Lähituotteilla makua lautaselle

Sammanfattning av projektet

Hankkeessa parannetaan paikallisen ruuan saatavuutta ammattikeittiöille,
edistetään paikallisen ruuan menekkiä ja autetaan pohjoissavolaisia ruoka-alan toimijoita verkostoitumaan paremmin. Hankkeen toimintojen avulla tehdään näkyväksi paikallisten raaka-aineiden kysyntä ja tarpeet ravintoloissa, parannetaan ravintoloiden ja tuottajien kohtaamista sekä parannetaan tuotteiden saatavuutta ammattilaisten käyttöön. Hankkeessa tuetaan tuottajien kykyä kehittää ravintola-alan tarpeita vastaavia raaka-aineita ja elintarvikkeita. Koko ruokaketjun yhteistyöllä voidaan parantaa ja vahvistaa lähellä tuotetun ruoan käyttöä, tunnettuutta ja saavutettavuutta.

Toteutus

TP1 Ruokaketjun verkostoituminen ja innovaatiot
Ruokaketjun verkostoitumistilaisuuksia pidettiin 3 kpl Kuopiossa, Vieremällä ja Agri-Food Futuressa Iisalmessa.

Virtuaalisia makumatkoja toteutettiin 9 kpl. Virtuaalinen makumatka pilotoitiin livetapahtumana, mutta paikalle saapui vain 3 osallistujaa + 10 opiskelijaa. Todettiin, että ammattikeittiöiden saaminen paikan päälle on haastavaa, joten virtuaaliset makumatkat jalkautettiin heidän luokseen ravintoloihin seuraavin teemoin: Tilausravintolat, Jäätelöt, Aamiaisravintolat, Lounasravintolat, Liha, Ylä-Savon alue, Pikkujoulut, Lounasravintolat osa 2. Yhteensä esiteltiin 52 ammattikeittiöön 34 tuottajan 75 tuotetta. Virtuaaliset makumatkatilavierailuvideot tehtiin ammattikeittiöille raaka-aineisiin tutustumisen tueksi. Makumatka -toimintamalli esiteltiin Keittiömestareiden liitopäivillä.

Makuja Pohjois-Savosta menukilpailu lanseerattiin ja sen finaali pidettiin Kuopiossa, jossa oli mukana ministeri Sari Essayah. Menukilpailu -konsepti esiteltiin myös valtakunnallisilla Keittiömestareiden liittopäivillä. Lisäksi järjestettiin reseptikilpailu Vieremällä kansainvälisistä resepteistä lähiraaka-aineilla.

TP2 Lähiruoan saatavuuden parantaminen digitalisaation avulla
Hankkeessa tuotettiin selvitykset lähiruoanmyyntikanavista ja ruoan noutoautomaattien mahdollisuuksista suoramyynnissä. Noutoautomaatti selvitystä esiteltiin myös Maataloustieteen päivillä Helsingissä. Lisäksi järjestettiin Lähiruoka Lähemmäs asiakasta -vaihtoehtoiset myyntikanavat Pohjois-Savossa -webinaari.

Digikartta lähiruokatoimijoista toteutettiin lähiraaka-aineiden löydettävyyden parantamiseksi ja se julkaistiin Taste Savo -verkkosivuilla.

Tukkuyhteistyöhön saatiin Kespro mukaan. Järjestettiin Lähituotteet tutuksi -pop up Kuopion Kesprossa. Kespron mukaan tapahtumassa oli potentiaalia järjestettäväksi muissakin noutotukuissa. Hanke pääsi mukaan Kespron ammattilaismessuille näytteilleasettajaksi, jossa esiteltiin digikarttaa ja lähiruokaa sekä kerättiin kehitysehdotuksia.

TP3 Lähiruoka tuotteiden menekin edistämistä
Järjestettiin 6 kpl tuotekehitystyöpajoja. Makupaja kansainvälisistä resepteistä, Johdatus tarinallistamiseen, Tarinan visualisointi kuvin, Pakkaustyöpaja, Villiyrttityöpaja, Yläsavolaisen muurinpohjaletun
salaisuus, nimisuojatuotteet ja -merkkien käyttöönotto ravintoloissa.

