Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta arvoa liiketoimintaan (VERTIKA)

Sammanfattning av projektet

Vertika-hanke toteutettiin vuosina 2024–2025 LAB-ammattikorkeakoulun koordinoimana osana maaseudun kehittämiseen tähtäävää tiedonvälitystyötä. Hankkeen päätavoitteina olivat vertikaaliviljelyn tiedonvälityksen edistäminen, liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen sekä uusien arvoketjujen rakentaminen viljelijöiden, jakelijoiden ja kuluttajien välillä. Osana hanketta perustettiin laajasisältöinen www.vertika.fi-tietosivusto. Lisäksi järjestettiin infotapahtumia, pidettiin webinaari sekä toteutettiin tutustumisvierailuja alan merkittäviin kohteisiin.

Hankkeen tulokset osoittavat, että vertikaaliviljelyllä on merkittävää potentiaalia erityisesti osana kestävän ruoantuotannon ja omavaraisuuden vahvistamista. Haasteena kuitenkin ovat edelleen suuret alkuinvestoinnit sekä korkeat energiakustannukset, jotka muodostavat kynnyksen liiketoiminnan laajentamiselle. Vaikka markkinat eivät ole vielä täysin kypsiä laajamittaiseen kaupalliseen toimintaan, voivat teknologinen kehitys, energiatehokkaammat ratkaisut sekä huoltovarmuuden korostuminen lisätä kiinnostusta nopeasti lähivuosina.

Vertikaaliviljelyn liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan lisää verkostoitumista ja uusia yhteistyömalleja, joiden avulla voidaan kehittää tuotantokonsepteja ja luoda kustannustehokkaita toimintamalleja. www.vertika.fi-sivusto toimii jatkossa avoimena tietopankkina. Hanke suosittaa jatkotoimia erityisesti energiatehokkuuden, omavaraisuuden sekä kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen edistämiseksi.

Toteutus

Vertika-hanke käynnistettiin vuoden 2024 alussa tavoitteena tuoda selkeyttä ja näkyvyyttä vertikaaliviljelyn mahdollisuuksiin maaseudulla ja kaupunkiviljelyssä. Hankkeen lähtökohtana oli havainto siitä, että vaikka teknologia mahdollistaa yhä monipuolisemman ja tehokkaamman kasvien kasvatuksen suljetuissa, kerroksellisissa tiloissa, oli aiheeseen liittyvä tieto sirpaleista, epäyhtenäistä ja vaikeasti saavutettavaa. Lisäksi alalla oli kiinnostusta, mutta vähän realistisia arvioita kannattavuudesta, liiketoimintamalleista tai teknologian käyttöönoton haasteista.

Hankesuunnitelmassa korostuivat kolme päätavoitetta: tiedonvälityksen kehittäminen, liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen sekä uusien verkostojen ja arvoketjujen rakentaminen viljelijöiden, jakelijoiden ja kuluttajien välillä. Suunnitelma nojasi erityisesti laadukkaiden tiedonvälityskanavien luomiseen, käytännönläheisten tilaisuuksien järjestämiseen sekä konkreettisten tuotanto- ja liiketoimintaesimerkkien kokoamiseen yhteen paikkaan. Tavoitteena oli tavoittaa laaja joukko sidosryhmiä, tarjota heille relevanttia tietoa ja samalla luoda edellytyksiä uusille kehityshankkeille ja kaupallisille avauksille.

Suunnitelmassa määriteltiin keskeiset mittarit hankkeen arviointia varten, kuten järjestettävien tapahtumien ja julkaistujen materiaalien lukumäärä sekä tiedonvälityksestä hyötyvien henkilöiden määrä.

Hanke käynnistyi suunnitelman mukaisesti tiedonvälityssivuston toteutuksella. Sivusto www.vertika.fi julkaistiin vuoden2025 alussa. Siihen kerättiin systemaattisesti ajankohtaista ja käytännönläheistä materiaalia vertikaaliviljelyn eri näkökulmista. Sivustolla julkaistiin blogitekstejä, tutkimuslinkkejä, käytännön vinkkejä ja esimerkkejä toimintamalleista.
Sivuston rooliksi muodostui hankkeen aikana eräänlainen digitaalinen alusta, jonka kautta sekä viljelijät että alan kehittäjät voivat löytää materiaalia.

