TIETÄVÄ TILA – Uutta tietoa karjatiloille eläinten terveydestä, hyvinvoinnista sekä eläinten ja niiden ympäristön seurantateknologioista ja eläimiä koskevasta datasta

Tietävä tila-hankkeen hanketoimijat ovat mukana EIP-AGRI ohjelman asiantuntijaryhmässä Economic vulnerability of farming, jossa keskitytään maatalouden taloudellisten haasteiden ja riskitekijöiden innovatiivisiin ratkaisumalleihin ja Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan rooliin näiden haasteiden edessä. Ryhmässä 40 asiantuntijaa ympäri Eurooppaa pohtivat tätä teema-aihiota kevään tapaamisissa, joiden lopputuloksena syntyy kooste asiantuntijasuosituksista. Asiantuntijaryhmän ensimmäisessä tapaamisessa 22.1.2025 keskityttiin maatilojen taloudellisen haavoittuvuuden riskitekijöiden tunnistamiseen sekä toimintatapoihin, joilla näitä riskitekijöitä voidaan vähentää tai poistaa. Keskustelussa nousi esiin kolme pääteemaa aiheisiin liittyen; maataloustuotannon riskinarviointi ja -hallinta, maatalouspolitiikan johdonmukaisuus ja sen pitkäaikaisuus sekä maataloustoiminnan kestävyyden, kannattavuuden ja resilienssin kasvattaminen. Ryhmän ensimmäisen tapaamisen materiaaleihin ja keskusteluiden yhteenvetoon voit tutustua temaattisen ryhmän ensimmäisen tapaamisen verkkosivuilla. Asiantuntijaryhmän keskustelut jatkuvat kevään aikana ja ryhmän toiminta päättyy tapaamiseen Brysselissä huhtikuun 8. päivä. Asiantuntijaryhmän tuloksista viestitään ja niitä jaetaan Tietävä tila-hankkeen tiimoilta myöhemmin keväällä.

Vasikan elämä mullistuu radikaalisti syntymän myötä, kun vasikka siirtyy emän turvallisesta, lämpimästä ja ravintoa tarjoavasta kohdusta navettaympäristöön. Vasikan hyvän vastustuskyvyn saavuttamisessa ja riittävän energian saannin takaamisessa ternimaito ja myöhempi maitojuotto ovat avainasemassa.

Vasikan ensimmäiset elintunnit ovat kilpajuoksua ternimaidon vasta-aineiden imeytymisen ja ympäristön taudinaiheuttajien suolistoon päätymisen välillä. Ternimaito on ainoa vasta-aineiden lähde vasikalle, sillä emän elimistössä tuotetut vasta-aineet eivät siirry vasikan elimistöön istukan välityksellä. Ternimaidon vasta-aineet voivat imeytyvät vasikan suolen seinämän kautta verenkiertoon ensimmäisten 24 elintunnin aikana. Niiden imeytyminen vähenee kuitenkin merkittävästi jo kuudessa tunnissa vasikan syntymän jälkeen, jolloin enää noin puolet vasta-aineista imeytyy vasikan verenkiertoon. Hyvälaatuinen ternimaito sisältää vasta-aineita yli 50 g/l. Ternimaidon vasta-ainepitoisuuden voi mitata Brix-refraktometrillä (ominaispainomittarilla), jonka lukema 22 % vastaa vasta-ainepitoisuutta 50 g/l. Suositusten mukaisesti vasikalle tulisikin juottaa ternimaitoa Brix-lukemaltaan yli 23 %. Ternimaidon mikrobiologinen laatu on myös hyvä huomioida ja lypsää ternimaito mahdollisimman puhtaasti. Mitä korkeampi bakteeripitoisuus ternimaidossa on, sitä enemmän vasta-aineita sitoutuu bakteereihin vähentäen niiden imeytymistä vasikan verenkiertoon.  Ternimaidon kokonaisbakteerimäärä tulisikin jäädä alle 100 000 pmy/ml ja koliformien määrä alle 10 000 pmy/ml (pmy = pesää muodostava yksikkö).

