SISU Business

Sammanfattning av projektet

Sisu Business hanke käynnistettiin vastaamaan Pohjoisen Keski-Suomen maaseutualueiden yrittäjyysaktivoinnin, verkostojen luomisen, yrittäjien työhyvinvoinnin lisäämisen tarpeeseen sekä Startup Village toimintamallin rakentamiseen. Sisällöissä keskityttiin yrittäjyysidentiteetin, mahdollisuuksien tunnistamisen, yrittäjien hyvinvoinnin sekä startup-ajattelun ja innovaatiotoiminnan teemoihin.

Maaseudun uusia toimintamalleja esiteltiin läsnä- ja etätapahtumissa yritysesimerkein. Lisäksi nostettiin tietoisuutta digitaalisuuden mahdollisuuksista, yrittämisen erityispiirteistä ja luotiin verkostoitumismahdollisuuksia. Yrittäjien hyvinvointia tuettiin erilaisilla lajikokeiluilla ja pienryhmätoiminnalla. Laajemman vaikuttavuuden ja jatkuvuuden vuoksi toteutettiin sähköinen hyvinvoinnin työkirja. Startup Village toimintamalli rakennettiin visualisoimalla pedagoginen prosessi innovaatiotoiminnan käynnistämiseksi ja luotiin laajat verkostot toiminnan edelleen aktivoimiseksi. Hankkeen tavoitteet saavutettiin kiitettävästi.

Tuloksena syntyi uusia verkostoja, ja tapahtumiin osallistuneiden yrittäjyysosaaminen vahvistui. Hankkeen vaikuttavuus näkyy osallistujien osaamisen ja tiedon lisääntymisenä. Keskeiset materiaalit yrittäjyyden ja kasvuhakuisuuden pohtimiseen sekä hyvinvoinnin sähköinen työkirja siirtyvät jatkokäyttöön. Tuloksia, työkaluja, verkostoja ja toimintamalleja on tavoitteena hyödyntää toteuttajien perustoiminnassa sekä uusissa hankkeissa.

Toteutus

Hankkeen toimenpiteet toteutettiin pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Pohjoisen Keski-Suomen Ammattiopiston (jäljempänä POKE) ja Startup Refugeesin (jäljempänä SUR) työpaketeissa 1 ja 2 keskityttiin yrittäjyysidentiteettiin, mahdollisuuksien tunnistamiseen ja verkostoitumisen tukemiseen. Tavoitteisiin vastattiin valmennuksilla, info- ja teema­tilaisuuksilla sekä yritysvierailuilla Pohjoisessa Keski-Suomessa sekä tuottamalla infomateriaaleja, videoita ja artikkeleita työpaketin tavoitteiden edistämiseksi.

Toimenpiteet käynnistettiin yhteiskehittämällä Leader Viisari ry:n (jäljempänä Viisari) kanssa Osaajasta yrittäjäksi canvas/työkirja ja ohjevideot yrittäjyyttä pohtiville, kestävän kehityksen periaatteiden lähtökohdista. Työkirja toimii pedagogisen otteen mukaan yrittäjyyden ensiaskeliin ja pohdintaan, sisällössä huomioitiin myös Viisarin työpaketti 4:n Startup Village konseptin sisältö. Työkirja koettiin tapahtumissa ajatuksia herättäväksi, toisaalta vaikeaksi hahmottaa, joka kertoo pedagogiikan merkityksestä ja kestävän kehityksen periaatteiden mittakaavasta. Mahdollisuuksien tunnistamisessa keskityttiin paikallisten sekä kansallisten yritysten toimintamalleihin ja esimerkkeihin.

Hankkeen alkuvaiheessa POKE ja SUR toteuttivat Forms-kyselyn, jolla kartoitettiin yrittäjyydestä kiinnostuneiden toiveita ja ajatuksia oman yrittäjyyden pohtimiseen ja yritysidean työstämiseen. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa ja herättää kiinnostusta hankkeen tulevia tilaisuuksia kohtaan ja hakea ideoita valmennustilaisuuksien suunnitteluun.

