Yleishyödylliset ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga klimatinvesteringar

Energiatehokkuus;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Ilmastonmuutos;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kulttuuriperintö;Kylä;Lämmitys;Maalämpö;Uusiutuva energia;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

By;Energieffektivitet;Förnybar energi;Gemenskap, delaktighet;Jordvärme;Klimatförändring;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Kultur, kulturarv;Kulturarv;Värmning

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Revonlahden Kotikyläyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

320761

Käynnissä

Är igång

Revonlahden Kotikyläyhdistys on alueen asukkaiden yhteistyökumppani ja edunvalvoja, joka edistää Revonlahden kylän asumisviihtyisyyttä ja elinkelpoisuutta ja vaalii kotiseudun kulttuuriperintöä ja sen tunnettuutta. Yhdistys omistaa yhteisessä käytössä olevan yli 200-vuotta vanhan, suojellun arvokiinteistön, nykyisen Kotiseututalon. Talon käyttöön ja säilymiseen myös jälkipolville on tehty määrätietoista työtä.

Hankkeen tavoitteena on luopua öljylämmityksestä ja siirtyä käyttämään päästötöntä energiaa maalämmitysjärjestelmän avulla. Toimenpiteen kautta parannetaan merkittävästi Kotiseututalon käyttö-, ympäristö- ja palotuvallisuutta, sekä viihtyisyyttä ja säästetään samalla tulevien 20-vuoden aikana yli 70 000 l fossiilisia polttoaineita. Hankkeeseen sisältyy vanhan lämmitysjärjestelmän purkutyöt, sekä teknisen tilan saneeraus. Uudistettuun tilaan asennetaan maalämpöpumppu ja sen vaatimat laitteet, sekä porataan alueelle maalämpökaivo.

Hankkeen kohderyhmänä on välillisesti kaikki alueen asukkaat ja talon käyttäjät. Kyse on myös Kotiseututalon säilyttämisestä käyttökuntoisena tulevillekin sukupolville.

Kotiseututalo ja sen pihamiljöö edustaa kestävää kehitystä sen parhaimmassa muodossa. Talo on pääosin hirsirakenteinen, jonka hirret ovat kasvaneet puina jo 1700-luvulla. Talosta ja sen alkuperäisestä ilmeestä pidetään huolta, sekä modernisoidaan taloa vain teknisten ratkaisujen osalta, joita tämän hankkeen kautta edistetään päästöttömän energian lämmitysjärjestelmällä.

Siikajoen kunta on merkittävä vihreän energian tuottaja, sillä pääosin Revonlahden ja osittain Siikajoen kylän alueille on rakennettu tuulivoimapuistoja, jotka tuottivat vuoden 2024 lopussa jo lähes 6 % Suomen tuulivoimaenergiasta. Tähän viitekehykseen sopii hyvin myös alueen Kotiseututalon päästötön energiaratkaisu, jolla samalla otetaan Kotiseututalon osalta askel kohti ilmastoneutraaliutta.

31271.2

SO4

39089

Nouseva Rannikkoseutu ry

Nouseva Rannikkoseutu ry

2026-12-31 00:00:00

Ydinmaaseutu

Kärnlandsbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Allmännyttiga investeringar i stävjandet av klimatförändringen och anpassningen till klimatförändringen

SIIKAJOKI

SIIKAJOKI

80

2025-06-03T07:07:15.926Z

REVONLAHDEN KOTISEUTUTALON TEKNISEN- JA VIEREISEN KÄYTÄVÄTILAN PERUSKORJAUS, SEKÄ MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄN ASENNUS JA MAALÄMPÖKAIVON PORAUS.

Hanke käynnistyi rahoitushaun jälkeen rakentamislupaan liittyvien töiden osalta, jossa hyödynnettiin mm. Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikan asiantuntemusta.