Myynninedistämistutkimusta tehtiin kahdessa ruokakaupassa, Iisalmen Citymarketissa ja Nilsiän Artomarketissa.

Pop up –tapahtumia järjestettiin 12 kpl, Kauppahallin Lähellä-päivissä, Siilinjärven tuottajatorilla, Satoa Kuopiossa, Paokin Pop-up Kuopiossa, Kuopion Museon kekrissä ja Citymarket Iisalmen Kekrissä, Kuopion Joulutorilla, Pellonpiennarpäivä Kankaanrinteen Tilalla, Kuopion Kalaryssäyksessä, Luontofesteilla Tahkolla, Kuopion Museon kekrissä, Lähiruokapäivä Ponssen ruokalassa sekä Matkamessuilla Pohjois-Savon osastolla ammattilaispäivänä. Shop in shoppeja oli Edusavon ravintolassa, kaupoissa, hotellin aulassa.

Opintomatkoja tehtiin Pohjois-Karjalaan ja Skördefestiin Ahvenanmaalle.

Paikallisia ruokalahjoja nostettiin esille valtakunnallisen ruokalahjakilpailun sparraustilaisuudessa ja Suomen ruokalahjakilpailun finaalissa Mikkelissä. Ammattikeittiön edustajille järjestettiin Glögitasting. Lisäksi suunniteltiin Makuja Pohjois-Savosta lahjapaketti pilotointia ja testausta varten.

TP 4 Viestintää paikallisesti tuotetusta ruuasta, pohjoissavolaisesta ruokaketjusta ja sen toimijoista.
Hankkeessa toteutettiin monikanavaista viestintää, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta paikallisesti tuotetusta ruoasta, pohjoissavolaisesta ruokaketjusta ja sen toimijoista. Toimenpiteet saivat mediaosumia. Viestintää toteutettiin säännöllisesti useissa uutiskirjeissä ja toimenpiteistä julkaistiin useita uutista ja blogikirjoitusta. Lisäksi viestintää toteutettiin hankkeen omilla ja useilla muilla verkkosivustoilla ja sosiaalisen median kanavissa. Yrityskumppaneille tuotettiin ajankohtaiskoosteita, ja viestintää toteutettiin lisäksi WhatsAppin ja sähköpostin välityksellä. Hanketta esiteltiin useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa tapahtumissa, seminaareissa, messuilla, työpajoissa ja verkostotilaisuuksissa, joissa tuotiin esiin pohjoissavolaista ruokaketjua ja paikallisia toimijoita.

Tietoiskuja pidettiin 10 kpl, joista 5 kpl toteutettiin Podcast-jaksojen muodossa. Käejjäläki-sarja julkaistiin Spotifyissa ja SoundCloudissa. Lisäksi tuotettiin 1 kpl Jokaisenoikeudet-tietoiskuvideoita. Neljä tietoiskua pidettiin livenä: 2 kpl MTK:n tietoiskuja verkostoitumistapahtumissa Kuopiossa ja Vieremällä, 1 kpl Maarit Knuutilan Ruokakulttuuri tietoisku Vieremän verkostoitumistapahtumassa, 1 kpl Lähellä-kauppahallin tapahtumassa Heikki Inkeroisen peruna tietoisku.

Somevaikuttajan kanssa tehtiin yhteistyö Agri-Food Future tapahtuman yhteydessä. Anne-Mari Tarkkio eli Amskidabamski oli puhumassa oman työn näkyväksi tekemisen tärkeydestä.