Kyselyn tulosten pohjalta toteutettiin kolme Matkalla yrittäjäksi -valmennuskokonaisuutta, jotka kukin sisälsivät neljä eri tilaisuutta ja yritysvierailun. Tilaisuudet järjestettiin Karstulassa, Viitasaarella ja Pihtiputaalla, jossa valmennuksiin oli mahdollista osallistua myös verkon välityksellä. Äänekoskelle suunniteltuja tilaisuuksia jouduttiin osittain perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Valmennusten teemoina oli oman osaamisen tunnistaminen, maaseutuyrittäjyyden mahdollisuudet, asiakashankinta sekä digitaaliset työkalut. Tilaisuudet järjestettiin osittain monikielisinä (suomi, englanti ja ukraina). Osallistujien oli mahdollista verkostoitua toisten yrittäjyydestä kiinnostuneiden, jo yrittäjänä toimivien, yrityskehittäjien ja muiden yrittäjyyttä tukevien toimijoiden kanssa.

POKE järjesti myös muita hankkeen tavoitteita tukevia tilaisuuksia yrittäjyydestä kiinnostuneille. Tilaisuudet liittyivät digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, ja sosiaalisen median kytkemiseen osaksi yritystoimintaa. Hankkeen lopussa järjestettiin sisällöntuottamiseen ja vaikuttajamarkkinointiin keskittyvä tilaisuus, joka herätti pohtimaan sosiaalisen median tarjoamia yhteistyö- ja ansaintamahdollisuuksia.

SUR järjesti ukrainaksi yhden yrityksen perustamista käsittelevän koulutuksen kohderyhmän toiveesta Karstulassa, jossa ei ole paikallista yritysneuvontaa ukrainan kielellä. Osallistujat kokivat tarvitsevansa perustietoa, jotta voivat syvällisemmin lähteä pohtimaan yrityksen perustamisen mahdollisuutta.

Valmennusten osana tuotettiin videoita ja artikkeleita, joiden tavoitteena oli jakaa laajemmalle yleisölle hankkeessa tuotettuja työkaluja, inspiroivia yrittäjyystarinoita ja tuoda esiin yrittämisen mahdollisuuksia harvaan asutulla maaseudulla.

Hankkeen suunniteltu ajatushautomo- ja mentorointitoiminta toteutettiin osana työpajoja, joihin kutsuttiin useita yrittäjiä. He jakoivat osallistujille käytännönläheisiä kokemuksia ja vinkkejä sekä tukivat osallistujia omien liikeideoidensa kehittämisessä ja jalostamisessa. Yritysideapankki jätettiin toteuttamatta, sillä alkuselvityksen ja toteuttajien yhteisen arvioinnin perusteella todettiin, ettei se käytännössä olisi edistänyt yrittäjyydestä kiinnostuneiden motivaatiota. Yritysideat ovat luonteeltaan henkilökohtaisia ja perustuvat yksilön omiin motivaatiotekijöihin, osaamiseen ja käytettävissä oleviin resursseihin. Sisällöissä painotettiin alueellisten liiketoimintamahdollisuuksien esittelyä ja niiden soveltamista osallistujien omiin tilanteisiin. Hankkeen lopussa oli myös tarkoitus järjestää minimessut tai osallistua olemassa olevaan tapahtumaan, jossa uusia liikeideoita ja yrittäjyyttä olisi voitu esitellä. Hankealueelta kartoitettiin tapahtumia, joihin messut olisi voitu liittää, mutta sopivia yhteistyökumppaneita ei löytynyt. Tapahtuma korvattiin videotuotannolla ja viestintäkampanjalla, sillä riskinä oman erillisen tapahtuman järjestämisessä oli, ettei messuille olisi saatu riittävästi osallistujia. Valmennusten osallistujat olivat vielä varhaisessa vaiheessa yritysideoidensa kehittämisessä, ja vain harva olisi ollut valmis esittäytymään messuympäristössä.

Äänekosken Yrittäjät toteuttivat työpaketissa 3 yrittäjien hyvinvoinnin ja resilienssin tukitoimia tapahtumilla, pienryhmätoiminnalla ja sähköisellä työkirjalla. Hankkeen alussa tapahtumia suunnitteli ulkopuolinen koordinaattori sekä yhdistyksen hallituksen jäsenet. Pienryhmätapaamiset toteutettiin osallistujalähtöisesti. Aiheet nousivat ryhmien tarpeista ja tavoitteena oli vahvistaa arjessa toimivia keinoja jaksamisen, palautumisen ja työn hallinnan tueksi. Pienryhmien teemat linkittyvät hankkeessa tuotettuun sähköiseen hyvinvoinnin työkirjaan, jossa käsiteltiin samoja yrittäjille olennaisia kokonaisuuksia. Pienryhmät tarjosivat mahdollisuuden menetelmien kokeiluun ja kokemusten jakamiseen.