Yli 200 vuotta vanhan arvokiinteistön saneerauksessa tulee yleensä aina vastaan yllätyksiä, jotka voivat viivästyttää hanketta ja lisätä kustannuksia. Näihin pyrittiin varautumaan hyvällä suunnittelulla ja alustavalla kilpailutuksella jo ennen hakemuksen jättämistä.

Peruskorjaushanke ei onneksi tuonut isoja yllätyksiä ja kustannukset nousivat lähinnä sähköasennusten ja materiaalikulujen osalta. Sähköasennuskuluja nostivat uudet kaapelivedot ja pääkeskuksen vaatimat muutostyöt. Materiaalikuluissa merkittävin tekijä oli alapohjarakenne, joka pystyttiin toteuttamaan tuulettuvalla alapohjalla. Näin varmistettiin rakenteiden hyvä toimivuus jatkossa. Kustannuksia tasoitti maalämpöjärjestelmän kustannusarviota edellisempi hankintahinta. Kokonaisuutena kustannukset pysyivät lähes budjetoidun mukaisina.

Rakennustöiden tekoon palkattiin ammattirakentaja talkootöiden sijasta, jonka vaikutus talouteen oli yhdistyksen omarahoitusosuuden kasvu noin 3000 eurolla. Valinta kuitenkin varmisti työn hyvän laadun ja sen edistymisen aikataulun mukaisesti.

Purkutöiden osuus oli hankkeessa suuri ja tehtiin asbestisaneerausta lukuun ottamatta talkootyöllä. Vastikkeettoman työn osuus nousi paljon arvioitua suuremmaksi, juuri purkutöiden laajuuden johdosta. Talkootöihin saatiin hyvät ja ammattitaitoiset henkilöt. Tämä oli koko hankkeen kannalta tärkeä onnistuminen.

Hankintojen kilpailutus on tunnetusti vaativa ja paljon työtä edellyttävä osio. Kilpailutukseen panostettiin paljon, etenkin maalämpöjärjestelmän kalleudesta johtuen. Rakennustarvikkeiden osaltakin pyydettiin kohdekohtaiset tarjoukset kolmelta eri toimittajalta. Vastaava tehtiin myös asbestisaneerauksen osalta. Se osoittautui vaikeimmaksi, ehkäpä kohteen pienuuden johdosta, sillä yritysten kiinnostus ei ollut kovin suurta. Kilpailutuksessa onnistuttiin kokonaisuutena hyvin ja se varmisti osaltaan kustannusarvion pitävyyden. Etenkin maalämpöjärjestelmän osatekijöiden yhdenmukaistaminen tarjouspyynnössä helpotti valinnan tekoa.

Viranomaiskatselmusten ja lupien kokonaismäärä oli rakentamisluvan ohella kaikkiaan yhdeksän, joita tarvittiin niin rakennusvalvontaa, rahoittajaa ja hankkeen omistajaa varten. Katselmusten pyyntö ja dokumenttien hankinta oikeassa vaiheessa oli yksi tärkeä vaihe projektissa.

Kokonaisuutena hanke eteni suunnitelman mukaan ja valmistui asetetun aikataulun mukaisesti. Lopputulos näyttää hyvältä ja hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat kaikilta osin. Lämpimässä, päästötöntä energiaa käyttävässä Kotiseututalossa on kyläläisten ja kaikkien vieraiden mukava viihtyä.

Korjausarkkitehti Raimo Tikka totesi käynnillään 19.11.2025, että Revonlahden Kotiseututalo on yksi parhaiten hoidetuista vanhoista museoviraston piiriin kuuluvista kohteista. Hankkeen toteutus ei olisi ollut mahdollista ilman Nouseva Rannikkoseutu ry/ELY Leader-tukea.

Projektin yksityiskohtainen kuvaus
1. Raahen rakennusvalvonta myönsi hankkeelle rakentamisluvan 18.3.2025 ja lupa sai lainvoimaisuuden 26.4.2025. Rakentamislupa käsitti energiakaivon rakentamisen, sekä sisään johtavan käytävätilan ja teknisentilan saneerauksen maalämpöpumpun ja sen liitännäislaitteiden sijoittamiseen

2. Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallitus teki puoltavan hankepäätöksen tammikuun 2025 kokouksessaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus puolestaan vahvisti rahoituspäätöksen hankkeen osarahoituksesta 3.6.2025.