Hankkeen viestintäkanavia ja tuloksia:
Hankkeen viestintäkanavina hyödynnettiin makujapohjoissavosta-verkkosivuja sekä somekanavia Facbookissa, Instagramissa ja YouTubessa. Facebook ja Instagram tilit on jo siirretty Makumatka Pohjois-Savoon –hankkeen hyödynnettäväksi 1.3.2026 alkaen, mutta liitteenä sivujen kuvaukset ennen sitä. Somekanavat tavoittivat hyvin katseluita ja viestintä oli aktiivista ja suunnitelmallista.

Mediaosumia hanke sai hyvin ja artikkeleita ja blogeja kirjoitettiin aktiivisesti. Ajankohtaiskoosteet yrityskumppaneille lähetettiin säännöllisesti.

Lisäksi viestinnässä hyödynnettiin osatoteuttajien verkkosivuja, Intraa, uutiskirjeitä ja somekanavia. Agri-Food Klusterin ja Ruokalaakson kanavia, teemoihin sopivia Facebook-ryhmiä, Laari.info-kanavia, rahoittajan verkkosivuja ja somekanavia, Maaseutuverkosto.fi ja Ylä-Savon YritysSuomi työryhmää.

Painotuotteita teetettiin viestinnän tueksi ja erityisesti Makuja Pohjois-Savosta label sai paljon kiitosta ja sitä hyödynnettiin runsaasti myös yrittäjien toimesta.

Kuvapankki pohjoissavolaisesta ruokaketjusta kasattiin ja julkaistiin Agri-Food Klusterin verkkosivuilla kaikkien ruokaketjun toimijoiden viestinnän tueksi. Lopuksi teetettiin vielä lyhytvideoita tuloksista ja verkostoista somekanavissa julkaistavaksi.

TP5 Vastuullisuus ja kestävyys lähiruokaketjussa
Vastuullisuustyöpajoja toteutettiin 4 kpl: Vastuullisuustyön nykytilakartoitus -työpaja, Vastuullisuutta pellolta pöytään –tilavierailu ammattikeittiön edustajille, joka jouduttiin perumaan, koska ilmoittautuneita ei tullut. Kespron messuilla digikartta ja lähiruuan käyttö -työpaja, Vastuullista tuotekehitystä -työpaja ja Vastuullisen lähiruoan tulevaisuus -työpaja Agri-Food Futuressa.

Infopakettiin koottiin hankkeen tulokset ja se julkaistiin tietokorttien muodossa. Tietokortit edistävät kestävän ruokaketjun rakentamista lähiruuan käytön lisäämisellä. Niitä levitettiin monikanavaisesti alan asiantuntijoiden, opetuksen ja yritysten käyttöön.

TP6 Hankkeen hallinnointi
Ohjausryhmän kokoukset pidettiin 4 kpl. Lisäksi järjestettiin hankkeen lopputapahtuma Koivumäen kartanolla.

Yrityskumppaneille tehtiin alku- ja loppukysely, jonka avulla todennettiin tapahtunutta muutosta ja toimenpiteiden vaikutusta.

Hankkeen sisäinen arviointi osoitti, että osatoteuttajien välinen yhteistyö on toimivaa, koska yhteiskehittämiseen ja kasvotusten pidettäviin palavereihin panostettiin. Viestintä saanut kiitosta ja työpaketit etenivät hyvin aikataulussa. Yritysten osallistaminen oli ajoittain haastavaa ja vaati paljon työtä. Toimenpiteitä hankkeessa oli todella paljon ja osaan ehdittiin paneutua hieman paremmin kuin toisiin. Kuitenkin lopputulokseen kokonaisuutena voidaan olla tyytyväisiä erityisesti toimenpiteiden määrä ja vaikuttavuus huomioiden.

