Kitinkangas – saavutettavien ja monipuolisten virkistyspalveluiden vastuullinen huippukeskus

Hankkeen yhteenveto

Kitinkankaan aluetta on kehitetty 2000-luvulla yksittäisten investointien muodossa eri yksittäisten toimijoiden toimesta (mm. Rieska-Leaderin avulla toteutetut skeittiparkki ja pump-track rata sekä uusittu pesäpallo katsomo ja salibandyn ulkokenttä). Alueen kehittämisellä on ollut merkittävä rooli Kannuksen kaupungin menestymisessä valtakunnallisissa vertailuissa, kuten Rambollin 09/2021 elävyystutkimuksessa, jossa Kannus oli Suomen elävin maaseutumainen kunta.
Tällä hankkeella toteutettiin laajaa yhteisesti organisoitua ja koko alueen kaikki mahdollisuudet sekä tarpeet huomioon ottavaa aluesuunnittelua ja luotiin sekä visualisoitiin alueen yhteinen visio 2035. Hankkeella rakennettiin laajat ja vahvat verkostot alueella toimivien tahojen kesken sekä liitettiin verkostoon niitä tahoja, joita sinne tarvitaan tulevaisuuden vision saavuttamiseksi. Alueen markkinointi tarvitsi yhteistä suunnitelmallista otetta ja selkeää vetovoimaista ilmettä, joten kaikki palvelut ja virkistysmahdollisuudet kerättiin helposti saavutettavalle yhteiselle alustalle ja alueen markkinointitoimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin.
Verkoston, yhteistyön ja vision rakentamisen lisäksi hanke kehitti alueen tulevaisuuden toiminnan pohjaksi ehdotuksen toimintamallista, jotta alueen yhteistoiminta jatkuu myös hankkeen jälkeen vision mukaisesti kestävällä pohjalla. Alueen laajentuessa ja toiminnan kasvaessa tapahtumien tuottamisen ja järjestämisen osaaminen korostuu.
Hanke oli vahvasti yhteistyöhanke.

Toteutus

1. Alueen yhteinen toimintatapa ja toimintamalli virkistys- ja hyvinvointipalveluiden muodostamisessa, palvelumuotoilussa, palveluiden ja tarjousten yhdistelyssä (paketoinnissa) ja markkinoinnissa.

Toteutimme benchmark-vierailut 26.3.-27.3.2024 ja 15.1.-16.1.2025.
Vierailujen tarkoituksena oli tutustua Nivalan Liikuntakeskus Oy:n, Kuortaneen urheiluopiston, Leppäkerttu Oy:n, Viitasaaren, Raahen, Utajärven, Sotkamon ja Vieremän liikuntapalveluiden toimintaan ja toimintamalleihin. Hankkeen työpakettiin kaksi on kirjattu benchmark-vierailut, joiden tarkoituksena on hakea hyviä käytänteitä muualta virkistys-ja hyvinvointipalveluiden toimintamallin muodostamiseen. Vierailujen pohjalta todetaan, että liikuntapalveluiden yhtiöittäminen tarjoaa kunnalle mahdollisuuden kehittää palveluita joustavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Esimerkit osoittavat, että Oy-muoto tai säätiöpohjainen malli tukee paremmin toiminnan kilpailukykyä, palveluiden laatua ja alueellista kehitystä.
Tavoitteet ja hyödyt:
● Joustavuus: Ketterä päätöksenteko ja reagointi.
● Kustannustehokkuus: Mahdollisuus tehostaa tulonmuodostusta (vuokrat, lipputulot, tapahtumat).
● Asiakaskeskeisyys: Laadukkaat, käyttäjien tarpeisiin räätälöidyt palvelut.
● Yhteistyö: Yhteistyö yksityisen sektorin, yhdistysten ja matkailutoimijoiden kanssa.
● Alueellinen kehitys: Investointien ja omaisuuden hallinta tukemaan alueen hyvinvointia ja elinvoimaa.

