Natural Future of Cosmetics – Irish-Finnish collaboration project (Nacos)

Linkki loppuraporttiin, johon on tiiviisti koottu hankkeen kaikkien toimenpiteiden listaus.

(lisätään linkki, kun loppuraportti on valmis)

Hanke tuotti myös hyvin jatkoaihioita kansainvälisen yhteistyön jatkolle. Keskusteluja on käynnissä sekä virolaisten että irlantilaisten kanssa useammastakin hankkeesta, joista yksi on jo jätetty käsittelyyn ja sisältää jatkoa Viro-yhteistyölle. Kerromme tässä myöhemmin, mikäli jokin suunnitelmista saa rahoituksen.

Blogikirjoitus perustuu tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläisen haastetteluun.

Suomalaisen luonnon puhtaus ja rikkaus luo mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön

Blogissa mainitaan myös yhteistyö Irlannin kanssa.

Viron matkasta ohjausryhmälle ja rahoittajalle esitetty power point -muotoinen raportti:

Matkakertomus Viro 30.5.-2.6.2023

Kajaanin yliopistokeskus uutisoi matkasta näin:

https://www.oulu.fi/fi/kajaanin-yliopistokeskus/uutiset/mity-vieraili-virossa

Alla matkavalokuvia tekstityksineen.

Pollin puutarhaviljelyn tutkimuslaitos (Polli Horticultural Research Centre) kuuluu nykyään Tarton yliopistoon, mutta se perustettiin ensimmäisen kerran itsenäisenä tutkimuslaitoksena jo 1920-luvun alussa kylmien talvien jälkeen kehittämään Viroon sopivia lajikkeita. Sen jälkeen keskuksen toiminta on laajentunut puutarhan raaka-aineita hyödyntävien yritysten tuotekehityksen tukemiseen ja tutkimuspalvelujen tarjontaan. Keskuksella on myös elintarviketeollisuuden prosessien pilotointiin soveltuvia laitteita. Sen maa-ala on lähes 300 hehtaaria ja tällä hetkellä sillä on koealoja käytössä 50 hehtaaria. Se ylläpitää mm. yli 400 omenalajiketta ja kaikkiaan noin 1000 eri kasvilajiketta.

Pollin puutarhaviljelyn tutkimuskeskuksessa meille esiteltiin mm. lajitelma erilaisia kuivattuja luonnonraaka-aineita humalan tähkistä punajuureen. Kokeilimme mitä niistä tunnistamme. Vieressä olevalla halogeenikuivaimella saadaan raaka-aineiden ja tuotteiden kuiva-ainepitoisuus määritettyä nopeasti. Se on yleisesti elintarviketeollisuuden käytössä oleva teknologia. Mittaustekniikan yksikkö oli Suomessa ensimmäinen, joka toi sen käyttöön myös maatiloille rehujen ja appeen kuiva-aineen säännölliseen mittaamiseen.

Näillä laitteilla voidaan sekoittaa ja pakata emulsioita, keittoja ja voiteita Pollissa. Heillä on myös muita pakkauslaitteita. Pollissa pidimme isäntien kanssa yhteisen puolen päivän seminaarin. Mittaustekniikan yksikön kaikki kolme edustajaa puhuivat seminaarissa. Esille pääsi yleisen esittelyn lisäksi työmme probioottien, soluviljelymallien, ylikriittisen nesteuuton ja antimikrobiallisten peptidien kanssa. Virolaiset esittelivät todella mielenkiintoisia töitä esimerkiksi omenasta ja tyrnistä. Keskuksessa on noin 40 työntekijää, iso osa heistä teknistä henkilöstöä. Hieman syrjäisemmästä sijainnista huolimatta keskus julkaisee tutkimustuloksiaan myös alan kansainvälisissä kärkitiedelehdissä. Meillä on heidän kanssaan useita yhteneviä kiinnostuksen kohteita.

