Isojoen ja Karijoen asumattomat talot eloon!

Sammanfattning av projektet

Leader Suupohjan ja EU:n rahoittama Isojoen ja Karijoen Asumattomat talot eloon! ‒hanke käynnistyi kesällä 2024 ja päättyi syksyllä 2025. Hanke tähtäsi siihen, että maaseudulla olevat asumattomat kiinteistöt saataisiin paremmin esille, niiden omistajayhteyksiä
vahvistettua ja omistajien kiinnostusta tuoda taloja uusiokäyttöön tavalla tai toisella.

Hanketta veti ensin Carita Lintula, joka toimi projektityöntekijänä vuoden2024 loppuun. Hanke jäi tämän jälkeen kuukausiksi tauolle, ja uusi projektityöntekijä, Meri Itäkodes, aloitti hankkeessa toukokuussa 2025. Suurin osa Isojoen alueista ja osa Karijoesta oli jo kartoitettu Lintulan toimesta.

Itäkodes jatkoi siitä, mihin edellinen työntekijä oli jäänyt: omistajien kontaktointia, viestintää, julkaisujen koordinointia ja tapahtumissa läsnäoloa. Itäkodes otti yhteyttä myös jo julkaistujen kohteiden omistajiin, jotta kaikkien kohteiden tiedot saataisiin ajantasalle ja taloista kuvat kuntien sivujen listauksiin.

Hankkeen aikana kartoitettiin 174 tyhjää kiinteistöä, tavoitettiin 93 omistajaa, joista kiinnostuneita löytyi 54. 49 kohdetta julkaistiin kuntien verkkosivuilla kuvineen. Hankkeen vaikutukset ulottuvat paitsi näkyvyyteen ja keskusteluun tyhjistä taloista, myös jatkosuunnitelmiin ja paikalliseen motivaatioon talojen elvyttämiseksi.

Julkaistavat linkit (mm. kuntien sivuille, sosiaaliseen mediaan ja lehtiartikkeliin) tukevat hankkeen läpinäkyvyyttä ja jatkuvuutta.

Toteutus

Toukokuussa 2025 oli suurin osa alueiden talokartoituksesta jo tehty hankkeen ensimmäisen projektityöntekijän, Carita Lintulan, toimesta. Jäljellä olivat lähinnä Möykky ja Karijoki, joissa kartoitus oli enää selvästi kesken. Isojoen teknisen toimen sihteeri Marjo Saari sekä Isojoen ja Karijoen elinvoimakoordinaattori Kimmo Siukola auttoivat uuden
projektityöntekijän alkuun mm. opastamalla Facta-palvelun käytössä ja listaamalla potentiaalisia tietolähteitä (kyläläisiä) puhelinnumeroineen eri puolilta Isojokea. Siukola toimi myös projektityöntekijän yhteyshenkilönä ja tukena läpi hankkeen molemmissa kunnissa.
Ensin Itäkodes kävi läpi 2024 kartoitetut kohteet, oli yhteydessä omistajiin tarkistaakseen kiinteistöjen ajankohtaisen tilanteen ja luvat talojen kuvaamiseen. Sitten jatkettiin kartoitusta ajellen jäljellä olevia alueita läpi havainnoiden tyhjillään olevia kiinteistöjä, ja listaamalla näiden tyhjiltä vaikuttavien kiinteistöjen osoitteet. Kyseisten kohteiden omistajia kontaktoitiin, ja yhteystiedot selvitettiin. Osoitteiden perusteella Itäkodes etsi omistajien yhteystiedot kysyäkseen kiinteistöjen käyttöasteesta ja omistajien tahtotilasta hankkeeseen osallistumiseen. Yhteystietojen löytymiseen käytettiin avuksi factaa ja fonecta finderia, sekä joissain tapauksissa omistajan tuntevia kyläläisiä tai naapureita, joilta löytyi yhteystiedot - tai jotka lupasivat jakaa projektityöntekijän yhteystiedot eteenpäin omistajalle ja tiedottaa kyseisiä omistajia hankkeesta.