Pienryhmissä hyvinvointia tuettiin eri keinoin ja niiden tarpeista nousevat painotukset olivat seuraavat:

- vertaistuki, tiedon jakaminen, ajankäytön hallinnan konkreettinen hyöty arjessa.
- Rentoutusharjoitukset, vireystilan säätely ja keholliset harjoitukset palautumisen tukena.
- Omien tarpeiden tunnistaminen ja toteuttaminen, vertaistuen vahvistaminen sekä luovan ilmaisun hyödyntäminen rentoutumiskeinona.

Osallistujamäärät jäivät tavoitteesta. Resursseja siirrettiin ajasta ja paikasta riippumattomaan sähköiseen hyvinvoinnin työkirjaan. Työkirja toteutettiin budjetin puitteissa. Työkirjan sisällön hahmotelma toteutettiin Äänekosken Yrittäjien hallituksen ohjauksella ja toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Työkirjan luonnosta testattiin 20 yrittäjän testiryhmällä.

Viisari rakensi työpaketissa 4 Startup Village -toimintamallin, josta tehtiin visualisointi Sydänsuomessa -alueen toiminnan sekä tulevien hankkeiden käyttöön. Uusien liiketoimintamallien ja innovaatioiden kartoittaminen aloitettiin osallistumalla vaikuttavuutta ja startup-yrittäjyyttä käsitteleviin tapahtumiin, sekä luotiin kansalliset ja kansainväliset verkostot. Yhteisötilojen (hubien) toimintaa kehitettiin verkostomaisella työskentelyllä Pihtiputaan HUBteekin ja Viitasaaren Lennätin/Digikeskuksen sekä Keski-Suomen hubiverkoston kanssa. Yhteistyön tuloksena toteutettiin hubien merkitystä yksilön ja alueen näkökulmasta ilmentävä arvontuotantokartta.

Startup Village -toimintamallin rakentaminen käynnistettiin perehtymällä vaikuttavuusyrittäjyyteen (LUT-Yliopisto). Mallista luotiin prosessi, jossa radikaali luovuus (Aalto-yliopisto) toimii innovaatioiden käynnistäjänä. Kohderyhmää aktivoitiin aiheeseen Radical Creativity -elokuvanäytöksillä. Jatkumona tutkittiin yksilön ajattelutaitoja Inner Development Guiden (IDG) avulla, joka keskittyy yksilön sisäiseen kasvuun kohti ulkoista muutosta. IDG & Startup Village yhdistettiin edelleen ajatuskartaksi.
Lisäksi kasvuhakuista yrittäjyyttä tukevia infomateriaaleja tuotettiin teemoista Startup Mindset, josta tehtiin myös tallenne, sekä Restartup, jotka hyödynnettävissä tulevissa hankkeissa. Startup Village konseptista tiedotettiin etäinfoissa ja verkostotapaamisissa, ja toimintamallista laadittiin tiivistelmä sekä visualisointi. Aiheesta järjestettiin työpaja Kyläareena 2025 tapahtumassa, johon kutsuttiin alueen kehittäjätoimijoita. Työpaja oli valtakunnallinen ja siihen osallistui 9 ihmistä, tuloksista tuotettiin artikkeli. Hankkeen toiminta esiteltiin puheenvuorona Startup Village Foorumissa asiantuntijoille, tutkijoille ja yrittäjille. Innovaatiotoiminnasta ja uusista liiketoimintamalleista nostettiin paikkatieto, kiertotalous ja biosivuvirrat.

Yhteiskunnallinen tilanne vaikutti osin osallistujien aktivointiin, mikä näkyi joidenkin, kuten yrittäjille suunnattujen tapahtumien pieninä osallistujamäärinä. Digitaalisen verkostoitumisen tukeminen osoittautui haasteelliseksi laajan sisällön, henkilöstövaihdosten, resursoinnin ja budjetoinnin ohella. Hanke alkoi 4 kk myöhässä, eli toteutusaika lyheni. Alkuvaiheessa haettiin yhteistä työskentelytapaa, laajan sisällön vuoksi toteuttajat tuottivat sisältöjä itsenäisesti. Materiaaleja tuotettiin yrittäjyysvalmennukseen ja toimintamallien jatkoon. Hankkeen aikana syntyi yksi uusi yritys sekä yksi startup, joka ohjattiin hakemaan Startup Village -statusta ja liittymään kansainväliseen verkostoon.
Hankkeen pitkän aikavälin suunnittelu ja toteuttajien erilaiset roolit vaikuttivat työpanosten ja kustannusten epätasapainoon. Toiminta käynnistyi 1.8.2024, eli 4 kk myöhässä suunnitellusta aikataulusta.

