Uutinen
24.03.2023

Tuet vahvistavat ruokaturvaa ja kehittävät kotimaista yrittäjyyttä

Tuet vahvistavat ruokaturvaa ja kehittävät kotimaista yrittäjyyttä

Maataloustuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna Suomessa 2,13 miljardilla eurolla. Rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot.

Valtaosa viime vuonna maksetuista tuista, 1,9 miljardia euroa, on viljelijätukia. Yli kolmannes viljelijätuista maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Viljelijöiden lisäksi tuettiin muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, maksettiin neuvontakorvausta ja tuottajaorganisaatiotukea, rahoitettiin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä tuettiin maidon ja hedelmien jakelua kouluissa ja päiväkodeissa.

Tuensaajia vuonna 2022 oli yhteensä 54 491. Tuensaajista noin 88 prosenttia on maatiloja. Tukea saaneiden maatilojen määrä on vähentynyt lähes 4 prosenttia vuodesta 2021.

Maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen suunnatun reilun kahden miljardin euron summasta lähes puolet on EU-rahoitusta. Toinen puoli summasta koostuu Suomen kansallisesti rahoittamasta osuudesta.

Kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta yli puolet suuntautuu maatalouden ja maaseudun kehittämiseen.

Kaikki tiedot vuonna 2022 maksetuista EU-tuista ovat saatavilla Ruokaviraston EU-tukitietojen verkkopalvelusta.

Tuet ovat osa kokonaisvarautumista – lisätuki varmisti tuotantoa kriisivuonna

Kokonaisturvallisuuden yleisten periaatteiden mukaan väestön toimintakyky ja hyvinvointi turvataan kaikissa tilanteissa. Huoltovarmuutta ja ruokaomavaraisuutta kriisitilanteissa ja kriiseihin varautuessa voidaan ylläpitää tukien avulla.

Vuonna 2022 maatiloille maksettiin Ruokavirastosta noin 160 miljoonan euron lisätuki osana runsaan 300 miljoonan euron suuruista maatalouden huoltovarmuuspakettia. Paketin muut osat koostuivat verohallinnon kautta kohdennetusta lisätuesta maatiloille ja pidemmän aikavälin huoltovarmuustoimien rahoituksesta. Tuella varmistettiin kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus tilanteessa, jossa lannoitteiden, energian ja rehujen hinnat nousivat historiallisen rajusti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Markkinoiden ja erityisesti panoshintojen historiallisessa myllerryksessä paljon parjattu EU-maatalouspolitiikka on osoittanut myös keskeisen tarkoituksensa. Hyvä ja turvallinen ruoka on pystytty varmistamaan alkutuotannosta kuluttajille asti pääosin häiriöittä. Samalla esimerkiksi ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia investointeja vauhditetaan merkittävällä tavalla huoltovarmuuden vahvistamiseksi, toteaa neuvotteleva virkamies Martti Patjas.

Suomen pohjoisissa viljelyoloissa ja korkeilla tuotantokustannuksilla nykyisen laajuinen kotimainen ruoantuotanto ei olisi mahdollista ilman viljelijätukia edes normaaleissa markkinaoloissa.

Vaikka Suomen elintarviketuotanto on osin tuonnista riippuvainen, suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan yli 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.

EU-rahoituksella tuettiin uusiutuvia ja tehokkaampia energiaratkaisuja

Elinvoimainen maaseutu on elintärkeä maamme huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta. Tuilla uudistetaan ja kehitetään maataloutta ja muita maaseudun elinkeinoja. Vuonna 2022 maksettiin yli 16 miljoonaa euroa maatilojen ja muiden maaseudun yritysten energiainvestointeihin. Ne paransivat yritysten kestokykyä energian hintojen noustessa ja samalla vauhdittivat siirtymää uusiutuviin ja tehokkaampiin energiaratkaisuihin.

Energiatehokkuutta maatiloilla edistettiin myös neuvonnan kautta. Maatilojen neuvontapalvelut paransivat myös viljelijöiden osaamista esimerkiksi ilmasto-, ympäristö- ja eläinten hyvinvointiasioissa sekä toivat uutta tutkimustietoa osaksi maatilojen arjen työtä. Neuvontakorvausta maksettiin yhteensä 8,7 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Maaseudun ja maatalouden tuilla on positiivisia vaikutuksia maakuntien ja kuntien talouteen. Vaikutukset eivät rajoitu vain rahoitusta saaneeseen yritykseen, sillä kehittyvät yritykset hankintaketjuineen luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja alueelle. Maaseudun kehittämisrahoitus on usein tekijä, joka mahdollistaa yrityksen investoinnin tai nopeuttaa sitä.

Lisäksi maaseudun kehittämisrahoituksella on rakennettu huippunopeita laajakaistayhteyksiä, jotka parantavat palvelujen saatavuutta ja luovat edellytyksiä yrittäjyydelle sekä tuettu innovaatioiden syntyä niin alkutuotannossa kuin muillakin maaseudun toimialoilla.

Rahoitus nojaa alueelliseen päätöksentekoon

Maatalouden ja maaseudun tuet haetaan Ruokaviraston verkkoasiointipalvelujen kautta. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja ELY-keskuksissa. Leader-rahoitteiset hankkeet valitaan paikallisissa Leader-ryhmissä. Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten perusteella. Markkinatuet, kuten koulumaito- ja hedelmätuet, myöntää Ruokavirasto.

Rahoituksen saamiseen liittyy ehtoja, jotka hakijoiden pitää täyttää. Lisäksi tukien valvonnalla varmistetaan, että tuensaajat noudattavat ehtoja.