3. Rakennusprojekti käynnistyi rahoituspäätöksen jälkeen talkoina tehtävillä purkutöillä. Purkutyöt aloitettiin 12.6.2025 ulkona olevan teräspiipun ja sen öljylämmityskattilalle johtavan vaakaputkituksen osalla. Teräspiippu ja vanha öljylämmityskattila toimitettiin metallin kierrätykseen

4. Oulun Asbesti Purku Oy teki tilassa asbestikartoituksen, sekä suoritti myöhemmin kesällä asbestisaneerauksen. Vanha kattilahuone sisälsi noin 15 metriä vanhoja käytöstä poistettuja putkistoja, joiden suojana oli asbestia sisältävä lämmöneristekerros. Kaikki asbestia sisältävät putkistot poistettiin kokonaan, jolloin vältettiin asbestin pölyäminen tilaan

5. Purkutyö jatkui talkootöinä, jolloin purettiin kaikki vanhat laitteistot, joista suurin osa meni metallin kierrätykseen. Purkutyöt jatkuivat ulkoseinien purulla niin, että jäljelle jäi vain vanha seinän runkorakenne ja ulkovuorilaudat. Seinien purkutyön yhteydessä saatiin esiin teknisen tilan vanha, muurauksen alle jäänyt ikkuna. Alapohjan osalta purettiin maanvarainen betonilattia ja ohut EPS-eristekerros, jonka alta löytyi osasta aluetta toinen betonilaatta. Tämä päätettiin jättää paikoilleen. Purkujätteet toimitettiin Kiertokaaren Ruukin jäteasemalle

6. Peruskorjaus teknisessä tilassa ja sen viereisessä käytävätilassa. Perukorjaustyötä varten laadittiin työsopimus ammattirakentaja Matti Halosen kanssa. Hän aloitti työt 15.7.2025 osa-aikaisena työntekijänä. Poikkeuksellisen kuuma heinäkuu siirsi hiukan hankkeen etenemistä, sillä pienessä tilassa lämpötila nousi liian korkeaksi työn tekoon.

Seinien saneeraus tapahtui työselityksen mukaan siten, että ulkovuorausta vasten asennettiin rimojen avulla tuulensuojakipsilevy 9,5 mm. Ratkaisulla saatiin ulkovuoraus tuulettuvaksi. Vanhoja runkorakenteita koolattiin niin, että ulkoseinät voitiin eristää 100 mm + 50 mm Ekovilla eristeillä. Päälle asennettiin Arvo ilmasulkupaperi ja erikoiskova kipsilevy 13 mm.

Alapohja saatiin toteutettua Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikan toiveen mukaisesti tuulettuvalla alapohjalla. Se toteutettiin puurakenteisena rakentamisluvan mukaisena vaihtoehtoisena rakenteena. Kantavana runkona toimi 48×148 mm k 600 mitallistettu soiro, jonka väleissä eristeenä 125 mm Ekovillalevyt. Eristeiden päällä Arvo ilmansulkupaperi, ja 22×100 mm lauta k 400 mm jaolla. Lautojen päällä kaksinkertainen lattiakipsilevy ja tasoitetyön jälkeen pinnaksi liimattiin hitsatuin saumoin kostean tilan muovimatto. Tekniseen tilaan asennettiin lattiakaivo.

Teknisen ja käytävätilan väliin asennettiin kevyt väliseinä, jonka runkona käytettiin 66 mm leveää kertopuuta. Pintamateriaaleina erikoiskovat kipsilevyt. Välioveksi valittiin lujarunkoinen, sileäpintainen Swedoorin valmistama ovi.

