Smart villages – Älykkäitä ratkaisuja ja mitattavia tuloksia (SEROI+)

Hankkeen tavoitteena oli mm. testata kansainvälisessä yhteistyössä kehitettyä SEROI+-yhteistyömenetelmää ja -laskuria. Menetelmä perustuu laajasti erilaisten sidosryhmien kanssa työskentelyyn, heidän tavoitteidensa priorisointiin ja hyötyjen arviointiin.

SEROI+-menetelmän 5 askelta 

1. Määritellään kehitettävän alueen kannalta tärkeimmät sidosryhmät
2. Kohdataan laajasti eri sidosryhmien edustajia ja määritellään jokaisen sidosryhmän kanssa heille tärkeimmät tavoitteet
3. Priorisoidaan eniten hyötyä tuottavat ja toteutuskelpoiset toimet
4. Asetetaan indikaattorit, jolla mitataan tulosten hyötyjä (ja testataan laskurin avulla kuinka suurta hyötyä toimenpiteillä voidaan saavuttaa)
5. Toimeenpannaan suunnitelman mukaisesti ja seurataan toimenpiteen onnistumista ja muokataan suunniteltua tarvittaessa

Menetelmää haluttiin kokeilla myös kevyempänä versiona, joka ei vaadi verkkolaskurin käyttöä. Näin hankkeesta voisi jäädä Ravakan alueelle elämään osallisuuteen pohjautuva kehittämisen menetelmä, jota toimijat voisivat käyttää oma-aloitteisesti. Menetelmän vahvuutena on kehittämisen aloittaminen sidosryhmistä – niiden kartoittamisesta ja sidosryhmä kerrallaan tavoitteiden etsimisestä ja toimenpiteiden erilaisten hyötyjen arvioinnista.

Tätä niin sanottua ”kevyt-seroita” päätettiin kehittää  kumppanikunta Rauman kanssa. Kevyt-seroin ajatus innosti myös kansainvälisiä kumppaneita loppukonferenssissa, muissa maissa ei kehitetty hankkeessa vastaavaa. Viiden raumalaisen kylän kanssa oli puhetta hankkeeseen osallistumisesta, mutta loppujen lopuksi Unajassa ja Anttila-Voiluodossa ryhdyttiin toimiin.

Keväällä 2023 hanke osallistui Unajan kylätapahtumaan ja Anttila-Voiluodon leikkikentän avajaisiin. Molemmissa kerättiin tietoja työpajoista kiinnostuneista ja keruuta jatkettiin kyläyhdistysten hallitusten avulla. Syksystä 2023 kevääseen 2024 osallistuttiin hallitusten kokouksiin, sovittiin tärkeistä sidosryhmistä sekä pidettiin keskusteluja ja työpajoja sidosryhmien edustajien kanssa. Keskustelujen pohjana käytettiin SEROI+-menetelmään kuuluvia työkaluja, jotka muokattiin ja suomennettiin sopiviksi kyläkehitykseen.

Anttila-Voiluodossa kokeiltiin yhtä työpajaa, johon kutsuttiin hallituksen lisäksi muita sidosryhmien edustajia. Työpajan osallistujat jakaantuivat luontevasti kahteen sidosryhmään; senioreihin ja aktiivisiin aikuisiin. Tulokset käsiteltiin hallituksen kanssa ja samalla priorisoitiin toimenpiteitä saavutettavien hyötyjen perusteella. Unajassa kokeiltiin useita keskusteluja eri sidosryhmien kanssa – edustettuina olivat uusasukkaat / lapsiperheet, aikuiset, joiden lapset eivät asu enää kotona, ikäihmiset ja lapset. Tulokset käsiteltiin hallituksen kanssa ja samalla priorisoitiin toimenpiteitä.

Molemmissa kylissä järjestettiin vuoden 2024 aikana uusia tapahtumia, Unajassa mm. hankkeessa ideoituja värkkäysiltoja. Työskentelyn pohjalta luotiin Yhteisöllisen kyläkehittämisen menetelmä ja Powerpoint-työkalu, joka on kaikkien käytettävissä Ravakan verkkosivujen Materiaalit-sivuilla.

Hankkeen tavoitteet liittyivät osin yhteisöllisen kehittämismenetelmän ja osin kansainvälisessä yhteistyössä kehitettävän laskurin testaamiseen ja mahdolliseen käyttöönottoon alueella. Hankkeen pohjana oleva SEROI-ajattelu korostaa erilaisten toimien sosiaalisia ja ekologisia hyötyjä (SE) ja erityisesti niiden mittaamista rahassa (ROI).

Ravakan alueella tehtyjen toimien mittaaminen hankkeessa kehitettävällä SEROI+-mallilla olisi vaatinut ensiksi sellaisen laskuriversion luomista, jossa indikaattoritiedot olisivat olleet uskottavia alueella, ja toiseksi sellaista testiympäristöä, jossa tehtyjä toimia laskurilla mitataan. Näiden olisi myös pitänyt tapahtua hyvissä ajoin hankkeen alkuvaiheessa.

Laskurista ei suuren työn jälkeenkään onnistuttu hankkeen kuluessa saamaan uskottavaa suomalaiselle maaseudulle, sillä ensimmäinen testiversio saatiin käyttöön alueella vasta kesäkuussa 2023, puoli vuotta ennen hankkeen alkuperäistä päättymisajankohtaa. Hanketta jatkettiin vuodella, mutta työresurssia ei ollut enää jäljellä riittävästi laskurityöskentelyn jatkamiseksi niin, että kaikkia tarvittavia Suomeen soveltuvia indikaattoritietoja olisi voinut etsiä laskuriin syötettäväksi. Laskuria onnistuttiin kuitenkin testaamaan muiden kumppanien työskentelystä syntyneellä pohjatiedolla.