Syksyllä 2024 järjestettiin kaksi tiedonvälitystapahtumaa, ensimmäinen Lappeenrannassa ja toinen Kouvolassa. Näissä tilaisuuksissa tuotiin yhteen alueellisia toimijoita, viljelijöitä, tutkijoita ja kehittäjiä keskustelemaan liiketoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä. Ohjelmaan kuului asiantuntijaluentoja, yritysesimerkkejä sekä keskustelua. Tapahtumat onnistuivat hyvin ja Lappeenrannan tapahtuma myös tallennettiin vertika.fi sivustolle.

Keväällä 2025 järjestettiin lisäksi webinaari "Vertikaaliviljelyn tulevaisuus", jonka tavoitteena oli nostaa esiin energiatehokkuuden, automaation ja huoltovarmuuden teemoja.

Hankkeen kannalta tärkeitä toimenpiteitä olivat tutustumisvierailut. Näitä toteutettiin neljä: Luonnonvarakeskuksen Piikkiön koeasemalle, Mikkelin bioenergian laboratorioon, Kajaanin ammattiopiston Seppälän kampuksen vertikaaliviljelykokeiluun sekä hankkeen valmisteluvaiheessa pienimuotoiseen Robert's Lilla Trädgårdin vertikaaliviljelmään. Vierailujen kautta saatiin konkreettista ymmärrystä siitä, millaisia ratkaisuja Suomessa on jo kokeiltu ja miten ne ovat toimineet. Näissä tilaisuuksissa nousi esiin teknologian merkitys – erityisesti valon säätelyn, ilmanvaihdon ja vesikierron optimointi osoittautuivat kriittisiksi tekijöiksi toiminnan kannattavuuden ja kestävyyden näkökulmasta. Suurimpana haasteena esiin nousu energian hinta ja sen hallinta.

Kokonaisuudessaan hankkeen toimenpiteet toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Aikataulut pitivät hyvin. Vaikka osa sisällöntuotannosta painottui enemmän vuoden 2025 alkuun kuin alun perin arvioitiin, lopputuloksen laatu ei siitä kärsinyt. Hankkeessa ei jouduttu tekemään varsinaisia suunnitelmamuutoksia. Erityisesti energiatehokkuuden ja tuotannon skaalautuvuuden teemoihin kiinnitettiin enemmän huomiota kuin alkuperäisessä suunnitelmassa oli painotettu.

Haasteita ja kehitysideoita – mitä opittiin ja missä onnistuttiin:
Hankkeen toteutus sujui kokonaisuutena hyvin, ja sen tavoitteet saavutettiin mitattavissa määrin: julkaisut, tapahtumat ja osallistujamäärät vastasivat pääosin odotuksia. Vertikaaliviljelyn investoinneista kiinnostuneita toivotiin hankkeen alussa enemmän kuin mitäviestinnänavulla kyettiin tavoittamaan.

Hankkeen onnistumisia olivat erityisesti:
- Konkreettiset tapahtumat ja vierailut, jotka loivat uutta ymmärrystä ja synnyttivät uusia kontakteja.
- Monikanavainen viestintä, joka tavoitti käytännön toimijoita
- Vertika.fi-sivusto, joka jää pysyväksi resurssiksi myös hankkeen jälkeen.

Yksi selkeä opetus oli se, että kiinnostus vertikaaliviljelyyn on olemassa. Ymmärrys sen reunaehdoista on kuitenkin vielä hajanaista. Esimerkiksi liiketoimintamallit, joilla voidaan saavuttaa kannattavuutta pienillä investoinneilla ovat vielä melko vähäisiä. Energiakustannusten merkitys korostui hankkeen aikana ja nousi keskeiseksi haasteeksi toiminnan kehittämisellesuurten alkuinvestointien lisäksi.

Hanke toi esiin, että alalla tarvitaan erityisesti teknologian ja liiketoiminnan yhdistäviä ratkaisuja – kuten hybridimalleja, joissa yhdistyvät perinteinen kasvihuonetuotanto ja kerrosviljelyratkaisut.