Yläpohja poikkesi suunnitelmista sen verran, että päädyttiin tekemään sisäkaton alaslasku, jonka ansiosta saatiin pääosa vesiputkituksista ja sähkökaapeleista piiloon. Tulevat muutostarpeet huomioitiin sijoittamalla teknisen ja käytävätilan sisäkattoon 400×400 mm tarkistusluukut. Katon sisäpintana kipsilevy 13 mm

7. Sähkötekniset työt osoittautuivat laajemmiksi, kuin etukäteen odotettiin, sillä vanhoja kaapeleita ei voitu hyödyntää ja maalämpöpumpun sähkötehon tarve edellytti sähköpääkeskuksessa muutostöitä. Sähkötekniset työt tehtiin Sähköliike Kuusisalo Oy:n toimesta, samoin sähköistyssuunnitelma. Osa sähkötöiden kustannuksia veloitettiin Uusiolämpö Oy:ltä urakkaan kuuluvana työnä.

8. Maalämpökaivon porauksen suoritti KS Geoenergi Oy AB Kokkolasta. Kaivon poraus suoritettiin 22.9.2025 ja se sujui kaikin puolin suunnitellusti ja saavutettiin 240 m:n tavoiteltu syvyys. Kaivoon asennettiin kaksi 45 mm halkaisijaltaan olevaa maalämmitysputkistoa. Raahen kaupungin mittausyksikkö kävi tarkemittaamassa kaivon sijainnin 23.9.2025 ja he päivittivät sen sijainnin kuntarekisteriin

9. Vanha maanalainen öljysäiliö todettiin lasikuitusäiliöksi ja se päätettiin jättää paikoilleen ja täyttää hiekalla. Ennen täyttöä säiliöstä poistettiin öljy ja säiliö puhdistettiin niin, ettei öljyjäämiä jäänyt lainkaan. Silmämääräisesti voitiin todeta, että säiliö oli kaikin puolin ehjä. Säiliön sisäpuoli valokuvattiin ja videoitiin ennen hiekkatäyttöä. Samassa yhteydessä poistettiin öljysäilön täyttö- ja tarkastusputket. Siikajoen ympäristösihteeri Vesa Ojanperän antoi luvan jättää säiliö maahan ja täyttää sen hiekalla.

10. Maalämpökaivon ja maalämpöpumpun välinen yhdyskaivanto kaivettiin 1.10.2025 ja samassa yhteydessä käynnistyi maalämpöpumpun, sekä puskurivaraajan asennus tekniseen tilaan. Lämmitysjärjestelmä saatiin kytkettyä toimintaan 2.10.2025. Urakkasopimuksen mukaisesti Kotiseututaloon asennettiin neljä uutta lämmityspatteria. Maalämmitysjärjestelmän toimitti ja asensi toimintakuntoon raahelainen Uusiolämpö Oy/Sami Ahola

Siikajoki 24.11.2025
Risto Pietilä

Hankkeen tärkein tulos on itse maalämpöjärjestelmä ja sen tuoma käyttökustannusten säästö, positiiviset ympäristövaikutukset, sekä paloturvallisuuden ja käyttömukavuuden lisääntyminen.

Aiemmassa öljylämmitysjärjestelmässä esiintyi aika ajoin häiriöitä vanhoista laitteista johtuen. Tämä lisäsi jäätymis- ja paloturvallisuuden riskitasoa. Muutaman patterin lisääminen ja uusi järjestelmä paransivat oleellisesti talon käyttömukavuutta ja lämpimyyttä, samoin kuin lämmityksen säädön helppoutta suhteessa vanhaan järjestelmään.

Jo kuluneen kesän 2025 aikana on nähty Kotiseututalon käyttäjien lisääntyneen, vaikka rakennustyöt aiheuttivat jonkin verran häiriöitä talon käyttöön. Väliaikaisen lämpimän käyttövesivaraajan kytkentä toimintaan rakennustöiden ajaksi ja ilmalämpöpumppu mahdollistivat tilojen käytön rakennustöiden aikanakin. Paljon kiittäviä kommentteja on jo saatu talon vuokraajilta ja yhdistyksen ns. omalta väeltä.

