetään yhdistyksen käytännön toiminnassa myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeessa syntyi useita käytännön suosituksia ja jatkotoimenpiteitä, joiden avulla alueen vesiturvallisuutta voidaan edelleen kehittää. Keskeisiä suosituksia ovat:
-savenalaisten vettä johtavien kerrosten tarkempi tutkiminen
-pohjaveden pinnankorkeuksien ja painetasojen pitkäaikainen seuranta
-lähteiden, tihkupintojen ja muiden pohjaveden purkautumiskohteiden kartoitus
-mahdollisen E-luokan pohjavesialueen edellytysten selvittäminen
-kaivoveden laadun seurannan ja neuvonnan edistäminen
-vedenjakelun häiriötilanteisiin varautumisen kehittäminen
-vesivaroihin vaikuttavien hankkeiden vaikutusten aktiivinen seuranta.
Hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa ensisijaisesti Raalan Kyläyhdistys ry:n toiminnassa. Yhdistys vastaa toimintasuunnitelman ylläpidosta, jatkotoimenpiteiden edistämisestä sekä hankkeen aikana kertyneen tiedon hyödyntämisestä. Lisäksi hankkeen tuotokset ovat alueen asukkaiden, maanomistajien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien käytettävissä. Asiantuntijaselvitystä voidaan hyödyntää esimerkiksi jatkotutkimusten suunnittelussa, viranomaiskeskusteluissa, kaavoituksessa sekä ympäristövaikutusten arvioinneissa.
Hyödynsaajia ovat erityisesti alueen asukkaat, joiden vedenhankinta perustuu omiin kaivoihin. Hanke parantaa pitkällä aikavälillä heidän mahdollisuuksiaan saada tietoa alueen vesivaroista, veden laatuun ja saatavuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä toimenpiteistä, joilla vesiturvallisuutta voidaan vahvistaa. Samalla hanke tukee alueen elinvoimaisuutta, asumisen turvallisuutta ja paikallista huoltovarmuutta. Myös viranomaiset ja muut toimijat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia alueen vesivaroihin liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Hyötyjänä ovat myös paikallinen luonto ja ekosysteemit, mitkä ovat asiantuntijaselvityksen mukaisesti riippuvia alueen vesivarannoista.
Hankkeen aikana luotu toimintamalli, jossa paikallistieto yhdistetään asiantuntijaselvityksiin ja yhteiseen kehittämissuunnitteluun, osoittautui toimivaksi. Hankkeessa kerättyä tietoa, asiantuntijaselvitystä ja toimintasuunnitelmaa hyödynnetään jatkossa kyläyhdistyksen toiminnassa sekä mahdollisten uusien kehittämis- ja tutkimushankkeiden valmistelussa. Tavoitteena on, että hankkeen aikana käynnistynyt vesiturvallisuuden pitkäjänteinen kehittäminen jatkuu myös tulevina vuosina ja että alueen vesivarojen suojeluun, käyttöön ja seurantaan liittyvä yhteistyö vahvistuu edelleen.
RANSU eli Raalan ja Nukarin vesiturvallisuushanke toteutettiin vuonna 2026 Raalan Kyläyhdistys ry:n hankkeena tavoitteena parantaa alueen vesiturvallisuutta, lisätä tietoa paikallisista vesivaroista sekä luoda pohja pitkäjänteiselle vesivarojen suojelulle ja häiriötilanteisiin varautumiselle. Hankkeen lähtökohtana oli alueen vahva riippuvuus kiinteistökohtaisesta vedenhankinnasta ja tarve parantaa ymmärrystä alueen pohjavesiolosuhteista sekä niihin kohdistuvista riskeistä.
Hankkeessa koottiin alueen vesivaroja koskeva tietopankki, laadittiin Ramboll Finland Oy:n asiantuntijaselvitys pohjavesiolosuhteista, riskeistä ja kehittämistarpeista sekä sen pohjalta vesiturvallisuuden toimintasuunnitelma. Lisäksi toteutettiin hankkeen hallinta, viestintä ja tulosten jalkauttaminen.
Hankkeen keskeinen saavutus oli ensimmäisen kokonaiskuvan muodostaminen Raalan ja Nukarin alueen vesivaroista ja niiden kehittämistarpeista. Samalla luotiin konkreettinen pohja alueen vesiturvallisuuden pitkäjänteiselle kehittämiselle, pohjavesien suojelulle ja paikallisen huoltovarmuuden vahvistamiselle. Hankkeen tuotokset tarjoavat tärkeän tietopohjan tuleville tutkimuksille, viranomaiskeskusteluille sekä alueen vesivaroihin mahdollisesti vaikuttavien hankkeiden arvioinnille.
2569.64
3406.26