Haasteena oli myös se, että kuluttajakäyttäytyminen ei vielä suosi erityisesti vertikaaliviljelyä. Tuotantotapaan liittyvä brändi-identiteetti on neutraali, eikä tuotteiden alkuperä tuota merkittävää lisäarvoa ilman laajempaa viestintää ja tarinallistamista. Tämä asettaa haasteita kaupallistamiselle ja vaatii kehitystä myös markkinoinnin ja brändin rakentamisen osalta.

Hankkeen aikana riskeinä tunnistettiin liiketoimintaympäristön epävarmuus erityisesti energiahintojen suhteen ja korkeat teknologia sekä alkuinvestoinnit.

Hankkeen viestinnässä syntyi realistinen kuv toiminnan taloudellisista reunaehdoista. Hankkeessa vältettiin liiallista tai epärealistista innostamista ja pyrittiin tarjoamaan tasapainoista ja faktoihin perustuvaa tietoa.

Kustannusten osalta hanke pysyi käytännössä budjetissa. Resurssit kohdennettiin erityisesti tiedonvälittämistapahtumiin, tiedon hankkimiseen laadukasta viestittämistä varten, vertika.fi sivuston kehittämiseen sekä asiantuntijasisältöijen tuottamiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hanke toimi juuri siinä roolissa, johon se oli suunniteltu: se kokosi sirpaloitunutta tietoa yhteen, teki aiheesta näkyvämpää ja herätti keskustelua ja ymmärrystä vertikaaliviljelyn tulevaisuudesta. Samalla se osoitti, että seuraavassa vaiheessa tarvitaan pidemmälle vietyjä kehitysprojekteja, joissa yhdistyvät teknologinen pilotointi, liiketoimintamallien testaus ja kansainvälisen yhteistyön rakentaminen.

Resultat

Vertika-hanke välitti uutta tietoa vertikaaliviljelystä, toi tietoa liiketoimintamahdollisuuksista ja rakensi informaatiopohjaa vertikaaliviljelystä kiinnostuneiden tarpeisiin. Tämän seurauksena alan yleinen ymmärrys vertikaaliviljelyn mahdollisuuksista ja rajoitteista parani selkeästi. Hankkeen toteutuksen aikana syntyi toimivia viestintäkäytänteitä, jotka paransivat kohderyhmien tavoittamista ja tiedon omaksumista.

Vertikaaliviljelyä pyrittiin tarkastelemaan selkeämmin osana ruokajärjestelmän uudistumista, ei vain yksittäisenä teknologiana. Hanke jäsensi keskustelua tuotantotavan taloudellisista, resurssitarpeista ja loi keinoja arvioida sen soveltuvuutta eri toimintaympäristöissä.

Hankkeen keskeiset tulokset:

- www.vertika.fi-sivusto avattiin julkiseen käyttöön ja toimii tietopankkina, jossa yhdistyy ajankohtainen, tutkimukseen ja käytäntöön pohjautuva tieto. Sivuston sisältö jäsenneltiin niin, että sitä voidaankehittää ja laajentaa myös hankkeen jälkeen

- Viisi asiantuntijatekstiä julkaistiin LABin blogialustalla. Kirjoituksissa käsiteltiin vertikaaliviljelyn kannattavuuden reunaehtoja, lisäarvon tuottamisen mahdollisuuksia, energiatehokkuutta, tuotannon skaalaamista ja kaupallistamisen haasteita. Tekstit olivat LAB Focus alustalla ja ne on mahdollista katsoa myös Vertika.fi sivuston kautta

- Kolme tapahtumaa toteutettiin suunnitellusti: infotilaisuudet Lappeenrannassa 5.11.2025 ja Kouvolassa 12.11.2025 sekä webinaari vrtikaaliviljelyn tulevaisuudesta keväällä 2025. Tapahtumat toimivat myös verkostoitumisalustana ja nostivat esiin vertikaailiviljelyn mahdollisuuksia ja haasteita.