2. Alueen yhteinen toimintatapa ja toimintamalli muun yhteisen toiminnan, kuten erilaisten urheilun ja vapaa-ajan tapahtumien, konserttien tai muiden viihdetapahtumien, erilaisten tempausten, tms. järjestämisessä, markkinoinnissa ja tuottamisessa.

Hankkeen aikana pilotoitiin ja järjestettiin erilaisia tapahtumia:
● Koiranpäivän Match Show
● Pehmoeläinnäyttely
● Kalevalan kulttuuripäivä
● Laskiaistapahtuma
● Mäen joulu
● Hyvinvointi-ilta ja messut
● Seniorisumpit
● Keppihevospoolon MM-kisat
Tapahtumia pyrittiin järjestämään eri kohderyhmille. Tapahtumien järjestämisessä pyrittiin aktiivisesti saamaan alueen toimijoita mukaan toteuttamaan tapahtumia yhteistyössä. Kaikkiin tapahtumiin saimme mukaan kiitettävästi vapaaehtoisia paikallisista yhdistyksistä ja aktiiveista.
2.1. Toimintamalli esimerkit
Leppävirta - Vesileppis
Leppävirralla tapahtumatuotanto on keskitetty Vesileppikseen, joka vastaa erilaisten yleisö-, urheilu-ja kulttuuritapahtumien koordinoinnista. Vesileppiksen tehtäviin kuuluu myös lakisääteisten liikuntapalveluiden järjestäminen kuntalaisille. Malli on osoittautunut toimivaksi: tapahtumat toteutuvat laadukkaasti, yhteistyö kaupungin, yhdistysten ja yritysten välillä on sujuvaa, ja resurssien käyttö on tehokasta. Leppävirta
on alueensa aktiivinen tapahtumajärjestäjä, joka vetää asiakkaita kauempaakin.
Nivalan liikuntakeskus Oy
Nivalan Liikuntakeskus on kaupungin omistama yhtiö, joka toimii aktiivisesti tapahtumien järjestäjänä ja koordinoijana. Se toteuttaa tapahtumia tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa ja osallistuu erityisesti suurempien yleisötapahtumien tuotantoon. Malli mahdollistaa resurssien keskitetyn käytön ja sujuvan yhteistyön eri toimijoiden välillä.

2.2. Soveltaminen
Kannuksessa vastaavaa mallia voitaisiin soveltaa keskittämällä tapahtumatuotannon vastuu. Kannuksen liikuntapalvelut järjestävät ja osallistuvat vuodessa kymmeniin tapahtumiin ja ovat yksi aktiivisimmista tapahtumajärjestäjistä. Liikuntapalveluilta löytyy jo ennestään hyvät resurssit tapahtumajärjestämiseen. Liikuntapalvelut voisivat toimia koordinoivana tahona, joka suunnittelee ja toteuttaa tapahtumia yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Tämä selkeyttäisi vastuunjakoa organisaation sisällä ja mahdollistaisi suurempienkin tapahtumien tehokkaan toteutuksen.

2.3. Yhteistyö
Kokoamalla paikalliset yhdistykset ja aktiivitoimijat tapahtumarinkiin voidaan tehostaa tapahtumien suunnittelua ja toteutusta.

2.4. Markkinointi
Markkinoinnin vuosikello auttaa suunnittelemaan ja ajoittamaan tapahtumien viestintää koko vuoden osalta. Ottamalla vuosikello käyttöön voidaan varmistaa, että tapahtumien markkinointi alkaa ajoissa, tavoittaa oikeat kohderyhmät ja tukee tapahtumien onnistumista

3. Alueen yhteinen markkinointi-ilme ja keskitetty sähköinen alusta, josta löytyy tieto kaikista alueen mahdollisuuksista karttoineen ja esittelyineen.