Virallisia yrityskumppaneita oli 27 kpl, mutta yhteensä 140 eri yritystä osallistui hankkeen toimenpiteisiin. Muita yhteistyötahoja ja –hankkeita olivat: Savon keittiömestarit, Karelia a la Carte, Kuopion keskustan kehittämisyhdistys, Taste Savo-verkosto, Agri-Food klusteri, Visit Ahvenanmaa, Kauppahalli yhdistyksen, Compass Group, Servica, Pellolta pöytään näkyväksi-hanke (opintomatka), Food souvenir from Saimaa –hanke, Agri-Food Network (Suomen ruokalahjakilpailu, Luontofest pop up, Lähiruoka lähemmäs asiakasta –webinaari), Yläsavolainen muurinpohjalettu ja Nimisuoja tutuksi Ylä-Savossa, Agri-Food Future monen hankkeen yhteistyö tapahtuma

Resultat

YHTEISTYÖ JA VERKOSTOT VAHVISTUIVAT

Ruokaketjun yhteistyö vahvistui hankkeen aikana merkittävästi.
Yrityskumppaneista 91 % koki saaneensa hankkeen myötä uusia yhteistyömuotoja tai ‑kumppaneita. Verkostoitumistilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 550 ruokaketjun toimijaa. Yritysten kokemus oman verkostoitumisen tasosta parani: hankkeen alussa 45 % arvioi verkostoitumisensa olevan hyvällä tasolla ja hankkeen lopussa 61 %. Samalla tiedon puute verkostoitumismahdollisuuksista väheni 55 prosentista 30 prosenttiin.

Verkostoitumistilaisuuksien myötä toimijoiden välinen yhteistyö tiivistyi.

Toimijat tutustuivat paremmin toisiinsa sekä toistensa tuotteisiin ja palveluihin. Yritykset löysivät uusia tuotteita, raaka‑aineita, toimittajia ja myyntikanavia. Tämä lisäsi liiketoimintamahdollisuuksia ja edisti alueellisen ruokaketjun toimintaa. Tuottajat saivat uusia asiakkaita ammattikeittiöistä, ja ammattikeittiöt ajantasaista tietoa lähiraaka‑aineista sekä uusia kontakteja tuottajiin.

Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista edistettiin tuottajien ja ammattikeittiöiden välillä. Keskeisimmäksi haasteeksi tunnistettiin aikataulujen ja sesonkien yhteensovittaminen. Keskusteluyhteys avattiin, mutta yhteistyön sujuvoittaminen edellyttää jatkokehittämistä tulevissa hankkeissa.

Hankkeen aikana syntyi vakiintunut konsepti verkostoitumistapahtumien ja virtuaalisten makumatkojen toteuttamiseen. Kansainvälinen lähiruokatapahtuma Vieremällä ja Agri‑Food Future ‑seminaari tunnistettiin pysyviksi kohtaamispaikoiksi. Erityisesti ammattikeittiöiden osallistaminen Agri‑Food Futureen oli onnistunut avaus. Virtuaaliset makumatkat ja tilavierailuvideot todettiin toimivaksi tavaksi esitellä raaka‑aineita ja tuottajia.

Taste Savo ‑verkosto ja Agri‑Food‑klusteri vahvistuivat ja laajenivat.

Yrityskumppaneista 50 % kuului Taste Savo ‑verkostoon hankkeen alussa ja 61 % hankkeen lopussa. Agri‑Food‑klusteri sai uusia jäseniä, vaikka jäsenyyksien suoraa yhteyttä hankkeeseen oli vaikeampi mitata.

Opintomatkat tukivat osaamisen vahvistumista ja verkostoitumista.

Kahden opintomatkan myötä yrittäjät ja asiantuntijat saivat uusia ideoita tapahtumien ja kohteiden kehittämiseen, tietoa nimisuojatuotteista sekä uusia verkostoja mm. Ahvenanmaalla ja Pohjois‑Karjalassa. Matkat vahvistivat osaamista, itseluottamusta ja auttoivat tunnistamaan myös paikallisia kehittämiskohteita, kuten ruokalahjoihin liittyvät tuotteet ja niiden parempi hyödyntäminen.