Hankkeen pitkän aikavälin suunnittelu ja toteuttajien erilaiset roolit vaikuttivat työpanosten ja kustannusten epätasapainoon. Hankkeen kustannuksissa ilmeni epätasapainoisuutta. Hallinnoijan budjetti oli alimitoitettu suhteessa hankeaikaan, toteuttajilta osa jäi käyttämättä hankkeen myöhäisen käynnistymisen vuoksi- Lisäksi tapahtui useita henkilöstömuutoksia. Hankesuunnitelman pääteemat toteutuivat suunnitellusti, vaikka resurssien ja hankintojen painotukset muuttuivat. Ostopalveluja (POKE) päätettiin hyödyntää myös asiantuntijapalveluna viestintään hankkeen toteuttajien yhteisellä päätöksellä. Henkilöstömuutokset vaikuttivat palkkabudjetin ylijäämään. SUR:in budjetti toteutui pääosin suunnitellusti ja painottui yritysneuvoja-koordinaattorin työpanokseen. Äänekosken yrittäjien budjetti kohdistui ostopalveluihin, jossa koordinointi tärkeä osa-alue. Yrittäjien aktivoinnin haastavuuden vuoksi osa suunnitelluista toimenpiteistä jäi suppeammiksi.

Resultat

Hanke vastasi Pohjoisen Keski-Suomen maaseutualueiden tarpeisiin tiedonvälityksen näkökulmasta suhteellisen hyvin. Tapahtumiin osallistuttiin kaikista alueen kunnista. Yrittäjyysosaamisen ja verkostojen puutteeseen, hyvinvoinnin tukemiseen ja Startup Village toimintamallin rakentamiseen vastattiin tapahtuma- ja sisällöntuotannolla. Tavoitteena oli vahvistaa yrittäjyydestä kiinnostuneiden yrittäjyysidentiteettiä, lisätä tietoisuutta uusista liiketoimintamalleista ja digitaalisista ratkaisuista sekä edistää kestävää kehitystä yritystoiminnassa. Kohderyhmänä olivat alueella asuvat tai siihen sidoksissa olevat yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt, aloittavat yrittäjät, opiskelijat ja maahanmuuttajat.

Hankkeen toimenpiteillä tavoitettiin yhteensä 57 tapahtumassa 950 henkilöä etä- ja lähitapahtumissa Pohjoisen Keski-Suomen alueella. Hankkeessa tuotetut materiaalit on julkaistu Viisarin verkkosivuilla: infomateriaalit, työkirjat ja ajatuskartat yhteensä 9 kpl, artikkelit 7 kpl eri aiheista suomeksi ja englanniksi. Videoista julkaistiin kieliversiot kolmella eri kielellä 10 kpl (suomi, englanti ja ukraina) Osaajasta yrittäjäksi YouTube kanavalla. Työpakettien 1 ja 2 osallistujista (361 hlöä) oli maahanmuuttajia noin puolet. Hankkeen kohdealueelta osallistujia oli tapahtumissa kaikista kunnista, lisäksi alueen ulkopuolelta osallistui 100 henkilöä, eli yhteensä tiedonvälityksen kohteena oli 1057 hlöä.
Hankkeessa toteutettiin Matkalla yrittäjäksi- valmennussarja, työpajoja ja yritysvierailuja eri paikkakunnilla (Karstula, Pihtipudas, Viitasaari, Äänekoski) sekä verkossa.

Äänekosken yrittäjien Työpaketissa 3 hyvinvoinnin tukemiseen kehitettiin sähköinen hyvinvointityökirja. Sähköisen työkirjan julkaisu toteutettiin hankkeen lopulla ja alustava palaute on ollut positiivista. Yrittäjyydestä kiinnostuneiden aktivointi oli osin haastavaa, mutta osallistujamäärät ylittivät odotukset ja tavoitteen, joka moninkertaistui. Erityisesti yrittäjillä on rajalliset aikaresurssit osallistua tapahtumiin. Ilmiö on havaittu sekä Äänekosken Yrittäjien järjestämissä tilaisuuksissa että muissa yrittäjille suunnatuissa tapahtumissa. Tapahtumia järjestettiin 19 kpl ja niihin osallistui yhteensä 105 henkilöä. Hankkeessa toteutettiin yrittäjien hyvinvointia ja resilienssiä tukevaa pienryhmätoimintaa kolmessa pienryhmässä 1,5 vuoden aikana. Jokainen pienryhmä kokoontui 4 kertaa, noin kerran kuukaudessa. Hankkeen aikana 2 suunniteltua tapahtumaa jouduttiin perumaan kokonaan, koska ilmoittautumisia oli vain yhdet per luento, vaikka luennoitsija on alueella tunnettu ja arvostettu. Tämä vahvisti käsitystä siitä, että perinteiset tilaisuudet eivät ole tehokkain tapa saavuttaa kohderyhmää. Havaintojen vuoksi toteutuksessa muutettiin suuntaa ja panostettiin enemmän sähköiseen työkirjaan, joka jää elämään myös hankkeen jälkeen ja saavuttaa yrittäjiä laajasti.

