Vesj’kansan asuttavuus

Sammanfattning av projektet

Vesj'kansan asuttavuus -hanke mittasi valittujen Savonlinnan saaristoalueiden paikallista kestävyyttä asuttavuusanalyysin avulla. Hanke oli Älykkäät kylät -yhteistyöhanke. Sen tavoitteena oli tuottaa kansalaistutkimuksen avulla tietoa, jota ei ole ollut aiemmin saatavilla.
Asuttavuuden käsite eli habitability ja asuttavuusanalyysin menetelmä kehitettiin Ahvenanmaalla Kökarin saarella vuonna 2020. Menetelmää on kehittänyt eteenpäin Åbo Akademin Saaristoinstituutti. Asuttavuusanalyysejä on tähän saakka tehty rannikkoalueen saaristokunnissa ja Ahvenanmaalla. Savonlinnassa hankkeen toimenpiteet tehtiin kolmella alueella: 1) Laukansaari-Kokonsaari-Kesamonsaari-Muhasaari -alue, 2) Moinsalmentien varren kylien alue ja 3) Oravin seudun alue. Alueiden rajat päätettiin kunkin kansalaistutki-musryhmän yhteistapaamisissa ns. henkisinä rajoina sen perusteella keiden kanssa on perinteisesti tehty yhteistyötä.

Toteutus

Hankkeessa toteutettu kansalaiskysely toteutettiin Webropol alustalla. Kysely pidettiin avoinna elokuun 2025 alkupuolelle asti.
Asuttavuusanalyysiä varten keräsimme tietoa kansalaistutkimusryhmien yhteistapaamisissa, joihin pystyi osallistumaan myös etäyhteydellä. Yhteistapaamisista tiedotettiin Savonlinnan Kylät ry:n Facebook-sivuilla ja alueiden WhatsApp-ryhmissä sekä kylien ilmoitustauluilla.
Kansalaistutkimusryhmien yhteistapaamisissa kävimme kaikilla kolmella alueella kertaalleen läpi asuttavuusanalyysin kaikki 45 indikaattoria siinä laajuudessa kuin niistä voitiin ryhmissä saada tietoa. Tarkempi toteutuksen kuvaus löytyy loppuraportista

Resultat

Hankkeen lopputuotoksena tehtiin kolmelta tutkimusalueelta omat asuttavuusanalyysit kansalaistutkimusryhmien kokoontumisten, webropol-kyselyiden ja muista lähteistä kerättyihin tietoihin perustuen. Kansalaistutkimusryhmien kokouksia pidettiin 23 kertaa. Webropol-kyselyyn vastaajia oli 151. Eri saaret osallistuivat kansalaistutkimusryhmän toimintaan eri aktiivisuudella. Aktiivisimpia olivat Laukansaari ja Kokonsaari.
Hankkeen toimenpiteet tehtiin Savonlinnassa sijaitsevalla kolmella erilaisella alueella, joille yhteistä on sijainti keskellä Saimaata, osana Savonlinnan saaristoa. Hankkeen vesj’kansalaisten yleinen havainto oli, että Savonlinnan saaristossa vakituisesti asuvia asukkaita ei tunnisteta erityisesti saaristossa asuviksi. Hankealueiden rannoilla asuvat kokevat Saimaan vain järveksi eivätkä erikseen hehkuta Saimaa-brändiä. Saimaannorppaa ja sen suojelua ei alueilla vastusteta, vaikka suojelutoimenpiteiden koetaankin haittaavan asumista ja kalastusta. Ylipäätään, vakituiset asukkaat, kausiasukkaat ja vierailijat olivat ylpeitä alueistaan. He ovat tyytyväisiä elämäänsä saaristomaisissa oloissa, ja nauttivat järviympäristön tarjoamasta rauhasta, luonnosta ja hiljaisuudesta.
Asukkaat kokevat välimatkan saaresta kaupunkiin olevan lyhyempi kuin todellisuudessa. Vain tiestön kunto ja huono sää muistuttavat välimatkasta. Teiden kunto, verkkoyhteyksien ja sähkön toimivuus sekä lossi- ja lauttaliikenteen turvaaminen olivat hankealueiden ihmisten suurimpia huolenaiheita. Myös kiinteistövero puhututti. Alueilla ei ymmärretä miksi pitää maksaa veroa, jolle ei saa itselle mitään vastinetta. Hankealueilla on vähän työpaikkoja, mutta etätyön tekeminen on tavallista. Yhdelläkään hankkeen alueella ei ole päivähoitoa tai koulua. Moinsalmentien varren alueen ja Oravin seudun päivähoito- ja kouluikäiset kuljetetaan useaan kouluun. Ulkopuolelta tarvittavat palvelut ja tuotteet ostetaan muualta, paitsi Oravissa, jossa on kyläkauppa.
Vakituisen asukkaat käyttävät juomavedeksi yleensä omien kaivojen vettä, mutta monet kausiasukkaat tuovat juomaveden mukanaan. Kaikilla hankkeen alueilla on vielä melko vähän omaa energiantuotantoa, esim, aurinkopaneeleja tai maalämpöä. Autojen käyttövoima on yleensä bensiini tai diesel, sähköautoja on vähän.