LÄHIRAAKA-AINEIDEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYI

Hanke edisti lähiraaka‑aineiden kehittämistä ammattikeittiöiden tarpeisiin. Yrityskumppaneista 57 % teki tuotekehitystä hankkeen innoittamana ja 52 % kehitti raaka‑ainehankintojaan. Ammattikeittiöistä 70 % lisäsi lähiruoan käyttöä. Tuottajien ymmärrys hankintaprosesseista lisääntyi, vaikka hankintalainsäädäntö tunnistettiin edelleen haasteeksi.

Makumatka‑konsepti tuki lähiraaka‑aineiden käyttöönottoa ja sai laajaa kiitosta. Konseptin vahvuutena pidettiin tuotteiden testaamista omassa työympäristössä. Osallistujat kertoivat ottaneensa yhteyttä tuottajiin, ja Makumatkojen pohjalta syntyi myös muuta yritysyhteistyötä. Haasteiksi tunnistettiin tuotteiden hinta ja olemassa olevat sopimukset.

Kehittämistyöpajat tukivat tuotekehitystä, osaamisen kasvua ja näkyvyyttä. Työpajoissa kehitettiin reseptiikkaa, pakkauksia ja tuotteiden tarinallistamista. Tuloksina syntyi uusia tuotteita ja reseptejä, yhteistyömahdollisuuksia, tietoa uusista raaka‑aineista, laitteista ja premium‑segmenteistä sekä yritys‑ ja oppilaitosyhteistyötä.

Menukilpailu ja ruokalahjat toivat valtakunnallista näkyvyyttä.

Menukilpailukonsepti levisi Saimaan alueelle ja herätti kiinnostusta keittiömestareissa. Paikallisen kilpailun voittajamenusta syntyi laajaa näkyvyyttä saanut menu. Ruokalahjakilpailut edistivät tuotekehitystä ja myyntiä, ja glögitasting osoitti pakkausten ja visuaalisuuden merkityksen. Lentokenttäravintolan kiinnostus paikallisiin ruokalahjoihin avasi uuden potentiaalisen näkyvyyskanavan.

UUSIA MYYNTI- JA JAKELUKANAVIA OTETTIIN KÄYTTÖÖN

Yrityksistä 67 % sai hankkeen aikana uusia myynti‑ tai jakelukanavia, kuten pääsyn hotellien aamupaloille ja valtakunnallisiin tapahtumiin.

Hankkeessa laadittiin selvitykset lähiruoan jakelumalleista ja noutoautomaattien mahdollisuuksista.

Selvitykset koottiin tietokortteihin, ja ne herätti laajaa kiinnostusta (314 latausta Theseuksesta ja esittely maataloustieteenpäivillä). Lähiruoka lähemmäs asiakasta ‑webinaari keräsi 31 osallistujaa ja johti jatkoyhteydenottoihin ja yhteistyökeskusteluihin.

YMMÄRRYS OMAN TOIMINNAN VASTUULLISUUDESTA LISÄÄNTYI

Yrityskumppaneiden tietoisuus vastuullisuudesta kasvoi useilla osa‑alueilla ja oma vastuullisuusosaaminen vahvistui. Yritysten erinomaiseksi tai hyväksi arvioitu vastuullisuustyön taso nousi merkittävästi.

Vastuullisuusosaamista vahvistettiin osallistavilla työpajoilla esim. seminaariyleisölle ja tietokorteilla. Tietokortteja jaettiin laajasti yrityksille, oppilaitoksille, verkostoille ja avoimiin oppimateriaaleihin. Tuloksia viestittiin myös visuaalisesti mm. lyhytvideoiden avulla.

NÄKYVYYS JA LÖYDETTÄVYYS PARANI

Hankkeessa lisättiin alueen ruokaketjun näkyvyyttä ja tuotettiin monipuolisesti digitaalisia ja fyysisiä materiaaleja. Digitaalinen kartta paransi lähiraaka‑aineiden löydettävyyttä, ja sen kehittämistä jatketaan palautteen perusteella.