- Hankkeen aikana tehtiin kolme vierailua. Ne tarjosivat osallistujille konkreettisen katsauksen siihen, miten vertikaaliviljelyä toteutetaan eri olosuhteissa ja mittakaavoissa sekä mitä tulevaisuudenmahdollisuuksia vertikaaliviljelyn kehittämisessä on. Vierailut tehtiin Luonnonvarakeskukseen Piikkiön koetilalle, Mikkelin bioenergialaboratorioon (LUT ylipiston yksikkö) ja Kajaanissa Seppälän kampuksella. Lisäksi hankevalmistelunaikana tehtiin vierailu Robert’s Lilla Trädgårdissa. Vierailujen palautteessa painottui monipuolinen mahdollisuus kehittää vertikaaliviljely. Myös tietyn painotukset tarkentuivat (esim. energian hinnan merkitys).

Verkkosisällöt (www.vertika.fi, LAB Focus blogit, artikkeli 5.11.2025 tiedonvälitystapahtumasta Puutarhasanomissa) tavoitti yli 2000 henkilöä, vaikka tarkkaa lukua ei pysty määrittelemään. Tiedonvälityksen vaikuttavuutta lisäsi se, että hankkeen asiantuntijasisältöä pystyttiin hyödyntämään myös tiedonvälitystapahtumissa.


Vertika-hankkeen seurauksena tietol isääntyi seuraavilla osa-alueilla:
Liiketoiminnan ymmärrys syveni. Hanke nosti esiin, että ilman merkittäviä alkuinvestointeja ja toimivaa energiahallintaa vertikaaliviljelyn kannattavuus on haastavaa. Tämä siirsi huomion teknologisesta innostuksesta taloudelliseen realismiin ja toi keskusteluun mukaan kustannus- ja kuluttajalähtöiset näkökulmat.

Kuluttajabrändäyksen rajat kirkastuivat. Hankkeen aikana ilmeni, että kuluttajat eivät tunnista vertikaaliviljelyä lisäarvotekijäksi ilman laajempaa viestintää esimerkiksi kestävän kehityksen, kotimaisuuden tai omavaraisuuden näkökulmista. Tämä havainto ohjaa tulevaa tuotebrändäystä.

Verkostoitumisen tarpeet konkretisoituivat. Hankkeen aikana syntyi uusia näkemyksiä tarpeesta erityisesti tutkimusympäristön ja pienten toimijoiden välillä. Jatkosuunnittelun kannalta yhteistyön rakentaminen korostui.

Vertikaaliviljelyn merkitys osaksi ruokaturvaa ja huoltovarmuutta tuli myös hankkeen aikana esiin. Hanke auttoi hahmottamaan tuotantotavan mahdollista roolia ruokajärjestelmässä. Paikallisnen omavaraisuus erityisesti urbaanissa ympäristössä on yksi tulevaisuuden mahdollisuus vertikaaliviljelyssä.

Vertika-hankkeen merkittävä lisäarvo syntyi sen ydindidällöstä eli viestinnän merkityksen hahmottamisesta. Kohderyhmälähtöinen, monikanavainen ja visuaalisesti jäsennetty viestintä parantaa paitsi tiedon omaksumista, myös tulevaisuuden investointikynnystä.

Viestinnän jäsentäminen kohderyhmien mukaan:
Sisällöt laadittiin eritasoisiksi – nopeaa tiedonhakua varten tuotettiin mm.blogeja, syvempään perehtymiseen tiedonvälitystapahtumia ja Vertika.fisivuston sisällöistä.julkaisuja ja käytännönläheisyyttä tukemaan kuvauksia viljelyratkaisuista. Sisällöt jaettiin verkkosivuston lisäksi LABin blogialustalla. Tiedonvälitystapahtumista tehty viestintä oli monikanavaista (sosiaalinen media, lehtimainonta, järjestöjen viestintäkanavat). Tämä varmistui tehokkaaksi tavaksi tavoittaa monenlaisia toimijoita.

Tapahtumaviestintä:
Tilaisuudet sisälsivät ohjelmarungot, osallistumislinkit ja puhujien esittelyt. Tapahtumien (Lappeenranta 5.11 ja webinaari 3.4) jälkeen tuottiin tallenne, mikä auttoi viestin jalkauttamisessa myös niille, jotka eivät päässeet osallistumaan.