Laskurin käyttö todettiin mahdolliseksi, etenkin jos sen käyttöön on tulevaisuudessa tarjolla hyvää koulutusmateriaalia, mutta työlääksi. Sen käyttö vaatii myös ymmärrystä mitattavista hyödyistä, esimerkiksi lisääntyneen liikunnan, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden mittareista ja hyödyistä kertovista indikaattoreista. Näitä ei ollut kovin hyvin tarjolla laskurissa valmiina ja suomalaisen tutkimuksen todistamien rahallisten hyötyjen etsiminen osoittautui hyvin työlääksi. Laskurin jatkuva kehittäminen ja verkkoympäristön muutokset myös hidastivat työskentelyä. Jos kaikilla kansainvälisillä kumppaneilla olisi ollut samankaltaiset testiprojektit, laskurikin olisi toiminut sellaisenaan kaikille.

Laskurin ollessa kehitteillä, Ravakan alueella etsittiin sopivaa, samaan aikaan toteutuvaa testiprojektia. Etätyöskentelystä toivottiin sopivaa teemaa, mutta alueella ei käynnistynyt oikea-aikaista konkreettista hanketta, jonka toimien hyötyjä olisi voitu mitata ennen hankkeen päättymistä. Laitilan keskustan kestävän kehittämisen projekti (Ukipolis) todettiin kiinnostavaksi testialustaksi, sillä siinä oli tavoitteena tehdä parannuksia, joilla on sosiaalisia hyötyjä. Projektissa ei kuitenkaan useiden syiden takia pystytty tekemään niin paljon muutoksia, että niiden mittaaminen olisi antanut tietoa laskuria varten. Jos esimerkiksi olisi tehty viihtyisyyttä ja turvallisuutta lisääviä muutoksia keskusta-alueella, olisi voitu arvioida niiden rahallisia hyötyjä sosiaalisesta ja terveyteen liittyvästä näkökulmasta. Projektia päätettiin yhdessä Laitilan kaupungin ja Ukipoliksen kanssa hyödyntää niin, että projektin lopputuloksena ehdotettujen muutosten hyötyjä arvioitiin etukäteen. Näin menetelmää voisi hyödyntää päätöksiä tehtäessä.

SEROI+-metodologiasta oli kuitenkin luotu kansainvälisissä hankkeissa paljon hyvää materiaalia ja työkaluja sidosryhmätyöskentelyyn. Niistä pystyttiin muokkaamaan hyvin testattavaksi sopiva suomenkielinen kokonaisuus. Sidosryhmätyöskentely kehittämisen lähtökohtana todettiin hyväksi opiksi hankkeesta. Menetelmään kuului sidosryhmien määrittelyä, heidän kanssaan toivottavien muutosten pohtimista, toimenpiteiden ja tuotosten hyötyjen määrittelyä sekä sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen hyödyn arvioimisen opettelua. Hankkeessa siis opeteltiin tunnistamaan suurempaa vaikuttavuutta, kuin yksittäisten toimien tuloksia. Hyviä tuloksia kehittämisen pohjaksi onnistuttiin saamaan jo kahdella noin tunnin keskustelulla jokaisen sidosryhmän kanssa.

Tätä menetelmää testattiin hankkeessa luotujen työkalujen avulla yksilökeskusteluissa, ryhmäkeskusteluissa, isommissa työpajoissa sekä tapahtumissa. Osa työkaluista osoittautui liian vaikeiksi tai turhiksi, osaa taas käytettiin jokaisessa keskustelussa. Hyviksi havaituista työkaluista luotiin Yhteisöllisen kyläkehittämisen menetelmä ja työkalut, jotka ovat kaikkien vapaassa käytössä Ravakan verkkosivuilla. Menetelmän arvo on mahdollisimman laajasti ihmisten osallistamisessa, jokaisen ryhmän toiveiden priorisoinnissa erillään toisten toiveista ja hyötyjen arvioinnissa. Työskentelyssä ei pyritty löytämään suunniteltujen toimien rahallista arvoa, vaan suurempaa vaikuttavuutta. Keskustelujen perusteella kahdessa testikylässä innostuttiin ideoimaan uusia, arvoa tuottavia tapahtumia ja toimintamuotoja, joita testattiin pian työskentelyn päätyttyä.

Hankkeen nimestä löytyy Smart villages -termi, jota pyrittiin myös hankkeessa tuomaan tutuksi alueella. Hankkeen loppupuolella käsite oli jo muuttunut Älykäs kylä -hankemuodoksi, mikä muutti toimintasuunnitelmaa hieman. Tilaisuuksissa ja yksittäisissä keskusteluissa pyrittiin kertomaan hankemuodon mahdollisuuksista ja innostamaan jokaisesta Ravakan kunnasta toimijoita ryhtymään alueen kehittämiseen Älykkäänä kylänä. Tässä onnistuttiinkin ja kaikissa kunnissa on mietitty juuri sen alueen haasteita, joita voisi lähteä ratkomaan älykkäillä kokeiluilla. Useita hankkeita on käynnissä ja vireillä.

Kansainvälinen yhteistyö tuotti laskurin ja metodologian sekä niiden hyödyntämistapojen lisäksi myös paljon ideoita alueen kehittämiseen opintomatkojen kohteista oppimalla. Opintomatkoille osallistujat saivat hyvän käsityksen menetelmästä ja pystyvät hyödyntämään SEROI+-ajattelua työssään jatkossa.