Viestintä lisäsi ymmärrystä koko ruokaketjusta ja eri toimijoiden rooleista. Se sai runsaasti positiivista palautetta ja tuki lähiruoan tunnettuutta, vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Lähiruoan näkyvyyttä lisättiin myynti‑ ja tapahtumaympäristöissä pop upeilla, materiaaleilla ja lähiruokapäivillä. Pop up ‑toiminta johti uusiin kokeiluihin, myyntipisteisiin ja jatkohankeaihioihin. EU:n nimisuojatuotteita ja niiden hyödyntämistä tuotiin esiin pop upeissa ja työpajoissa, minkä seurauksena useat toimijat ottivat nimisuojamerkin käyttöön.

Tukkuyhteistyössä tunnistettiin rakenteellisia haasteita ja edistettiin vuoropuhelua. Kespron kanssa toteutettiin pientuottajapäivä ja kehitettiin pysyvä minimessumalli.

Vähittäiskauppayhteistyössä toteutettu kuluttajatutkimus osoitti viestinnän merkityksen lähiruoan kiinnostavuudelle. Selkeät opasteet ja alkuperäviestintä nousivat kehittämiskohteiksi. Yhtenäistä näkyvyyttä vahvistettiin Taste Savo‑ ja Makuja Pohjois‑Savosta ‑tunnuksilla, joita yritykset ovat hyödyntäneet myös hankkeen jälkeen.

ARVIO OMASTA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ

Ohjausryhmätyöskentely, säännöllinen tiimityö ja hallinnon sekä viestinnän yhteistyö tukivat hankkeen tavoitteellista ja sujuvaa toteutusta. Lopputapahtuma koettiin onnistuneeksi ja hankkeen henkeä ilmentäväksi. Seurantamittarit ja arviointi toteutettiin systemaattisesti alku‑ ja loppukyselyillä. Yhteiskirjoittaminen ja jatkuva raportointi tukivat laadukasta loppuraportointia.

Muut seuratut indikaattorit:

Mukana 27 yrityskumppania, yli 140 yritystä osallistui toimenpiteisiin.

Hankkeessa järjestettiin 38 tilaisuutta ja tapahtumaa, toimenpiteitä yhteensä lähes 200.

Uusien toimintamallien, tuotteiden/palveluiden ja liiketoimintamallien syntyminen:
1. Koko ruokaketjun verkostoitumistapahtuma
2. Makumatkakonsepti ammattikeittiöille
3. Paikallisista raaka-aineista menukilpailu ja menu hyödynnettäväksi jatkohankkeissa ja ravintoloissa
4. Digikartta lähituottajista löydettävyyden parantamiseksi
5. Kuvapankki pohjoissavolaisesta ruokaketjusta
6. Pientuottajan tukkuun pääsyprosessin kehittäminen
7. Shop in shop konseptit pop upien rinnalle
8. Malli työpajojen toteuttamisesta suurten tapahtumien yhteydessä
9. Infopaketti: Kestävän ruokaketjun rakentaminen lähiruoan avulla-toimintamallit
10. Yritysten välisiä uusia liiketoimintamuotoja
11. Lähiruokapäivä työpaikkaravintolassa
12. Paikalliset raaka-aineet kansainvälisissä ruuissa –teeman jatkuminen
13. Oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön syventyminen ja uusien yhteistyömallien rakentuminen

Palautteet olivat pääosin erittäin myönteisiä. Kehitettäväksi tunnistettiin viestinnän ajoitus, selkeys ja tuottajien ja ravintoloiden ennakoinnin vahvistaminen.

Palautteen perusteella hanke koettiin kokonaisuutena erittäin onnistuneeksi ja alueen toimijoille merkitykselliseksi. Erityistä kiitosta saivat hankkeen konkreettiset toimenpiteet, kuten aktiivisesti hyödynnetty kuvapankki, opintomatkat Ahvenanmaalle ja Pohjois‑Karjalaan sekä käytännönläheiset tapahtumat ja työpajat. Ne koettiin innostaviksi ja osaamista sekä kehittämisintoa vahvistaviksi.