Visuaalinen esitystapa ja selkeys: Verkkosivut ja materiaalit rakennettiin helppokäyttöisiksi ja visuaalisesti yhtenäisiksi. Kuvitus, infografiikka ja käytännön esimerkit pyrkivät tukemaan asioiden ymmärtämistä ja kiinnostuksen herättämistä aiheeseen.

Hankkeen keskeiset vaikutukset ja jatkopolut

Vertika-hankkeen tulokset osoittavat, että kohdennetulla tiedonvälityksellä, selkeällä viestintärakenteella ja osallistavalla otteella voidaan nopeuttaa uuden tuotantotavan ymmärrystä ja soveltamista. Hanke ei pyrkinyt tuottamaan valmiita vastauksia, vaan toi kehittämiseen liittyviä perusasioita esiin. Se vaatii jatkuvaa vuoropuhelua teknologian, liiketoiminnan ja yhteiskunnallisten tarpeiden välillä. Viljelijöiden kannattavuuden ratkaisut ovat kuitenkin merkittävimpiä sisältöjä, kun vertikaaliviljelyä edistetään.

Tietoperusta vertikaaliviljelystä vahvistui, osallistujien osaaminen syveni ja keskustelut jatkuvat muun muassa opetuksen, tutkimuksen ja kaupunkiviljelyn suunnittelun osalta. Hankkeen pysyvät tuotokset – erityisesti vertika.fi-sivusto – jäävät elämään, ja niitä voidaan hyödyntää seuraavien kehittämishankkeiden ja koulutussisältöjen pohjana.

Vertika-hankkeen toteutus, sisältörakenne ja viestintäratkaisut tarjoavat mallin myös muille kehittämisohjelmille, joissa uutta teknologiaa halutaan tuoda osaksi käytäntöjä ja liiketoimintaa hallitusti ja ymmärrettävästi.

Effekter och framtidsplaner

Vertika-hankkeen arvioidut vaikutukset liittyvät ensisijaisesti tiedon jäsentymiseen ja ymmärrykseen verkostosta jota se vaatii. Vaikka hanke ei luonut suoraa liiketoimintamallia tai skaalattavaa viljelyratkaisua, se mahdollisti kokonaisuuden hahmottamisen ja tarjosi konkreettisen lähtökohdan jatkokehitykselle tiedon hankkimisen suhteen. Näin ollen vaikutukset ovat luonteeltaan välillisiä ja pitkäjänteisiä.

Mahdollisuudet ja pidemmän aikavälin vaikutukset:
Hankkeen seurauksena vertikaaliviljelyyn liittyvä keskustelu on kehittynyt sirpaleisesta kiinnostuksesta kohti jäsentyneempää tarkastelua, jossa huomioidaan tuotantotavan tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Mahdollisuutena voidaan pitää sitä, että hanke auttoi nostamaan esiin uudenlaista ajattelua ruokajärjestelmien kehittämisestä, erityisesti resurssitehokkuuden, huoltovarmuuden ja paikallisen tuotannon näkökulmasta.

Pidemmän aikavälin vaikutusten arviointia:
Lisääntynyt valmius lähteä kokeilemaan vertikaaliviljelyä osana opetusta, tuotekehitystä tai pienimuotoista paikallista tuotantoa,

Lisääntynyt ymmärrys tuotantotavan investointitarpeista ja reunaehdoista,
sekä parantunut viestintävalmius tuoda esiin vertikaaliviljelyn lisäarvoa osana kestävää ruokajärjestelmää.

Tämä ei vielä tarkoita nopeaa ja laajamittaista muutosta alkutuotannossa, mutta luo edellytyksiä sille, että seuraavat kehittämisvaiheet voidaan toteuttaa realistisemmalta ja yhteisesti ymmärretyltä pohjalta.