Hankkeen avulla tuettiin alueen yrittäjyysaktiivisuutta, yrittäjyyttä pohtivien henkilöiden tietoisuutta maaseutuyrittäjyyden mahdollisuuksista ja digitalisaatiosta, sekä eri toimialoista. Maahanmuuttajien osallistumisen aktiivisuuden perusteella havaittiin laajaa kysyntää yrityksen perustamista koskevalle tiedolle. Monissa maaseutukunnissa yritysneuvontaa on tarjolla rajallisesti eri kielillä, ja yrittäjyystapahtumat sekä koulutukset järjestetään pääosin suomeksi. Erityisesti ukrainankielisen kohderyhmän haasteena on rajallinen suomen ja englannin kielen taito, mikä vaikeuttaa osallistumista palveluihin.
Yrittäjyyteen liittyviä kynnyksiä ovat muun muassa monimutkaiseksi koettu byrokratia ja vieras toimintaympäristö. Omakielisen tiedon ja neuvonnan tarjoaminen havaittiin keskeiseksi tekijäksi, jotta yrittäjyyden mahdollisuuksia voidaan ylipäätään alkaa hahmotella ja edistää.
Hankkeen aikana osallistujien aktivointia tehtiin eri kanavissa, erityisesti sosiaalisen median kanavissa, uutiskirjeiden kautta, sekä suoralla tiedottamisella sidosryhmille ja Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueelle. Tilaisuuksista viestittiin myös POKE:n sisäisissä kanavissa opiskelijoille ja henkilöstölle.

SUR jakoi tietoa hankkeen tapahtumista ja tuotetuista materiaaleista sosiaalisen median kanavissa sekä uutiskirjeessä. Näitä kanavia seuraavat laajasti sekä hankkeen kohderyhmät että kotimaiset ja kansainväliset yhteistyötahot. Tietoa tapahtumista ja sisällöistä jaettiin lisäksi Telegram-viestiryhmissä, joissa tavoitetaan erityisen hyvin ukrainankielinen kohderyhmä.

Hankkeessa tuotetut materiaalit ja toimintamallit on jaettu myös organisaation sisäisesti, jotta niitä voivat hyödyntää hankehenkilöstön ohella muut työntekijät yrittäjyyden edistämisessä, tulevissa hankkeissa sekä neuvontatyössä.

Tapahtumista viestittiin toistuvasti ja selkeästi, ja kohderyhmänä olivat erityisesti paikalliset yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet. Panostuksista huolimatta kaikkiin tilaisuuksiin ei kuitenkaan saatu riittävästi ilmoittautuneita, jotta hankkeen budjettia olisi ollut tarkoituksenmukaista käyttää tapahtumien toteuttamiseen suunnitellussa laajuudessa.

Viisarin työpaketin 4 tapahtumiin osallistui yhteensä 421 henkilöä (Suomi, Ruotsi, Belgia/Startup Village 2025 Forum). Radical Creatives näytöksiin osallistui yhteensä 53 hlöä. Hankkeen tuloksena luotiin työpaketissa 4 Startup Village -toimintamalli, joka vahvistaa alueellista ja kansainvälistä verkostoitumista. Tietoisuus Startup Village toimintamallista laajentui kansallisesti ja kansainvälisesti. Sen rakentamisessa tehtiin toimenpiteitä, jotka tukevat Sydänsuomessa -alueen käynnissä olevaa visiointi ja -kokeiluvaihetta. Työpaketin pääasiallinen tavoite, eli verkostojen luominen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti toteutui laajasti. Infomateriaaleina tuotettu Startup Village toimintamalli on mahdollista hyödyntää hankkeen kohdealueella tulevissa toimenpiteissä ja hankkeiden suunnittelussa.

