Vantaanjoen, Karjaanjoen ja Uskelanjoen virtavesikunnostukset investointi

Julkinen hankekuvaus

Pienvesistöjä ja myös suurempia jokiuomia on 1900-luvulla perattu laajasti. Uomiin on myös rakennettu erilaisia patorakennelmia. Perkauksilla on tuhottu uomien mahdollisuudet toimia monien eliölajien lisääntymis- ja elinalueina. Monin paikoin taimen- ja rapukannat ovat heikentyneet tai jopa tuhoutuneet kokonaan pienvesistä. Perkaukset ovat suoraan heikentäneet vesistöjen kala- ja rapukantojen tuottoa, vähentäneet vesistöjen arvoa ja huonontaneet vedenlaatua. Näillä toimilla on suoraan heikennetty taloudellisesti kannattavan toiminnan edellytyksiä ja heikennetty maa- ja vesialueiden arvoa. Elinvoimaiset kalakannat, puhtaat vesistöt ja kestävästi toteutettu kalastus luovat mielenkiintoisen ympäristön matkailulle, vapaa-ajankalastukselle ja ammattikalastukselle. Viranomaiset ovat Uudenmaan alueella poistaneet tarpeettomia patoja runsaasti sekä kunnostaneet suurempia pääuomastoja. Kuitenkin esimerkiksi taimenen lisääntymiseen soveltuvat pienet joet ja purot ovat jääneet pienemmälle huomiolle. Virho on Suomen tunnetuin pienvesistöjen kunnostaja ja edelläkävijä. Virho tuntee erinomaisesti Vantaanjoen ja Karjaanjoen sekä Uskelanjoen uhat ja mahdollisuudet sekä paikat, joita kunnostamalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Uomakunnostukset tulee suunnata kohteisiin joissa vedenlaatu on riittävä myös vaativille lajeille. Samaan aikaan tulee tehdä tiedotus- ja valistustyötä, jotta vedenlaadulliset ongelmat saadaan vähenemään. Vedenlaatuongelmia voivat aiheuttaa mm. kunnalliset jätevesipäästöt. Virho käy jatkuvaa vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä kuntien kanssa koskien jätevesipäästöjä. Uomien kunnostaminen tehdään tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyö lisää valtavasti vesistö- ja kalastotietoisuutta myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Yhteistyö myös lisää kiinnostusta vesien tilaan ja vesistöjen tilan parantamiseen.