Hanke itsessään toteutui suunnitellusti niin laadun, määrän, kuin aikataulun osalta. Tämän johdosta voinee todeta vanhan kliseen: ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Hyvät suunnitelmat, kustannusten kartoitus jo alkuvaiheessa, osaavat työntekijät ja ammattitaitoiset yritykset olivat tämänkin hankkeen takana.

Kilpailutuksen merkitystä on vaikea ylikorostaa, sillä sen hallinta auttaa hankkeen kustannuksien asettamista ja niissä pysymistä. Toimittajien valinnassa onnistuttiin pääosin erinomaisesti.

Yksi erittäin tärkeä asia pienen yhdistyksen kannalta oli Siikajoen kunnan myöntämä rakennusaikainen laina. Se tulee maksaa takaisin kunnalle heti, kun yhdistys saa myönnetyn Leader-avustuksen käyttöönsä. Lainarahoitus ei siis ole hankkeen julkista rahoitusta. Kyse oli Siikajoella ensimmäisestä vastaavasta kunnan palvelusta, joka on nyt muidenkin kyläyhdistysten käytettävissä tietyin edellytyksin. Tämä on merkittävä asia siinä, että yhdistykset voivat hakea paljon suurempia julkisia EU-rahoituksia etenkin investointeihin, joiden hyödyt kohdistuvat kylien ja alueen kunnan ihmisille.

Talkootyön osuus on useimpien yhdistysten yksi tärkeimmistä voimavaroista. Tämän hankkeen osalta onnistuttiin erinomaisesti, sillä siihen osallistuneet henkilöt olivat aidosti sitoutuneet toteuttamaan hankkeen loppuun saakka. Ydintiimin työmoraali ja yhteistyötaidot pitivät ryhmän kasassa ilman riitelyä, tai moitteita.

Hankkeen viestinnässä noudatettiin Leader-rahoituksen ehtoja niin fyysisten julisteiden, kuin nettisivujen informaation osalta. Viestiä välitettiin paljon kohtaamisten kautta ja etenkin kylällä oltiin hyvin kiinnostuneita isosta hankkeesta ja sen rahoitusmahdollisuudesta.

Hankkeen sivujuonteena hoidettiin samalla vieraskasvilaji viitapihlaja-angervon hävitys Revonlahden Kotiseututalon pihamiljööstä. Välikaivantoa varten tarvittiin kaivinkonetta, jolloin samalla päätettiin tehdä vieraslajin hävitys, joka oli jo riistäytynyt naapurin puolelle ja kasteli puojin seinää. Näitä kustannuksia, eikä ko. talkootöitä ole kuitenkaan kirjattu hankkeelle.

Tärkein vaikuttavuus tulee Kotiseututalon kautta, sillä kyse on 200 vuotta vanhan ja kaavalla suojellun arvokiinteistön käytöstä ja säilymisestä myös tuleville sukupolville. Ilman näin merkittävää lämmitysjärjestelmän investointia olisi ollut suuri riski, että vanha järjestelmä olisi aiheuttanut palo- ja jäätymisvaurioriskin, joka voisi tuhota koko talon.

Siikajoki on kylistä koostuva kunta, jolle aktiiviset ja toimintaan investoivat kylät ovat äärimmäisen tärkeitä. Ne toimivat lähellä kuntalaisia ja tekevät palvelutyötä, jota kuntien vähenevät resurssit eivät enää pysty kaikilta osin tuottamaan. Revonlahden Kotikyläyhdistyksen toiminnan keskiössä on yhä vahvemmin sen omistama ja hallinnoima Kotiseututalo, joka puolestaan on kaikkien halukkaiden käytettävissä – nyt entistä laadukkaammissa olosuhteissa.