Vasta-aineiden lisäksi ternimaito sisältää monia muita vasikan elimistön kehittymisen kannalta tärkeitä ravinteita, kasvutekijöitä ja antimikrobisia yhdisteitä. Ternimaidon on ensimmäinen ja välttämätön energianlähde vastasyntyneelle vasikalle. Lisäksi ternimaidon sisältämät kasvutekijät stimuloivat ohutsuolen seinämän solujen kehittymistä, jonka ansiosta ravintoaineiden imeytyminen suolistosta lisääntyy. Ternimaidossa olevat valkosolut osallistuvat vasikan vastustuskyvyn aktivoimiseen, oligosakkaridit edistävät vasikan suoliston hyödyllisen mikrobiomin kehittymistä ja laktoferriini sitoo rautaa heikentäen mikrobien kasvu- ja lisääntymiskykyä vasikan suolistossa.

Vastasyntynyt vasikka tarvitsee ternimaidon vasta-aineita yhteensä 250–300 g ensimmäisten kuuden elintuntinsa aikana. Tämän määrän saavuttamiseksi vasikan pitäisi juoda viidestä kuuteen litraan Brix-arvoltaan 22% ternimaitoa kuuden tunnin sisään syntymästä. Mikäli vasikka on emän vierihoidossa, tulee varhainen ja riittävä ternimaidon saanti vasta-aineiden määrää silmällä pitäen varmistaa ihmisen toimesta.

Vasikka hyötyy mahdollisimman pitkästä ternimaitojuotosta. Ternimaitoa tai niin sanottua välimaitoa tulisi juottaa vasikalle vähintään kolme ensimmäistä elinpäivää ja suositusten mukaan jopa kaksi viikkoa. Vaikka ternimaidon sisältämät vasta-aineet eivät tässä vaiheessa enää imeydy vasikan suolistosta, jatkavat sen sisältämät muut ainesosat työtään tukien vasikan elimistön kehitystä. Eivät vasta-aineet täysin hyödyttömiä ole vasikan suolistossa ensimmäisen elinvuorokauden jälkeenkään, sillä ne toimivat paikallisesti sitoen ja tuhoten ympäristöstä vasikan suolistoon kulkeutuneita taudinaiheuttajia.

Ternimaidon jälkeen vasikan luontainen ravinnon lähde on oman emän tuottama täysmaito ja se onkin suositeltavin vaihtoehto vasikan maitojuomaksi läpi juottokauden. Vähintään ensimmäisten neljästä viiteen elinviikon aikana vasikan tulisi saada maitoa vapaasti eli vasikalla tulisi olla mahdollisuus juoda maitoa niin paljon, kuin se haluaa. Vapaan maitojuoton on todettu edistävän vasikan kasvua ja kehitystä, lisäävän vasikan metabolista aktiivisuutta ja stimuloivan suoliston vastustuskyvyn kehittymistä. Lisäksi vapaasti maitoa saavilla vasikoilla riski sairastua vasikkaripuliin on pienempi ja elinikäistuotos parempi verrattuna rajoitetusti maitoa saaviin vasikoihin. Mikäli vapaa maitojuotto ei ole mahdollista, tulisi vasikan saada vähintään 20 % elopainostaan täysmaitoa ensimmäisten neljän elinviikon aikana. Suomen kylmissä ilmasto-olosuhteissa tulee myös huomioida, että vasikka tarvitsee 25 % lisää maitoa ympäristön lämpötilan tippuessa alle vasikan optimilämpötilan 12 °C, jotta vasikka ei ala käyttää energiavarastojaan elimistön perustoimintojen ja ruumiinlämmön ylläpitämiseksi.

Vapaalla maitojuotolla vasikka keskimäärin juo 12 litraa päivässä. Vasikan nälän tunteen tyydyttymistä tulee silti seurata, sillä isokokoiset vasikat voivat juoda enemmänkin. Juoma-automaatin ”turhien” vierailukertojen lukumäärää voi käyttää arviointimenetelmänä vasikoiden nälän tunteen tyydyttymisen täyttymiseksi. Mikäli vasikan vierailut juoma-automaatilla ilman saatua maitoannosta hipovat kymmenen-kahdenkymmenen vierailukerran luokkaa tai ovat jopa korkeampia, voi vasikan ajatella olevan nälkäinen. Vertailuksi vapaalla maitojuotolla oleva vasikka vierailee keskimäärin 2.1 kertaa juoma-automaatilla saamatta maitoa. Liiallinen nälän tunne ja maidon saamisen rajoitus heikentävät vasikan hyvinvointia.