Hankkeessa tärkeä taklattava haaste oli hankesuunnitelman mukaan verkostoitumisen tarve, johon vastattiin yhteisötiloissa järjestetyissä tapahtumissa Karstulassa, Pihtiputaalla, Viitasaarella ja Äänekoskella, sekä kunkin toteuttajien omissa etätilaisuuksissa.
Hankkeessa tutkittiin digitaalisen alustan hyödyntämistä verkostoitumisen edistämiseen, koska sille olisi jatkuvaa tarvetta. Kartoitus ja arviointi koski useita digitaalisia alustoja verkostoitumisen ja tiedon jakamisen tueksi. Keskusteluissa nousivat esiin tietosuoja, alustan käytön vapaaehtoisuus ja turvallisen tilan periaatteet. Sopivaa ei-kaupallista verkostoitumisalustaa ei ole saatavilla, ja alustan käytössä syntyy resurssillinen haaste ylläpidon ja kustannusten näkökulmasta. Paras ja turvallisin tapa verkostoitumiseen tulee olemaan jatkossakin erilaiset alueella sekä tulevissa hankkeissa järjestettävät tapahtumat, joissa ihmisiä kannustetaan tutustumaan eri alojen osaajiin, joka luo mahdollisuuksia osaamisten yhdistämiselle ja uusille tuotteille sekä palveluille.

Verkostoitumista tuettiin valmennuksissa järjestämällä tapahtumat interaktiivisiksi ja sisällyttämällä niihin ohjattua verkostoitumista, ryhmätehtäviä sekä yhteisiä keskusteluja. Valmennuksiin kutsuttiin myös vieraspuhujiksi erityisasiantuntijoita, yrittäjiä, kehittämisyhtiön ja elinvoimapalveluiden yritysneuvojia sekä muita asiantuntijoita, joiden kanssa osallistujilla oli mahdollisuus luoda kontakteja ja vaihtaa ajatuksia. Verkostoitumisen onnistumisesta kertoo muun muassa se, että eräs yritystoimintaa aloitteleva löysi hankkeen järjestämästä tilaisuudesta yhteistyökumppaniksi yrittäjän, jonka liiketiloissa järjestää tänä päivänä pop-up toimintaa.

Monikielisesti järjestetyissä yhteistapahtumissa verkostoitumista edistettiin yhteisillä tauoilla. Lisäksi yritysvierailut toteutettiin monikielisesti suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi, ja järjestäjät huolehtivat tulkkauksesta tarvittaessa.

Hankkeen aikana vahvistui ymmärrys siitä, kuinka tärkeää on tuoda esille erilaisia mahdollisuuksia ja alustoja yrittäjyyden kokeiluun sekä omien yritysideoiden testaamiseen. Tähän tarpeeseen vastatakseen POKE on tiivistänyt hankkeen aikana yhteistyötä muun muassa 4H-yhdistyksen kanssa. Hankkeessa saatujen arvokkaiden tietojen ja oppien myötä POKE:lla voidaan lähteä hankkeen jälkeen rakentamaan perustutkinnon opiskelijoille tarjottavaa Yritystoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen -tutkinnon osaa. Suunnitelmissa on liittää erilaiset yrittäjyyskokeilut osaksi tutkinnon osan suorittamista. Hankkeesta saatuja oppeja ja tuotettuja materiaaleja tullaan hyödyntämään myös yrittäjyyden ammattitutkinnon koulutuksessa.

Hankkeen aikana toteuttajaorganisaatiot syvensivät keskinäistä ymmärrystään ja oppivat toistensa osaamisesta. Jatkossa ne pystyvät tunnistamaan yhteistyön mahdollisuuksia entistä paremmin ja käyttämään niitä alueen yrittäjyyden aktivoimiseksi ja edistämiseksi.

Hankkeesta ja sen tuloksista on viestitty monikanavaisesti sosiaalisen median (Facebook, Instagram, LinkedIn) kautta, sekä verkkosivulla ja uutiskirjeessä. Sidos- ja kohderyhmiä on lähestytty henkilökohtaisilla viesteillä sähköpostitse. Hanketta on esitelty tapahtumissa sekä hankkeen kohderyhmälle, että sidosryhmille, ja lisäksi erilaisissa verkostotapahtumissa. Hankkeen toimenpiteiden esittelyn määrällisesti merkittävin kohderyhmä tavoitettiin kansallisesti Leader-verkoston etätapaamisessa, ja kansainvälisesti Startup Village Foorumissa 2025, josta on julkisesti saatavilla oleva tallenne.