Hankkeen yksi tavoite oli keskitetty sähköinen alusta, josta löytyy tieto kaikista alueen mahdollisuuksista karttoineen ja esittelyineen. Tavoite ratkaistiin rakentamalla uusi verkkosivu, visitkannus.fi. Verkkosivun ulkoasu rakennettiin yksinkertaiseksi ja helpoksi navigoida. Sivustoa
rakennettaessa otettiin myös huomioon saavutettavuus ja sitouduimme noudattamaan WCAG 2.1 AAA-tasoa. Verkkosivulta löytyy kaikki Kitinkankaan alueen aktiviteetit, palvelut ja kohteet. Lisäksi sivustolle on viety karttoja, kuvia ja tietoa kohteista. Tavoitteena oli helpottaa alueen käyttäjien sekä alueelle matkaa suunnittelevien kokemusta – kaikki tieto löytyy yhdestä paikasta. Valokuvaaja kävi ottamassa ajantasaiset kuvat kohteista. Kuvissa toimi malleina harrasteaktiivit ja vapaaehtoiset.
Verkkosivu toimii myös erinomaisena alustana alueen markkinoinnissa, alueen palveluiden markkinoinnissa sekä oivana laskeutumissivuna markkinointikampanjoille. Pilotoimme markkinointikampanjat alueen Hyvinvointi-tapahtumaan sekä hiihtolomaviikolle, ja sivusto toimi laskeutumisalustana molemmissa. Kampanjat havainnollistivat erinomaisesti, kuinka toimiva alusta on alueen markkinointiin.

Kävimme tutustumassa Visit Kokkolan ja Visit Kalajoen toimintaan. Visit Kokkola on Kokkolan kaupunkikonserniin kuuluvan Kokkolan Matkailu Oy:n markkinointinimi. Yhtiö toimii matkanjärjestäjänä ja kehittää, tuottaa, myy sekä markkinoi Kokkolan seudun matkailupalveluita. Kalajoen matkailumarkkinointia ja viestintää hoitaa Kalajoen matkailuyhdistys ry / Visit Kalajoki.

Hankkeella nousi esiin seuraavat hallintamallit, joiden kannattavuutta voidaan selvittää jatkossa:
1. Kunnan oma hallintamalli
Yksi vaihtoehto on, että Kannuksen kaupunki vastaa Visit Kannus -toiminnasta suoraan kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelujen alaisuudessa. Malli tarjoaa hallinnollisen jatkuvuuden ja mahdollistaa strategisen kytkeytymisen kaupungin muuhun kehittämistyöhön.
2. Ulkoistettu toimintamalli
Toinen vaihtoehto on ulkoistaa Visit Kannus -kokonaisuuden hallinta esimerkiksi paikalliselle kehitysyhtiölle, yhdistykselle tai yksityiselle toimijalle. Tämä malli voi tuoda joustavuutta, yrittäjämäistä otetta ja mahdollisesti laajempaa verkostoa toiminnan ympärille.
3. Yhdistyspohjainen toimintamalli
Kolmas vaihtoehto on perustaa erillinen matkailuyhdistys, jonka jäseninä ovat paikalliset matkailuyrittäjät, kulttuuritoimijat ja muut sidosryhmät. Tämä malli voi vahvistaa paikallista osallisuutta.
4. Kitinkankaan toimijoiden alueen yhteinen visio alueen kehittämisestä vuoteen 2035 saakka. Erillinen liite.
5. Kitinkankaan visiosta johdettu suunnitelma aikatauluineen siitä, miten ja mitä palveluita alueella halutaan kehittää.
6. Kitinkankaan visiosta johdettu kartoitus siitä, mitä palveluita alueelta tällä hetkellä puuttuu ja miten niitä lähdetään kehittämään. Erillinen liite.

Taulukossa esitetyt aikahaitarit ovat suuntaa-antavia. Rahoituspolkuja ja -malleja on monenlaisia. Esimerkiksi Leader-rahoitus tarjoaa hyvän mahdollisuuden investointihankkeiden toteuttamiseen. Laajemmat hankkeet vaativat kuitenkin usein perusteellisempaa selvittelyä ja saattavat edellyttää myös poliittisia päätöksiä.