Toisen elinkuukauden alkaessa vasikka voi siirtyä hapanmaitojuotolle tai juomaan hyvälaatuista juomarehua vieroitukseen asti, mikäli täysmaidon juotto ei ole mahdollista. Vasikan 13. elinviikon alkaessa ja sen syödessä vähintään 1,4 kg väkirehua päivässä vasikka on valmis vieroitukseen. Tällöin vasikan etumahat ja syöntikapasiteetti ovat kehittyneet hyödyntämään korsi- ja väkirehusta saatavia ravintoaineita tehokkaasti ja vasikka voi nostaa kuiva-aineen syöntiään nopeastikin vastaamaan maidosta aikaisemmin saamaansa energiamäärää ilman suuria päiväkasvun notkahduksia. Tämä toki vaatii väki- ja korsirehun syönnin opettelua heti ensimmäisistä elinpäivistä ja -viikoista alkaen sekä raikkaan veden jatkuvaa tarjolla oloa. Asteittainen vieroitus esimerkiksi vähentämällä juotettavan maidon määrää noin 2 litraa viikossa mahdollistaa vasikalle stressittömän siirtymisen maitojuotolta karkea- ja väkirehun syöntiin.

Kirjallisuusviitteet

EFSA Panel on AHAW (European Food Safety Authorization Panel on Animal Health and Animal Welfare), S.S. Nielsen, J. Alvarez, D.J. Bicout, P. Calistri, E. Canali, J.A. Drewe, B. Garin-Bastuji, J.L. Gonzales Rojas, C. Gortazar Schmidt, M. Herskin, V. Michel, M.A. Miranda Chueca, B. Padalino, P. Pasquali, H.C. Roberts, H. Spoolder, K. Stahl, A. Velarde, A. Viltrop, M.B. Jensen, S. Waiblinger, D. Candiani, E. Lima, O. Mosbach-Schulz, Y. Van der Stede, M. Vitali, C. Winckler. Welfare of calves. EFSA J. 21:7896. https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2023.7896

Foster, D. M., Smith, G. W. 2009. Pathophysiology of diarrhea in calves. Vet Clin North Am Food Anim Pract, 25, 13-36.

Godden, S. M., Lombard, J. E., Woolums, A. R. (2019): Colostrum Management for Dairy Calves. Vet Clin Food Anim 35 535–556. https://doi.org/10.1016/j.cvfa.2019.07.005.

Lorenz, I. (2021): Calf health from birth to weaning – an update. Irish Vet J 74:5. https://doi.org/10.1186/s13620-021-00185-3.

Lorenz, I. 2024. Luentokokoelma: Suomen Eläinlääkäripäivät 2024, s. 57–67.

Lorenz, I., Gentile, A. 2014. D-lactic acidosis in neonatal ruminants. Vet Clin North Am Food Anim Pract, 30, 317-31, v.

Lorenz, I., Huber, R., Trefz, F. M. (2021): A High Plane of Nutrition Is Associated with a Lower Risk for Neonatal Calf Diarrhea on Bavarian Dairy Farms. Animals 2021, 11(11), 3251. https://doi.org/10.3390/ani11113251.

Lorenz, I., Mee, J. F., Earley, B., More, S. J. (2011): Calf health from birth to weaning 1. General aspects of disease prevention. Irish Vet J 64:10. https://doi:10.1186/2046-0481-64-10.

Maier, G. U.; Breitenbuecher, J.; Gomez, J. P., Samah, F., Fausak, E., Van Noord, M. (2022): Vaccination for the Prevention of Neonatal Calf Diarrhea in Cow-Calf Operations: A Scoping Review. Vet Anim Sci 19,15.