Oravin seutua lukuun ottamatta oltiin huolestuneita talviaikaisista palveluista ja turvallisuudesta. Saaristoon kuljetaan talvella yksityisiä jääteitä pitkin, joita pelastuslaitoksen ajoneuvot eivät saa käyttää. Myöskään poliisi ja imuautot eivät kulje saariin lossien ja lauttojen käyttökauden ulkopuolella. Iäkkäiden asukkaiden palvelut ja niiden saatavuus huolettaa. Terveydenhuollon palveluihin ollaan tyytyväisiä, varsinkin lääkäreihin, kun palveluihin lopulta pääsee.
Alueilla on paljon yhteistä, mutta jokaisella alueella on omat erityispiirteensä. Alueiden välille toivottiin enemmän yhteistyötä. Aktivoituminen on kiinni saarten asukkaista - saarilla eletään ja asutaan läpi vuoden. Kaupungin on tunnistettava tämä ja otettava erityispiirteet huomioon kaupunki-suunnittelussa. Kaupungin pinta-alasta suuri osa (38 %) on saaristoa. Hahmottaaksemme paremmin saaristoisen alueen merkitys ja haasteet päätöksenteossa, olisi kaupunkiin syytä laatia erillinen saaristostrategia. Tarvitsemme myös Savonlinnan kylästrategian, johon on sisällytettävä saaristomaisten kylien asukkaiden, vesj’kansan kulttuuriperinnön säilyttäminen. Hankkeen aikana yhteisöllisyys lisääntyi ja Savonlinnan saaristomaisissa olosuhteissa katsotaan toiveikkaina tulevaisuuteen. Alueiden toiminnan kehittämiseen ja tapahtumien toteuttamiseen halutaan osallistua. Tarkemmat aluekohtaiset tulokset löytyvät loppuraportista ja analyyseistä.