Pollista lähtiessä saimme myös tuliaisia mukaan. Omena- ja luumupulveripakkaukset tässä. Tietyistä lajikkeista tehtyjä. Lajikkeiden ylläpidosta ja hankkeiden tutkimustyöstä jää yli marjoja ja hedelmiä. Niitä Polli valmistaa tuotteiksi ja myy ulkopuolisille

Pollin vierailun ajan olimme majoittuneena lähimmässä hieman isommassa kaupungissa, eli Viljandissa. Se on 18000 asukkaan kaupunki, jossa on Tarton yliopiston kulttuuritutkimusta, iso kansanmusiikkifestivaali ja yksi Viron tunnetuimmista teattereista. Kuvassa on vanhan kaupungin alueelta entinen kaupungin pääaukio. Kaupungissa oli sekä kivisiä että puurakennuksia. Siellä on myös Michelinin maininnan saanut ravintola pienessä tiilitalossa. Niinpä söimme Michelin tasoisen päivällisen noin 20 – 30 eurolla. Se oli oikeasti hyvää.

Viljandin tunnetuin nähtävyys lienee kolmen korkean kukkulan päälle levittäytyneen keskiaikaisen linnoituksen rauniot. Aikoinaan se oli ollut Liivinmaan isoin linna. Kukkuloiden alla yhdellä puolen oli Viljandin järvi.

Vierailuryhmämme pirteänä heti aamuvarhaisella menossa Tallinnan TFTAKiin. Edestä lähtien: Antonina Shvetsova, Heli Pirinen (omakustanteisesti yritysten edustajana retkikuntamme mukana), Anni Hirvonen ja Pekka Kilpeläinen. Pekan takana kurkistelee Bill Gatesin patsas. Billin kaverina aukiolla oli Steve Jobs samanlaisessa olomuodossa. TFTAK on Tallinnan teknisen yliopiston viereen syntynyt tutkimuspalveluja tarjoava yritys. Sillä on 5 omistajaa, joista tekninen yliopisto on yksi. TFTAKilla on 120 työntekijää ja vahvoja aloja ovat esimerkiksi lihaa korvaavien kasviproteiinituotteiden kehitys ja fermentaatioprosessien kehitys ja niiden metabolomiikka.

TFTAKissa meitä isännöivät tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Raivo Vilu ja ryhmän johtaja (kasviproteiinit ja lihan vaihtoehdot) Sirli Rosenvald. He olivat mukana viime vuonna Itämeren alueen interreg-ohjelman hakemuksessamme ja toivottivat meidät nyt lämpimästi tervetulleiksi. Raivo kuuluu ikäpolveen, joka nuorempana oli oppinut televisiosta Suomen kielen. Hän oli nuorempana tehnyt paljon yhteistyötä Turun Wallacin kansssa (Perkin Elmerin osana nykyään) ja työskennellyt Turussa joitakin jaksoja. TFTAK on erittäin hyvin varusteltu. Tilat ja laitekanta ovat suorastaan häkellyttävän uusia.

Mittaustekniikan yksikön verkkosivuilla on NaCos-hankkeessa laadittu kuvaus MITYn palveluista luonnontuotealan yrityksille sekä suomeksi että englanniksi.

https://arkisto.maaseutu.fi/maaseutuverkosto/viestinta2/terveiset-maalta-ja-maailmalta/kainuulaiset-hakemassa-lisaoppia-luonnontuotealalle-irlannista

Matkasta ohjausryhmälle ja rahoittajalle esitetty power-point-muotoinen matkaraportti:

Matkakertomus_Irlanti

Kajaanin yliopistokeskus uutisoi matkasta näin:

https://www.oulu.fi/fi/kajaanin-yliopistokeskus/uutiset/luonnontuotealan-vaki-irlannin-vierailulla

Alla matkasta kertovia valokuvia tekstityksen kanssa.

Traleen asukasluku on 23700, mutta keskustassa autoliikennettä oli kyllä enemmän kuin Kajaanissa. Tässä on brittiläisen viktoriaanisen tyylin rakennus, mutta kaupungissa oli myös harmaasta kivestä tehtyjä rakennuksia sekä rapattuja ja maalattuja rakennuksia. Osa seuruetta piti Traleeta Dublinia nätimpänä kaupunkina. Sen tunnetuimpia nähtävyyksiä on ruusupuutarha ja jokakesäinen Rose of Tralee Festival.