PraeRi (2020): Tiergesundheit, Hygiene und Biosicherheit in deutschen Milchkuhbetrieben – eine Prävalenzstudie (PraeRi). Abschlussbericht, 30.06.2020, https://ibei.tiho-hannover.de/praeri/pages/69#_AB

Silverlås, C., Björkman, C., Egenvall, A. 2009. Systematic review and meta-analyses of the effects of halofuginone against calf cryptosporidiosis. Prev Vet Med, 91, 73-84.

Welk A, Otten ND, Jensen MB. Invited review: The effect of milk feeding practices on dairy calf behavior, health, and performance-A systematic review. J Dairy Sci. 2023 Sep;106(9):5853-5879. doi: 10.3168/jds.2022-22900. Epub 2023 Jul 18. PMID: 37474370

Westhoff, T. A., Borchardt, S., Mann, S. (2024): Invited review: Nutritional and management factors that influence 7. colostrum production and composition in dairy cows. J Dairy Sci 107:4109–4128 https://doi.org/10.3168/jds.2023-24349.

Uusi vuosi pyörähtää Tietävä tila-hankkeenkin osalta käyntiin ja paljon mielenkiintoista on luvassa. Kevään aikana teemme yhteistyötä Kajaanin ammattioppilaitoksen KantriVoima koulutushankkeen kanssa ja järjestämme kaksi lypsykarjatuottajille suunnattua koulutusta. Utareterveyden työpaja koulutuspäivä järjestetään 19.3 ja lypsykarjan aineenvaihduntasairauksiin liittyvä webinaari 3.4. Tervetuloa oppimaan lisää! Ilmoittautua voi KantriVoima-hankkeen verkkosivujen kautta.

Kuluvan vuoden aikana tulemme tehostamaan tiedonvälitystä myös hankerekisterin kautta Tietävä tila-tietoiskujen muodossa. Ajankohtaisista nautojen terveyteen ja hyvinvointiin tai maatalouden teknologiaan liittyvistä aiheista kirjoitamme tiiviitä tietoiskuja hankerekisterin Ajankohtaista osioon. Ensimmäisen tietoiskun aiheena on vasikoiden maitojuotto, johon liittyen uusimpaan tutkimustietoon perustuva päivitys oli esillä Suomen Eläinlääkäripäivillä 13.-15.11.2024. Jatkoa tietoiskuille on luvassa maaliskuussa.

Tietävä tila-hankkeen tiimoilta vierailtiin Eläinlääkäripäivillä Helsingissä marraskuun puolivälissä. Hankkeen toteuttajien posteriesityksessä esitteltiin variksenmarjan solukon sisältä eristettyjen antimikrobisten peptidien tehoa vedinkastoliuoksissa nautojen utaretulehdusta aiheuttavia mikrobeja vastaan.

Vuoden 2024 Eläinlääkäripäivien yleisteemana oli eläinten hyvinvointi ja eläinlääkinnän etiikka. Yleisteeman mukaisesti luennoilla keskityttiin monen muun luentoteeman ohessa eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen Suomessa, potilasystävällisiin hoitotoimenpiteisiin, hevosten eläinsuojelullisiin näkökulmiin, vasikoiden terveyden ylläpitoon sekä elintarvikeketjun käyttämiin hyvinvointimerkkeihin. Suuri aihekokonaisuus luennoilla oli myös teurastettavien eläinten hyvinvoinnin todentaminen ja takaaminen. Eläinlääkäripäivien parhaana antina on päivittynyt osaaminen erityisesti vasikoiden terveyden ylläpidosta. Tätä tietoutta tullaan jakamaan hankkeen myötä yhteistyökumppaneille ja tuottajille Tietävä tila-hankkeen toimenpideperiaatteiden mukaisesti.