Omistajien kontaktointi ja mukaan saaminen

Omistajiin otettiin yhteyttä puhelimitse ja mahdollisuuksien mukaan kasvotusten. Uusia omistajia löytyi ja saatiin tiedotettua myös kuntien eri tapahtumissa, kuten markkinoilla. Hankkeen aikana järjestettiin kylätapaamisia: vuonna 2024 tilaisuuksia pidettiin 5 eri puolella Isojokea, ja seuraavana kesänä Itäkodes osallistui Isojoen kotiseututalon kylätapaamisiin kahdesti. Molemmissa Isojoki-seuran tilaisuuksissa väkeä oli paljon, siellä käytiin vilkasta keskustelua hankkeesta ja jaettiin uusia tyhjien talojen omistajien kontakteja.

Itäkodes osallistui myös useisiin muihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joissa pääsi juttelemaan sekä kyläläisten että lähikuntien asukkaiden kanssa aiheesta. Hankkeesta oltiin pääasiassa kiinnostuneita ja se herätti paljon keskustelua ja pohdintaa niin tyhjien talojen omistajien kuin muidenkin maaseudulla ja kaupungeissa asuvien keskuudessa.

Hankkeen mainosjulistetta jaettiin kuntien tapahtumissa, kauppojen ja kuntien ilmoitustauluilla, osittain myös talkoovoimin.
2025 mainoksen versioita ennen painatusta.

Julkaisutoimet

Valittujen kohteiden tiedot (kuvat, sijainti jne.) julkaistiin kuntien verkkosivuilla: Isojoen kohteet Isojoki.fi ‒sivustolla ja Karijoen kohteet Karijoki.fi ‒sivustolla. Molempien kuntien sivuilta voi nähdä myös toistensa kohteet, jotta sivustot ovat kutakuinkin identtiset.
Sosiaalisen median kanaviin (Facebook, Instagram) ohjattiin kiinnostuneita ja jaettiin kohteita sekä hankkeen ajankohtaisia päivityksiä. Somen avulla tavoitettiin laajemmin ihmisiä, jotka eivät välttämättä muuten olisi hankkeesta tienneet tai kuulleet.

Lehdistössä projekti sai näkyvyyttä Ilkka-Pohjalaisen artikkelissa 8.8.2025, mikä toi laajempaa julkisuutta. Sama artikkeli julkaistiin myös Suupohjan Sanomissa.

Resultat

Tilaisuuksia järjestetty kyläläisille 7
Muut tapahtumat 6
Ihmisiä tavattu kaikissa tapahtumissa yhteensä 258
Omistajia tavoitettu 93
Kohteita kartoitettu 174
Kiinnostuneita yhteensä 54
Kiinnostuneita vuokraukseen 20
Kiinnostuneita myyntiin 48
Kiinnostuneita asumisoikeuteen 2
Julkaistut kohteet kunnissa yhteensä 49

Julkaistuista kohteista joitakin ilmoituksia on myöhemmin poistettu, kun talot on myyty tai vuokrattu. Vaikka ei ole mahdollista varmuudella todeta, että juuri hanke olisi suoraan aiheuttanut kaikki myynnit/vuokraukset, sen näkyvyys ja keskustelun herättäminen on
ehdottomasti vaikuttanut alueen asukkaiden tietoisuuteen tyhjistä rakennuksista. Lehdistönäkyvyys ja paikallinen keskustelu tilaisuuksissa ovat lisänneet hankkeen tunnettuutta ja innostaneet omistajia pohtimaan rakennustensa tulevaisuutta.

Useat tyhjien talojen omistajat ovat kertoneet haluavansa aktiivisemmin suunnitella talojensa käyttötarkoitusta, miettiä asumiskokeilua, asumisoikeusmahdollisuutta tai muita sopivia ratkaisuja, jotta talot voitaisiin säilyttää.

Effekter och framtidsplaner

Hanke on herättänyt laajempaa keskustelua tyhjistä taloista sekä maaseudun rakennuskannasta. Ihmiset ovat tulleet aikaisempaa tietoisemmaksi tyhjien talojen ongelmasta, ja kiinnostus on kasvanut hankkeen myötä kollektiivisesti.

Perinnerakentamisen merkitys on kasvussa, ja maallemuutostakin haaveillaan tätä nykyä enemmän. Suomalainen kulttuuri ja perinteet ovat vahvasti sidoksissa maaseutuun ja vanhoihin taloihin. Sukupolvelta toiselle siirtynyt tietotaito on korvaamatonta, ja globalisoituneessa maailmassa tätä yhteyttä juuriin ja omaan kulttuuriin pidetään katoavana ja siten aina vain arvokkaampana. Vanhoissa taloissa riittää tarinoita, jotka muistuttavat meitä todellisesta suomalaisuudesta ja sen merkityksestä.