Effekter och framtidsplaner

Sisu Business -hankkeen toimenpiteet vahvistivat alueen yrittäjyydestä kiinnostuneiden yrittäjyysosaamista ja -identiteettiä. Osallistujat saivat uusia työkaluja ja näkökulmia yritystoiminnan suunnitteluun ja pohtimiseen. Hankkeessa laajennettiin alueen verkostoja, uusia yhteyksiä rakennettiin alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen tiedonvälityksen tavoitteet saavutettiin kohtalaisen hyvin seurantatietoihin peilaten.

Hankkeen aikana toteutettiin laaja kokonaisuus toimenpiteitä, joilla vahvistettiin alueen yrittäjyysosaamista valmennusten, työpajojen ja yritysvierailujen avulla eri paikkakunnilla sekä verkossa. Tapahtumien aiheena käsiteltiin yrittäjyysidentiteetin rakentumista, maaseutuyrittäjyyden mahdollisuuksien tunnistamista, kiertotalouden ja paikkatiedon sekä biosivuvirtojen mahdollisuuksia, digitaalisten työkalujen hyödyntämistä sekä startup-ajattelua ja kasvuhakuista yrittäjyyttä. Lisäksi kehitettiin yrittäjien hyvinvointiin sähköinen työkirja, joka tukee yrittäjien jaksamista ja resilienssiä.

Hankkeen osallistujamäärä ylitti tavoitteen. Toimenpiteillä tuettiin uusien yritysideoiden syntymistä, sekä vahvistettiin tietoisuutta yrittäjyydestä työllistymisvaihtoehtona. Osallistujapalautteen perusteella yrittäjyysosaaminen ja -identiteetti vahvistuivat alueella tapahtumiin osallistuneilla henkilöillä, he saivat konkreettisia työkaluja yritystoiminnan kehittämiseen ja uusia näkökulmia kestävään yrittäjyyteen.

Toimenpiteiden vaikutuksesta syntyi alkuja uusille yritysideoille, vahvistettiin tietoisuutta yrittäjyydestä työllistymisvaihtoehtona ja luotiin uusia yhteistyömalleja. Vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä alueen elinvoimaisuutena ja yritystoiminnan monipuolistumisena. Hankkeen viestintää toteutettiin aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa, verkkosivuilla, uutiskirjeissä ja paikallislehdissä sekä tapahtumissa ja sidosryhmille suunnatuissa tilaisuuksissa.

Tuotettuja materiaaleja voidaan hyödyntää jatkossa yrittäjyysvalmennusten tukena. Tuotetut videot ovat jaettavissa yrittäjyydestä kiinnostuneille inspiraation ja oppimisen välineenä. Äänekosken lukio ottaa käyttöönsä Yrittäjä(ksi) somessa -Canvas työkalun, jotta voivat auttaa heidän sisällöntuotannostansa kiinnostuneita opiskelijoitaan kehittämään omia yritysideoitaan.

Hankkeesta saatuja oppeja hyödynnetään lisäksi mahdollisesti uudessa Kotona maaseudulla – pitovoimaa yrittäjyydestä -kehittämishankkeessa jatkojalostamalla kehitettyjä toimintamalleja sekä laajentamalla verkostoja, jotka tukevat maahanmuuttajien yrittäjyyspolkuja ja maaseutualueiden elinvoimaa.

Hankkeen aikana luotiin uusia verkostoja Pohjoisen Keski-Suomen alueelle, ja ne vahvistavat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden asiakasohjausta. Samalla toteuttajat saivat uusia näkökulmia maaseutuyrittämiseen, mikä parantaa heidän kykyään neuvoa yrittäjyydestä kiinnostuneita entistä laadukkaammin.
Hankkeen kohderyhmä hyötyi toiminnasta monin tavoin. Osallistujat saivat tietoa ja kannustusta yrityksen perustamiseen, sekä vieraskieliset omakielistä ohjausta ukrainaksi, venäjäksi ja englanniksi, jota on pienillä paikkakunnilla usein vaikea saada. Lisäksi hankkeen kautta muodostui uusia verkostoja, kuten vertaistukea sekä kontakteja paikallisiin yrittäjiin ja yritysneuvojiin.