Eläinlääkäripäivillä esillä olleiden postereiden tiivistelmät pääset lukemaan osoitteesta: https://www.elainlaakaripaivat.fi/nayttelyt/posterinayttelyn-tiivistelmat-2024

Tietävä tila-tiedonvälityshanke on aktiivisesti ollut käynnissä kuluvan vuoden huhtikuusta alkaen. Hankkeen aikana tehtävien tiedonvälitystoimenpiteiden kirjo on laaja sisältäen tapahtumaesiintymisiä ja niiden esitysmateriaalin valmistelua, ammattilehtiartikkeleiden ja blogitekstien kirjoitusta sekä muun materiaalin tuottamista. Paljon onkin mahtunut hankkeen ensimmäiseen puoleen vuoteen!

ProAgria Itä-Suomen neuvojatapaamisissa on ollut ilo olla jakamassa uusinta tietämystä lypsykarjan utareterveyden ylläpidosta ja sorkkasairauksien ennaltaehkäisemisestä. Niin ikään ProAgrian elokuisilla Pellonpiennarpäivillä Sotkamossa pääsimme tapaamaan paikallisia tuottajia ja keskustelemaan heidän kanssaan jo päättyneiden sekä meneillään olevien hankkeiden tuloksista eläinterveyteen, naudoilla käytettävien kuivikkeiden laatuun sekä tilalla tehtävään säilörehun kuiva-ainemittaukseen liittyen.

Ensimmäiset ammattilehtiartikkelit hankkeen tiimoilta kirjoitimme lypsylehmien kiimanseurantaan käytettävien aktiivisuusantureiden toimintaperiaatteesta ja niiden käyttökokemuksista virolaisilla lypsykarjatiloilla. Artikkelit julkaistiin laajasti luetussa maatilayrittäjien ammattilehdessä Käytännön Maamies. Maksulliset sähköiset artikkelit löytyvät osoitteista https://kaytannonmaamies.fi/aktiivisuusantureiden-toimintaperiaate/ ja https://kaytannonmaamies.fi/aktiivisuusanturit-apuna-lypsylehmien-seurannassa/

Paljon on hankkeen tiimoilta jo tehty ja vähintään yhtä paljon on suunnitteilla. Loppuvuoden aikana hanketoimenpiteenä esittelemme posterissa variksenmarjan solukon bakteereista eristettyjen antimikrobisten peptidien tehoa lypsylehmien utaretulehdusta aiheuttavia mikrobeja vastaan Suomen Eläinlääkäripäivillä. Posteritiivistelmä on luettavissa vuoden ajan osoitteessa https://www.elainlaakaripaivat.fi/nayttelyt/posterinayttelyn-tiivistelmat-2024 marraskuusta 2024 alkaen. Eläinlääkäripäiviltä tuliaisina jaettavaksi tarttuu matkaan uusinta tietoa vasikoiden terveydenhoidosta ja tuotantoeläinten hyvinvointimerkeistä. Ajatuksia tämän tulevan uuden tiedon jakamiseksi jo onkin!

Lisäksi ensi keväälle olemme suunnitelleet Kajaanin ammattioppilaitoksen KantriVoima-hankkeen kanssa tuottajille suunnatut koulutukset Lypsykarjan aineenvaihduntasairaudet ja niiden ennaltaehkäisy sekä Utareterveyden ylläpito lypsykarjatilalla – työpaja. Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautumaan pääset KantriVoima-hankkeen sivuilta osoitteesta https://www.kao.fi/kajaanin-kaupungin-koulutusliikelaitos/kehittaminen/hankkeet/kantrivoima-hanke/

Tietävä tila-hankkeen tiimoilta olemme mukana Pellonpiennarpäivillä Sotkamossa 21.8.2024. Asiaa rehun ja kuivikkeiden kuiva-ainemittauksesta, apeseoksen räätälöinnistä rehujen kuiva-ainepitoisuuteen perustuen, kuivikkeiden laadusta ja navetan olosuhdetekijöistä, sekä paljon muuta!

Tapahtuman tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta https://www.proagria.fi/tapahtumat/pellonpiennarpaiva-sotkamossa-21-8-2024

Mitä vaaditaan innovaatiohankkeen menestymiseksi ja hanketulosten hyödyntämiseksi käytännössä? Tästä voit lukea blogitekstistä osoitteessa https://www.innoblogi.com/blogi/miten-syntyy-hyva-innovaatiohanke-jopa-yksi-euroopan-parhaista