Omistajien motivaatio

Useat omistajat ovat innostuneet miettimään talojen käyttöä uudelleen, ja yhteyksiä on luotu uudelleen. Hanke on antanut monille myös toivoa ja uskoa tulevaisuuteen - tyhjiä taloja ei unohdeta.

Toiminnalliset muutokset

Useita ilmoituksia on päivitetty ja kohteet on poistettu sivuilta sitä mukaa, kun omistajat ovat ilmoittaneet talonsa siirtyneen uuteen omistukseen tai vuokralle.

Jatkosuunnitelma ja suositukset

Hankkeen puhelinnumero ja yhteystietotaulukko säilytetään Isojoen kunnalla jatkokäyttöä varten. Yksi taho voi ylläpitää näitä. Säännöllinen seuranta on hyvä pitää yllä kunnittain. Isojoella ja Karijoella seurataan kohteiden käyttömuutoksia, omistajien palautteita sekä
vuokrattujen ja myytyjen talojen lukuja.

Alueellisen varautumisharjoituksen kokouksessa 25.9.2025 tehtiin havainto, että mahdolliseen valtakunnalliseen evakuointitilanteeseen olisi hyvä olla valmiudessa - lista kaikista kartotetuista taloista yhteystietoineen pidetään tallessa myös tätä silmälläpitäen.

Projektityöntekijän kanssa keskustelleet kyläläiset ja tyhjien kiinteistöjen omistajat esittivät toiveita ja ideoita hankkeen tulevaisuutta ajatellen. Kunnat voisivat harkita esimerkiksi asumiskokeilumahdollisuuksia, residenssejä taiteen ja kulttuurin parissa työskenteleville, tuettuja vapaita vuokra-asuntoja, tai muita houkuttelevia malleja uusille asukkaille.
Erityisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kohdalla kunnat voisivat tarjota avustusta tai neuvontaa entisöintiin, jotta tärkeät rakennukset eivät katoaisi. Alueelta löytyy myös perinnerakentamisen osaajia, joita olisi hyvä kannustaa mukaan tavalla tai toisella.

Jatkohankkeet voisivat ottaa huomioon remonttituen mahdollisuuden tai yhdistää muuhun paikalliseen kehittämistyöhön (esim. kyläkehittäminen, yritys- ja harrastustoiminnat). Mikäli alueella kartoitetaan myös tyhjiä tehdas- ja varastohalleja, voidaan parantaa hankkeen mahdollisuuksia entisestään - yhteistyössä yritysten ja toimijoiden kanssa. Aiheesta ja
tulevista hankkeista johdonmukainen tiedottaminen ja dokumentointi pitävät ihmiset ajantasalla ja osallisina jatkossakin.

Kulttuurin ja yhteisöllisyyden voimaa on hyvä vaalia: niiden avulla voidaan löytää erilaisia ratkaisuja ja ideoita hankkeen talojen tuleviin käyttötarkoituksiin. Mitä useampi kyläläinen kokee asian merkityksellisenä, sitä vahvemmin se tulee yhteiseksi ja ajankohtaisemmaksi ratkaista käytännössä. Tyhjien talojen ongelman voi näennäisen objektiivisesti todeta kunkin omistajan taakaksi, mutta tosiasiassa talojen käyttöiän pidentäminen ja kuntien elävöittäminen on pitkällä tähtäimellä koko yhteisön hyväksi.

Valitettavasti muutos parempaan tapahtuu tavallisesti hitaammin kuin toivoisimme. Kuntien olisi kuitenkin tärkeää ottaa huomioon kaikki sellaiset tekijät, jotka saattavat käytännössä - välittömästi tai välillisesti - vaikuttaa ihmisten päätöksiin muuttaa kuntiin tai kunnista pois, jotta tyhjiä taloja ei lisääntyisi. Isojoen ja Karijoen suuri vetovoima on puhdas pohjalainen luontomaisema, sekä aktiiviset kyläyhteisöt. Kyläläiset ja niin entiset kuin osa-aikaisetkin kyläläiset toivovat, että luontoyhteyttä ja maaseudun rauhaa pidetään myös kunnan päätöksenteossa ensisijaisen arvokkaina.