Tulokset

Määrälliset tavoitteet:
Hankkeelle asetettiin määrällisiä tavoitteita tapahtumiin osallistujien suhteen. Onnistuimme ylittämään tavoitteemme ikääntyvän väestön, naiset ja nuoret kohdalla.
Kohderyhmänä saimme aktivoitua erityisesti naisia eläintapahtumaan sekä hyvinvointitapahtumaan. Eläintapahtuman kohderyhmää on tunnistetusti naiset ja tämä osoitettiin konkreettisesti toteen.
Haastava kohderyhmä oli maahanmuuttajat ja pakolaiset. Heitä tavoiteltiin mukaan tapahtumiin – erityisesti liikunta-ja hyvinvointitapahtumaan. Hyvinvointitapahtuma ja eläintapahtuma keräsi jonkin verran maahanmuuttajia paikalle. Kohderyhmänä maahanmuuttajat ja pakolaiset on haastava Kannuksen kokoisessa kunnassa, joka tiedettiin jo etukäteen.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Vision "Tulevaisuuden Kitinkangas" pohjalta on selvää, että alueella on vahva tahtotila kasvaa monipuoliseksi, kestävän kehityksen mukaiseksi matkailun ja hyvinvoinnin keskukseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vaiheittaista ja koordinoitua kehitystyötä.
Vaikka Kitinkangas toimii matkailun veturina, matkailutoimintaa tulee laajentaa suunnitelmallisesti kattamaan koko Kannus. Hankkeen aikana on rakennettu Visit Kannus-verkkosivu, joka kattaa Kitinkankaan alueen palvelut ja aktiviteetit. Tulevaisuudessa verkkosivua on hyvä täydentää koskemaan koko Kannusta. Verkkosivu on muodostanut vahvan perustan matkailutoiminnan kehittämiselle ja alueen tunnettuuden lisäämiselle.

1. VisitKannus-verkkosivuston laajentaminen
Verkkosivua kehitetään edelleen kattamaan koko Kannuksen alueen palvelut, tapahtumat, kohteet ja tarinat. Sivuston käytettävyyttä parannetaan, ja sinne lisätään mahdollisuus matkailutuotteiden ja -pakettien varaamiseen.
2. Markkinoinnin tehostaminen
Visit Kannuksen näkyvyyttä vahvistetaan sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Hyödynnetään sosiaalista mediaa, vaikuttajamarkkinointia sekä yhteistyötä alueellisten
ja kansallisten matkailutoimijoiden kanssa. Tavoitteena on houkutella uusia kävijäryhmiä sekä kasvattaa yöpymisten ja palveluiden käyttöä. Otetaan käyttöön markkinoinnin vuosikello.
3. Yhteistyön laajentaminen
Tiivistetään yhteistyötä paikallisten yritysten, järjestöjen, kulttuuritoimijoiden ja muiden matkailun sidosryhmien kanssa.
4. Kestävän matkailun edistäminen
Otamme käyttöön kestävän matkailun periaatteet ja kannustamme myös
palveluntuottajia vastuulliseen toimintaan. Kestävän kehityksen näkökulma otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa, viestinnässä ja tapahtumatuotannossa.
5. Matkailupalveluiden tuotteistaminen
Kannustetaan paikallisia toimijoita kehittämään valmiita palvelupaketteja (esim. luontoretket, kulttuurikierrokset, majoitus+ruokailu+aktiviteetti -kokonaisuudet). Tarjotaan tukea tuotteistamisessa ja markkinoinnissa, jotta alueelle saadaan helposti ostettavia ja houkuttelevia palvelukokonaisuuksia.
6. Vision toteutus käytäntöön
Visiossa nimettyjen asioiden toteutusmahdollisuuksia selvitetään. Kohteille löytyy sopiva toteuttaja ja rahoitusmahdollisuudet selvitetään.
7. Toimintamallin tarkastelu
Liikuntapalveluiden toimintamalli otetaan tarkasteluun ja arvioidaan sen ajantasaisuus sekä kehittämistarpeet.