Mittaustekniikan yksikön tutkijoiden kanssa kuvassa istuu Idea Naturen Heli Pirinen. Kuvaaja oli Raisan Terveyspirtin Raisa Mäkäräinen. Shannon ABC toimii sekä Munsterin että Shannonin teknologisten yliopistojen tiloissa. Edellinen sijaitsee Traleessa, jälkimmäinen Keski-Irlannissa Limerickissä.

Irlantilaisilla on käytössään laite, jolla eri koettimia käyttäen voidaan mitata ihon elastisuutta, kosteutta, uurteisuutta ja rasvaisuutta. Tässä mitataan elastisuutta. Valokuva on Antonina Shvetsovan ottama.

Kuvassa tutkitaan NaCos-hankkeen irlantilaisen osuuden projektipäällikön Aoife Curranin silmäkulman ihoa. Kamera ja kuvan analysoinnin tekevä ohjelma ovat uusinta saatavilla olevaa teknologiaa. Aoifen aiemmasta työhistoriasta paljastui epäsuora yhteys Mittaustekniikan yksikön tutkimukseen. Hän on Dublinissa tutkinut insuliinia erittävien haimasolujen toimintaa ja glykeemista vastetta ravintoaineille. MITY:n mielenkiinnon kohteena taas on ennustaa insuliinimittauksella mahdollisimman aikaisin, milloin henkilön insuliinin tuotto on alkanut muuttua diabetestä ennustavaan suuntaan. Valokuvaajana Heli Pirinen

Näin ”julmaan” muotoon ohjelma muuttaa ihon mittaustulokset. Kaikki uurteet ja epätasaisuudet merkitään näkyville ja luokitellaan koon mukaan. Ihon huokoisuus lasketaan ja huokoiset kuopat merkitään täplinä. Ihon väri/punaisuus määritetään myös. Valokuvaajana Heli Pirinen.

Myös vieraat pääsivät kukin vuorollaan tutkimuskohteiksi sekä koetinmittauksessa että kameran tähtäimeen. Tässä tutkimuskohteena projektitutkija Antonina Shvetsova. Valokuvan otti Heli Pirinen.

Yksi matkan kohokohtia oli retki meren rannalle katsomaan merilevän keräysaluetta, jossa aallot tuovat levää rannalle asti. Samalla päästiin ihastelemaan merenlahden toisella puolella näkyvän maisemistaan kuuluisan Dinglen niemimaan vuoria. Hienoon maisemaan yhdistyi reipas, mutta ei kylmä, merituuli ja meri-ilmaston tuoksu sekä asialleen omistautuneen yrittäjän mukana olo leviä katselemassa ja aihetta esittelemässä. Ja kuinkas sattuikaan, hiljaa siihen asti ollut bussikuski paljastui meribiologin tutkinnon suorittaneeksi! Kuvan otti Pekka Kilpeläinen. Hän on kuvaaja myös jatkossa niissä kuvissa, joissa muuta henkilöä ei ole erikseen mainittu.

Merilevän päällä kävellessä sai olla huolellinen, että ei liukastu tai kastele kenkiään.

Irlannissa rannikolle tulee nimenomaan ruskeaa merilevää ja sen alaluokkaa kelppiä. Merilevässä on runsaasti ravintoaineita, ja sen mineraalipitoisuus on noin kymmenkertainen tyypillisiin maakasveihin verrattuna. Mineraalien kuten jodin, raudan ja kalsiumin lisäksi merilevässä on paljon kuitua, proteiinia, antioksidantteja, A-vitamiinia, B-vitamiinia, C-vitamiinia ja E-vitamiinia. Se on rasvatonta, ja siinä on vain vähän hiilihydraattia. Merilevää markkinoidaankin terveys- ja laihdutusruokana. Punaisista ja ruskeista merilevistä tuotetaan merileväkolloideja, joilla monista elintarvikkeista saadaan paksuja ja hyytelömäisiä sekä pitempään säilyviä. Laboratorioalalla erittäin tuttu merileväseos on agar. Levästä saa myös alginaattigeeliä. Maailmalla levää on kokeiltu karjan rehuna. Uusi-seelantilaisten työssä merilevä karjanrehussa vähensi lehmien metaanipäästöjä.