Effekter och framtidsplaner

Tekemämme kyselyn mukaan vastaajista keskimäärin 40 prosenttia osoitti kiinnostuksensa asua saaristossa. Osassa saarista väestön määrä onkin viime vuosina noussut, vaikka yleinen suuntaus on edelleen muuttaa maaseudulta kaupunkiin. Kaikilla Vesj’kansan asuttavuus -hankkeen alueilla asuu ympärivuotisesti henkilöitä, jotka haluaisivat vaihtaa loma-asuntonsa vakituiseksi asunnoksi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan loma-asunnossa ei voi asua vakituisesti. Siksi maistraatin rekisterissä on niissä asuvien kohdalla ”vailla vakinaista asuntoa” -merkintä. Tämä voi vaikeuttaa myös esimerkiksi luottokortin, puhelinliittymän, MobilePayn tai asuntolainan saantia. Tästä syystä osa loma-asun-noissa asuvista on kirjoilla jossakin muualla. Kuntien olisikin mietittävä muuton esteiden madaltamista. Uuden rakennuslain myötä ympärivuotisen asutuksen lisäämiseksi Savonlinnan saaristomai-silla alueilla on loma-asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi helpotettava. Toivomme, että Savonlinna suhtautuu myönteisesti loma-asuntojen poikkeamislupahakemuksiin joustaen rakentamismääräyksissä ja energiavaatimuksissa rakentamis- ja kaavamääräysten puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee saaristolain uudistamista. Saaristolisään oikeuttavat kunnat määritetään uuden saaristolaista tulevan saaristopisteytyksen perusteella, mikä merkitsisi varsin suuria muutoksia monen kunnan valtionosuuksiin. Vaikutuksia tasataan osana valtionosuusuudistuksen muita vaikutuksia niin, ettei yksittäisen kunnan valtionosuus muutu liikaa uudistuksen takia. Ministeriön työryhmä on käynyt keskustelua siitä, että saaristoalueet voitaisiin ottaa huomioon päätöksenteossa esimerkiksi perustamalla kuntiin saaristolautakuntia ja kuulemalla sitä päätöksenteossa sekä laatimalla saaristo-ohjelmia. Tästäkin syystä Savonlinnan saaristotoimikunnan toimintaa on tehostettava ja sen painoarvoa kaupungin päätöksenteossa on lisättävä. Esitämme, että Savonlinna laatii saaristostrategian tai saaristo-ohjelman. Lisäksi hankkeen kolmen alueen yhteyshenkilöiden toivotaan voivan osallistua saaristotoimikunnan kokouksiin. Myös saariston monipuolinen hyödyntäminen osana Savonlinnan matkailua on tärkeää. Reitistöjen ja julkisten rantautumispaikkojen avulla ohjataan retkeilyä ja matkailua yhteisesti sovituille alueille.
Huonot verkkoyhteydet koettiin ongelmaksi monilla hankkeen alueilla. Matkapuhelinverkkojen vaihteleva toimivuus erityisesti kesäkuormituksen aikana vaikeuttaa etätyötä ja perusviestintää. Nopeampien verkkoyhteyksien puuttuminen koettiin myös yhtenä syynä miksi saaristoisille alueille ei uskalleta muuttaa ympärivuotisesti asumaan. Valokuituyhteyksien kattavuus on muualla Euroopassa edellä Suomea. Esimerkiksi Ruotsissa valokuituverkon piirissä on reilusti yli 90 prosenttia koti-talouksista. Yli 100 megabitin kiinteä laajakaista on saatavilla vähän yli 80 prosentilla suomalaisista, mutta harvaan asutuille alueille ei laajakaistaa kannata rakentaa markkinaehtoisesti.
Teiden huono kunto huolestutti hankkeen kaikkien alueiden asukkaita ja vierailijoita. Lisäksi hallituksen säästöohjelman mukaisesti yksityisteiden ja yksityistielossien ja -lauttojen ylläpitoon varattava vuosittainen määräraha on putoamassa reilusti. Suomessa on 20 yksityistielauttaa ja -lossia, joista seitsemän on Savonlinnan Pihlajavedellä. Näillä alueilla pidettiinkin erityisen tärkeänä, että lossit ja lautat kulkevat nykyisellä tavalla. Tämä koskee Kokonsaaren ja Laukansaaren lauttoja sekä Ritosaa-ren ja Kongonsaaren losseja. Yksityistiekuntien ylläpitämien lossien ja lauttojen kustannuksista valtio on maksanut tähän saakka 85 prosenttia, Savonlinnan kaupunki loput eli 15 prosenttia. Teiden kunnon sekä lossien ja lauttojen toiminnan turvaamiseksi yksityisteiden kunnosta sekä lossi- ja lauttaliikenteestä vastaavien tiekuntien välistä yhteistyötä on lisättävä. Kyselyjen perusteella joillakin hankkeen alueilla varsinkin kausiasukkaat tuovat talousvettä tullessaan. Syynä tähän voi olla oman kaivon puuttuminen tai talousveden vähäinen kulutus. Kaivojen tai järven vettä ei ole ehkä myöskään totuttu hyödyntämään, koska pelätään sen olevan huonolaa-tuista. Hankkeessa tuli esille, että yhteisiä kaivoja ja vesipisteitä voisi rakentaa tarpeen mukaan. Savonlinna on kylien kaupunki. Uusi turvallisuuspoliittinen tilanne, ilmastonmuutos ja luontokato ovat tuoneet lisäpaineita huoltovarmuuden lisäämiseen. Myös koronapandemia muutamia vuosia sitten nosti maaseutumaisen asutuksen arvoa. Savonlinnan olisi syytä laatia kylästrategia tai kyläohjelma, pystyäkseen paremmin vastaamaan tulevien vuosien ja vuosikymmenien haasteisiin. Saaristojen asukkailla on vahvaa osaamista kriisitilanteisiin varautumisiin ja resilienssi on korkealla tasolla