Vihreän energian tuotantoon nojaavan Siikajoen kunnan ja Revonlahden kylän imagoon sopii erityisen hyvin päästöttömällä energialla toimiva Kotiseututalo. Talon käyttö tulee varmasti lisääntymään parantuneen lämmönjärjestelmän ansiosta, josta jo nyt on saatu hyvää palautetta. Maalämmitysjärjestelmä vähentää lisäksi merkittävästi huollon ja seurannan tarvetta aiempaan verrattuna.

Itse hankkeen toteuttamisesta olemme jälleen saaneet hyviä käytänteitä, joita tarvitaan jatkossakin niin Kotiseututalon investoinneissa, kuin muissakin hankkeissa. Inva wc on seuraava investointikohde, joka tulee saattaa vastaavaan kuntoon, kuin nyt tehty teknisen- ja käytävätilan saneeraus. Sen toteuttamisessa on suuri apu nyt saaduista tiedoista ja kokemuksista.

Investoinnin hyödyntäminen on jokapäiväistä ja jokahetkistä ja siitä pidetään huolta normaalisti talon käyttö ja huolto huomioiden. Uskomme, että investointi säilyy ja kestää käyttöä vähintään tulevat pari vuosikymmentä.

Käytännön suositukset liittyvät hankehallintoon. Huolellinen suunnittelu, kilpailutus ja hankkeen valmistelu hyvissä ajoin ennen rahoitushakua ovat ratkaisevia hankkeen onnistumisen kautta, varsinkin jos kyseessä on merkittävä investointi. Ihmisten sitoutuminen hankeen läpivientiin, vaikeuksienkin kohdatessa, on välttämätöntä onnistuneeseen projektiin.

Hankkeen aikana ja ansiosta Revonlahden Kotikyläyhdistys sai samalla aikaan muutoksen Siikajoen ja kyläyhdistysten väliseen hyvään yhteistyöhön. Kunta voi nyt tarjota työnaikaista lainaa suurempien hankkeiden hallintaan pienille kyläyhdistyksille. Suuret kiitokset siis Leader-rahoittajan ohella myös Siikajoen kunnalle, jotka mahdollistivat tämän hankkeen toteuttamisen.

Revonlahden Kotikyläyhdistys ry:n tavoitteena oli luopua Kotiseututalon öljylämmityksestä ja siirtyä päästöttömään maalämmitysjärjestelmään. Muutoksen avulla voidaan säästää vähintään 70 000 l fossiilisia polttoaineita tulevien 15-20 vuoden aikana ja samalla parannetaan merkittävästi yli 200 vuotta vanhan arvorakennuksen käyttö-, ympäristö- ja paloturvallisuutta.

Hanke oli mahdollista toteuttaa Nouseva Rannikkoseutu ry:n/Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämän rahoitusavustuksen avulla. Hankkeen kustannusarvio oli 39 089 euroa ja se sisälsi varsinaisen maalämmitysjärjestelmän ohella laajan purkutyön ja saneerauksen Kotiseututalon teknisentilan osalta.

Hanke käynnistyi rakennuspiirustusten laadinnalla, sekä rakentamisluvan haulla. Rakentamislupa saatiin kohteelle 18.3.2025 ja ELY-keskuksen myönteinen rahoituspäätös 3.6.2025. Työt käynnistyivät välittömästi rahoituspäätöksen jälkeen vanhojen laitteiden purkutöillä. Saneerauksessa rakenteet tehtiin uudelleen ja tiloihin asennettiin Uusiolämpö Oy:n toimesta maalämpöpumppu, puskurivaraaja ja tarvittavat oheistuotteet. Kotiseututalon piha-alueelle porattiin KS Geoenergi Oy:n toimesta maalämpökaivo.

Lämmitysjärjestelmä saatiin toimintakuntoon 2.10.2025. Hanke eteni suunnitelman ja laaditun aikataulun mukaisesti päätökseen. Ahkerat revonlahtiset talkoolaiset tekivät hankkeessa useita satoja tunteja palkatonta työtä Kotiseututalon ja kylän yhteiseksi hyödyksi.

13446.61

11570.35

6254.24