Vaikuttavuus ja hyödynsaajien näkökulma:
Hankkeen vaikuttavuus näkyy ensisijaisesti siinä, että eri toimijat ovat saaneet mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun vertikaaliviljelyn roolista. Tämä on tuottanut ymmärrystä esimerkiksi siitä, millaisia toimenpiteitä ja rakenteita tarvitaan, jotta toimintaa voitaisiin tukea nykyistä laajemmalle joukolle hyödyntäjiä.

Yksittäisten toimijoiden tasolla hanke on tarjonnut:
- Käytännönläheistä tietoa tuotannon toteutusratkaisuista ja energiahaasteista
- Esimerkkejä siitä, miten vertikaaliviljelyä voidaan soveltaa koulutuksen ja tutkimuksen ympäristöissä,
- Näkemyksiä kuluttajaviestinnän kehittämisestä ja brändin rakentamisesta.

Tulosten ja kokemusten hyödyntäminen jatkossa:
Seuraavien vuosien aikana voidaan arvioida ja suunnitella, kuinka tuotantotapa voisi palvella myös huoltovarmuutta tai kaupunkien kestävää kehitystä.
Hankkeen yksi keskeinen tulos, www.vertika.fi-sivusto, säilyy käytössä vähintään viiden vuoden ajan hankkeen päättymisestä. Sivuston ylläpidosta vastaa LAB-ammattikorkeakoulu, joka hyödyntää sitä osana opetustoimintaansa ja kehittämishankkeiden tukimateriaalina. Sivuston sisältöjä voidaan laajentaa tai päivittää tarpeen mukaan tulevissa projekteissa.Verkkosivusto tarjoaa pysyvän ja maksuttoman tiedonlähteen kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vertikaaliviljelyn mahdollisuuksista Suomessa.
Hyödynsaajina ovat erityisesti:
- Maaseudun alkutuottajat, jotka etsivät uusia tuotantomalleja, lisätulojen lähteitä tai mahdollisuuksia laajentaa toimintaa kohti paikallista jalostusta,
- Kehittäjät ja julkiset toimijat, jotka tarvitsevat tietoa hankkeiden ja investointien suunnitteluun,
- Teknologiatoimijat ja startup-yritykset, joille materiaali tarjoaa pohjaa tuotanto- ja palveluinnovaatioille (webinaari tulevaisuuden mahdollisuuksista 3.4.2025)

Hankkeessa luotu tietopohja toimii avoimena resurssina, jota voidaan käyttää uusien ratkaisujen arvioinnissa, mahdollisesti koulutussisältöjen rakentamisessa ja alueellisten kehityshankkeiden valmistelussa.

Jatkosuunnittelu ja mahdollinen jatkohanke:
Vertika-hankkeen pohjalta mahdollisesti syntyvää jatkohanketta voidaan arvioida erityisesti, kuinka mukaan saadaan riittävän laaja joukko alkutuottajia tai muita hyödynsaajia.
Tähän liittyy kolme mahdollisia jatkokehityksen polkuja.
- Käytännön pilotointi - tarvitaan kokeiluja, joissa vertikaaliviljely yhdistetään pienimuotoiseen tuotantoon tai palvelukonseptiin. Pilotit voisivat testata esimerkiksi pienenergiaratkaisuja, valoteknologioita tai viljelymoduulien käytettävyyttä.
- Verkostopohjainen kehittäminen - seuraava hanke voisi rakentaa tuotantoketjun yhteistyötä, jossa alkutuottajat, jakelijat ja teknologiatoimijat työskentelevät yhdessä kannattavan liiketoimintamallin luomiseksi.
- Paikalliset ja alueelliset ruokastrategiat - Vertikaaliviljely voidaan kytkeä osaksi alueellisia ruokastrategioita, joissa tavoitellaan omavaraisuutta, työllisyyttä tai oppimisympäristöjä.

Hankkeen toteuttajat ovat valmiita arvioimana jatkosuunnittelua kertyneen aineiston, kontaktien ja kokemusten jakamisen avulla. LAB-ammattikorkeakoulun rooli ja mahdollinen uusi hanke voisi toteutua yhteistyössä esimerkiksi alueellisten kehittämisorganisaatioiden kanssa, jotka panostavat turvallisuuteen tai maaseututuotteiden teknologiakehittämiseen.