Yrittäjien hyvinvointi nostettiin esille hyvinvointia tukevissa tapahtumissa, joissa oli mahdollisuus kokeilla uusia liikuntalajeja. Hyvinvointityökirja on jatkossa hyödynnettävissä suoraan yrittäjien käyttöön ja infomateriaalina esimerkiksi hankkeissa. Äänekosken yrittäjien sähköisen hyvinvoinnin työkirjaa testattiin ennen loppujulkaisua (8.12.2025) yrittäjillä. Julkaisu jaettiin yrittäjäverkostoihin, mikä vahvistaa hankkeen pitkäaikaista vaikuttavuutta. Työpaketin 3 onnistumisena voidaan pitää joustavaa suunnanmuutosta, kehittämiskohteena nousi esiin tarve huomioida yrittäjien ajankäytön ja aktivoinnin haasteet jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Osallistujapalaute pienryhmistä oli positiivista ja koettiin hyödyllisenä, ja työkirja loi jatkuvuutta pienryhmiin osallistujille oman hyvinvoinnin tukemisessa. Työkirjasta saatiin heti julkistamisen jälkeen erittäin positiivista palautetta eri organisaatioista ja useampi taho on ollut halukas hyödyntämään materiaalia omassa toiminnassaan kuten työnohjauksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja oppimateriaalina opiskelijaryhmille.

Viisarin toteuttama Startup Village toimintamalli jalkautui hankkeen myötävaikutuksesta uusiin maaseudun innovaatiotoimintaa sisältäviin hankesuunnitelmiin. Etätapahtumat ja osallistuminen Startup Village Foorumiin 2025 osoittautuivat tehokkaiksi tavoiksi tavoittaa laaja kohderyhmä. Jatkosuunnitelmana on Startup Village -mallin jalkauttaminen ja digitaalisten ratkaisujen entistä laajempi hyödyntäminen uusien verkostojen luomisessa tulevien hankkeiden toteuttamisessa. Startup Village toimintamallin jakamiseksi ja tiedonvälitykseksi hankkeessa tuotetut materiaalit jaettiin alueellisesti ja kansallisesti rakennetulle verkostolle sekä kansainvälisesti Euroopan komission Joint Research Centren (JRC) asiantuntijoille.

Startup Village tiivistelmän ja toimintamallin visualisointi on jaettu myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) Keski-Suomen aluekoordinaation kautta muissa maakunnissa työskenteleville YYO:n aluetyöntekijöille (7 hlöä). He voivat hyödyntää SISU Business -hankkeen tuotoksia omassa työssään ja suositella toimintamallia omilla alueillaan toimijoille, jotka kaipaavat uusia toimintatapoja maaseudun kehittämiseen. Lisäksi aluekoordinaattorin kautta materiaalit jaettiin YYO:n yhteiskunnallisista innovaatioista vastaavalle työryhmälle (6 hlöä). Startup Village Foorumissa luotuja kontakteja hyödynnetään Sydänsuomessa -alueella, josta on suositeltavaa osallistua foorumiin vuosittain sen toteutuessa. Foorumi on tutkimuksellisen tiedon ja käytännön toiminnan alusta, jossa voidaan rakentaa ja ylläpitää kasvuyrittäjyyden verkostoja.

Hankkeen vaikuttavuusketju:
Tarve: Maaseudun yrittäjyysosaamisen vahvistaminen ja verkostojen puute.
Toimenpiteet: Valmennukset, työpajat, yritysvierailut, infomateriaalit, ajatuskartat, hyvinvointityökirja, Startup Village -mallin visualisointi. Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen.
Tulokset: Laaja tiedonvälitys, uusia yritysideoiden alkuja, laajentuneet verkostot, parantunut jaksaminen.
Vaikutukset: Kestävä yrittäjyys, alueen elinvoimaisuus, kansainväliset yhteistyömahdollisuudet.

Hankkeessa vastattiin kestävän kehityksen periaatteisiin:

Ympäristö: Kestävät liiketoimintamallit, luonnonvarojen säästäminen ja kiertotalouden ratkaisut.
Sosiaalinen kestävyys: Yrittäjäverkostojen vahvistaminen, monikielisyys ja inkluusio, hyvinvoinnin tukeminen.
Taloudellinen kestävyys: Uudet ansaintamallit, digitalisaation hyödyntäminen, innovatiiviset ratkaisut.
Resilienssi: Henkisen kestävyyden tukeminen, muutoskyvykkyyden vahvistaminen, verkostoituminen eri tasoilla.
Kumppanuudet: yhteistyö alueellisten kehittäjäorganisaatioiden, oppilaitosten ja yrittäjäjärjestön kanssa, Leader- sekä muut kansalliset verkostot, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO. Euroopan komissio, Joint Research Centre ja useita muita toimijoita.