Kuvassa oikeassa reunassa vanhempi mieshenkilö on Henry Lyons NutraMara-yrityksestä. Hän on tehnyt vuosikymmeniä töitä merilevän ja siitä saatavien molekyylien ja tuotteiden kanssa. Kuvaajana Heli Pirinen.

Merenrantaretken lopuksi keräännyttiin St Brendan patsaan viereen ryhmäkuvaan. Etualalla punapuseroiden mies on Niall Burke, joka johtaa Shannon ABC:n osuutta NaCos-hankkeessa. Kuvan ottaja oli Antonina Shvetsova.

Pyhä Brenda on irlantilaisten toiseksi tunnetuin pyhimys Pyhän Patrikin jälkeen. Hän syntyi lähellä Traleeta vuonna 484, oli lähetyssaarnaaja ja merimatkaaja, joka saattoi jo 500-luvulla käydä Amerikassa. Hän kirjoitti matkoistaan muistiinpanot itse. Patsaan käsi osoittaa kohden Amerikkaa ja tuossa suunnassa hänen ja Amerikan välissä ei tosiaan ole enää muuta kuin Atlantin valtameri.

Keskustelujen lisäksi kuunneltiin kaksi esitystä paikallisilta, toinen koski irlantilaisen kasvillisuuden ominaispiirteitä ja toisessa esiteltiin irlantilaisten solukokeilla saamia tuloksia. Molemmat olivat erittäin kiinnostavia ja vierasryhmä käyttäytyi sangen epäsuomalaisesti keskeyttäen puhujia jatkuvasti lisäkysymyksillä. Vierailun lopuksi tutustuttiin laboratorioihin, joissa myös käytännössä kokeiltiin kosmetiikan vaikuttavuustutkimuksiin käytettäviä mittalaitteita.

Tässä kuvassa Niall esittelee nisäkässolukasvatukseen käytettävää pientä bioreaktoria, jolla voidaan kasvattaa pintoihin kiinnittymättömiä soluja ”muovikassissa” 50 litran erä. Kassissa on useita sensoreita seuraamassa olosuhteita. Palvelua tarjotaan lähinnä proteiini- tai peptidilääkkeitä tuottaville lääkeyrityksille. Laiteella voidaan tehdä tuotantokokeita isommassa mittakaavassa sen jälkeen, kun prosessi on pystytetty soluviljelylaboratoriossa. Kuvaajana Heli Pirinen.

Myös Traleesta toki löytyy Grand Hotel. Siellä söimme vierailupäivällisen. Annokset olivat hyvän kokoisia: perinteisessä irlantilaisessa pippuripihvissä (suomalaiselle enemmän padaksi muunnettu pihvi tai paisti) oli lihaa paljon enemmän kuin riisiä. Osa ryhmää kokeili toista perinteistä paikallista ruokaa, jossa oli perunamuusia, kaalia ja pekonia yhdistetty mukavan kokoiseksi keoksi lautaselle. Suomalaisen kotiruuan oloista ruokaa, jonka kanssa lautasen tyhjentämisessä ei keon koosta huolimatta ollut ongelmia.

Shannon ABC toteutti omassa NaCos-hankkeessaan luentosarjan kosmetiikan pienille yrityksille. Luennot välitettiin suorina myös Kainuuseen ja Suomeen. Luentojen tallenteet löytyvät edelleen Youtubesta.

EU Cosmetics regulation

Cosmetics manufacturing

Digital marketing strategies for cosmetics companies

R&D funding opportunities for cosmetic SMEs

Formulation of cosmetics products

A short video presenting facilities and resources in Shannon ABC for cosmetics R&D and testing