Hankkeen koettiin lisänneen tietoisuutta paikallisista ruokaketjun toimijoista ja lähituotteista sekä vahvistaneen koko organisaatioiden ajatuskulttuuria paikallisten raaka‑aineiden hyödyntämisen suuntaan. Verkostoitumistilaisuudet mahdollistivat tuottajien ja muiden ruokaketjun toimijoiden kohtaamisia, jotka johtivat konkreettisiin yhteistyökuvioihin hankinnoissa ja tuotekehityksessä. Myös yksittäisiä uusia avauksia syntyi, kuten lentokenttäravintolan kiinnostus paikallisiin ruokalahjoihin.

Hankkeen nähtiin tukevan muita alueellisia lähiruokakonsepteja, kuten PeeÄssän Tiältä päin ‑toimintaa. Tapahtumajärjestelyitä ja hanketiimin asiantuntemusta kiitettiin, samoin viestinnän selkeyttä ja toimenpiteiden määrää. Hanke koettiin tärkeäksi erityisesti pienille lähiruokayrityksille, sillä se tarjosi näkyvyyttä, verkostoitumismahdollisuuksia, ammattilaisten sparrausta sekä vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kehittämiskohteina nostettiin esiin viestinnän ajoitus ja selkeys erityisesti tapahtumien osalta sekä hanketoimijoiden roolien hahmotettavuus. Lisäksi toivottiin, että yhteistyö tuottajien ja ravintoloiden välillä vahvistuisi jatkossa paremman ennakoinnin avulla ja vuoropuhelua alettaisiin käydä aikaisemmassa vaiheessa yhteisen suunnittelun tueksi.

Effekter och framtidsplaner

Vaikutukset alueelle, yrityksiin ja ruokaketjuun
Hanke on vahvistanut merkittävästi pohjoissavolaisen ruokaketjun yhteistyötä ja toimijoiden välistä vuoropuhelua. Tietoisuus paikallisista raaka-aineista, niiden jalostusasteesta ja käyttömahdollisuuksista on lisääntynyt sekä ammattikeittiöissä että vähittäiskaupassa. Erityisesti hankkeen keskeiset toimenpiteet – makumatkat, pop up ‑tapahtumat, menukilpailut, digikartta ja kuvapankki – ovat parantaneet paikallisten tuotteiden löydettävyyttä, saavutettavuutta ja käytettävyyttä käytännön toiminnassa.

Ammattikeittiöt ovat saaneet uusia tuottajakontakteja ja ajantasaista tietoa alueen raaka
aineista, ja tuottajat puolestaan uusia asiakkuuksia sekä syvempää ymmärrystä ammattikeittiöiden tarpeista, aikatauluista ja vaatimuksista. Tämä on lisännyt kykyä ennakoida kysyntää ja suunnitella toimintaa pidemmällä aikavälillä.

Yrityskumppaneiden vastuullisuusosaaminen on kasvanut selvästi. Vinkkikorttien ja työpajojen avulla yritykset ovat saaneet konkreettisia työkaluja vastuullisuuden kehittämiseen, viestintään ja oman toiminnan arviointiin. Vastuullisuus hahmotetaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin osana liiketoimintaa, ei erillisenä teemana. Samalla yrittäjien välinen verkostoituminen on tiivistynyt ja alueellinen ruokaketju on vahvistunut.

Hankkeen vaikutukset näkyivät myös asennemuutoksina ja toimintakulttuurissa. Yritykset raportoivat kasvaneesta kiinnostuksesta lähiruokaa kohtaan, uusista kumppanuuksista ja parantuneesta ennakointikyvystä tuottajien ja loppukäyttäjien välillä. Monille toimijoille hanke vahvisti luottamusta omaan osaamiseen ja alueellisiin vahvuuksiin sekä lisäsi kokemusta kuulumisesta yhteiseen ruokaketjun kehittäjäverkostoon.

Hankkeessa luotiin edellytykset yritysten väliselle yhteistyölle ja testattiin käytännönläheisiä yhteistyömuotoja. Jatkokehittämisen kannalta keskeistä on, että yritykset tunnistavat yhteistyön tuottaman lisäarvon ja kehittävät hankkeessa syntyneistä käytännöistä omiin resursseihinsa ja toimintalogiikkaansa sopivia pysyviä ratkaisuja. Näin yhteistyö siirtyy hanketoiminnan ulkopuolelle ja osaksi pysyvää toimintaympäristöä.

Hanke on tuottanut joukon pysyviä, skaalattavia ja käytännönläheisiä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää sekä tulevissa kehittämishankkeissa että osana organisaatioiden ja yritysten omaa arkea. Toimintamallien arvo perustuu niiden siirrettävyyteen, monistettavuuteen ja yhdisteltävyyteen, minkä ansiosta ne soveltuvat sekä alueelliseen että valtakunnalliseen käyttöön. Virtuaaliset makumatkat, tietokortit, pop up ‑mallit, digikartta ja kuvapankki muodostavat valmiin perustan uusille kehittämistoimenpiteille, yritysyhteistyölle ja koulutuksille. Hanke ei jää yksittäisten toimenpiteiden tasolle, vaan on tuottanut konkreettisia rakenteita ja työkaluja, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä hankkeen päättymisen jälkeen.

Erityisesti Kespro-yhteistyön kautta syntynyt ymmärrys pientuottajien tukkuun pääsyn haasteista avaa mahdollisuuksia laajemmalle valtakunnalliselle kehittämiselle, jossa hankkeen rooli on ollut toimia keskustelun käynnistäjänä ja käytännön kokemusten kokoajana.

Taste Savo -verkosto ja Agri-Food Klusteri ovat saaneet hankkeesta merkittävää vahvistusta. Tämä parantaa niiden edellytyksiä jatkaa työtä lähiruoan näkyvyyden, käytön ja saavutettavuuden edistämiseksi myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Ehdotetut jatkotoimenpiteet

Hankkeen päättyessä useat toimenpiteet jatkuvat organisaatioiden ja yrittäjien omassa työssä sekä tulevissa hankkeissa. Jatkokehittämisen keskeisiksi painopisteiksi tunnistettiin:

Makumatkakonseptin jatkokehitys ja käyttöönotto uusilla teemoilla sekä alueellisena yhteistyönä

Tietokorttien ja vastuullisuussisältöjen jalkauttaminen yrityksiin sekä niiden päivittäminen jatkohankkeissa

Digikartan kehittäminen ja sen kytkeminen entistä vahvemmin alueen matkailu- ja ruokatoimijoiden näkyvyyteen

Menukilpailun vakiinnuttaminen alueelliseksi konseptiksi ja sen vieminen valtakunnallisiin verkostoihin

Pop up- ja shop in shop ‑mallien hyödyntäminen yritysten ja tapahtumajärjestäjien toimesta

Verkostojen (Taste Savo, Agri-Food Klusteri ja ruoka-alan kehittäjäverkostot) yhteistyön vahvistaminen hankkeessa syntyneiden toimintatapojen pohjalta

Pientuottajien tukkuun pääsyn edistäminen valtakunnallisena kehittämisteemana Kespron ja muiden toimijoiden kanssa

Ruokalahjatuotteiden jatkokehitys yritysten kanssa niissä jatkohankkeissa, joissa se on mahdollista

Kuvapankin laajentaminen ja aktiivinen hyödyntäminen

Verkostoitumisen hyötyjen jatkuva esiin nostaminen viestinnässä

Ammattikeittiöiden rohkaiseminen lähiruokapäivien ja vastaavien kohtaamisten jatkamiseen

Hankkeen vaikutukset eivät pääty hankkeen päättyessä, vaan näkyvät pitkäkestoisena osaamisena, yhteistyönä ja toimintamalleina pohjoissavolaisessa ruokaketjussa.