Maaseutuverkoston toimintakertomus 2023
Huippusaavutusten vuosi
Tämän vuoden aikana maaseutuverkoston toiminnassa siirryttiin vanhan kauden toiminnasta uuteen kauteen. Vielä alkuvuosi mentiin omalla toimintasuunnitelmalla ja loppuvuonna sitten toteutettiin jo täyttä päätä uutta kautta.
Näin aloittaa Taina Vesanto, Maaseutuverkoston ohjausryhmän puheenjohtaja, maaseutuverkoston toimintakertomuksen.
Vuoden aikana pinnalla olivat niin sidosryhmien sparraus ja verkostotoiminnan vahvistaminen, nuoriso, uudet ja vanhat rahoitusmahdollisuudet, palkintohumua, innovaatioita, yhteistyötä, kansainvälistä toimintaa ja paljon muuta!
Tutustu vuoden 2023 toimintakertomuksen koontiin tällä sivulla tai lue pdf-raportti Toimintakertomus 2023. Alta löydät videokoosteen, joka mukailee vuodelle 2023 valittuja toiminnan painopisteitä.
Sisällys
1 Tapahtumia ja kohtaamisia
2 Verkostojen vahvistamista
3 Lisää laatua ja vaikuttavuutta toimeenpanoon
4 Rahoitusmahdollisuudet tutuiksi ja tietoisuuteen – viestinnällisiä onnistumisia
5 Tuloksia ja tietoa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen toteutuksesta
6 Innovaatioita ja yhteistyötä
7 Rahoitussuunnitelma ja toteuma
1 Tapahtumia ja kohtaamisia niin kasvotusten kuin verkossa
2 Verkostojen vahvistamista
Ruotsinkielinen verkostotoiminta lähti uusille urille
Ruotsinkielisen verkostotoiminnan kehittäminen valittiin yhdeksi vuoden 2023 painopisteeksi. Ruotsinkielisen verkostotoiminnan kehittämiseksi palkattiin vuodenvaihteessa ruotsia äidinkielenään puhuva verkostokoordinaattori ja sekä valmiita verkostoja Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Rekrytointi huomioitiin myös mediassa.
Ahvananmaalla toimivien sidosryhmien kanssa lisättiin yhteistyötä: keväällä vierailtiin Ahvenanmaalla, syksyllä kokoonnuttiin Helsinkiin.
Suomen maaseutuverkostoa täydentämään ja parantamaan ruotsinkielistä viestintää perustettiin ruotsinkielinen viestintäverkosto. Verkosto on pitänyt sekä digitaalisia että fyysisiä tapaamisia. Elokuussa Helsingissä järjestettiin strategiatyöpaja, jossa keskityttiin ruotsinkielisen viestinnän suuntaviivojen laatimiseen. Marraskuussa järjestettiin kaksikielisyysiltapäivä, jossa keskusteltiin hyvistä käytännöistä kaksikieliseen viestintään liittyen.
Syksyllä etsittiin ruotsinkielisiä vaikuttajia yhteistyökumppaneiksi tuleviin sosiaalisen median kampanjoihin sosiaalisessa. Yhteenvetona julkaistiin ruotsinkielinen viestintäuutiskirje juuri ennen joulua.
Älykkäissä kyläaamukahveissa kahviteltiin myös ruotsiksi. Esillä oli esimerkkejä Ruotsista, kuten peliteollisuuden start-up maaseudulla Västerbottenissa. Vuoden aikana järjestettiin myös kaksi ruotsinkielistä Verkostoaamua.
Vuoden aikana järjestettiin myös kaksi ruotsinkielistä Verkostoaamua. Helmikuussa keskusteltiin Ruotsin roolista EU:n puheenjohtajamaana ja maaseutupolitiikan kehityksestä, marraskuussa käsiteltiin uuden teollistumisen teemaa ja sen vaikutuksia maaseutualueille. Marraskuun Verkostoaamun aiheeseen liittyen kirjoitettiin myös blogiteksti.
Ruotsinkielistä toimintaa vahvistetaan ruotsinkielinen yhteistyö -fokusryhmällä, jonka perustamisesta päätettiin vuonna 2023. Loppuvuodesta alettiin myös suunnittelemaan ruotsinkielistä vuosiyhteistyötä vaikuttajan kanssa vuodelle 2024.
Alueelliset maaseutuviestinnän koordinaattorit aloittivat työssään
Vuoden 2023 aikana, uuden rahoituskauden alkaessa viestintä organisoitui uudella tavalla: 15 alueellista maaseutuviestinnän koordinaattoria aloitti työnsä kevään mittaan, ja rinnalle rakentui ruotsinkielinen viestintäverkosto. Valtakunnallisen viestintäryhmän koko tuplaantui edelliseen kauteen verrattuna.
Viestinnässä yksi vuoden 2023 tärkeimmistä tavoitteista oli tukea alueellisten maaseutuviestinnän koordinaattoreiden työn alkuun saattamista ja rakentaa toimiva viestintäverkosto. Viestintäverkosto kokoontui kaksipäiväisiin lähitapaamisiin kahdesti vuoden aikana.
Ilmasto- ja ympäristöasioiden osaajat yhteen
Maaseutuverkostossa panostettiin entistä enemmän ilmasto- ja ympäristötoimiin. Ilmasto- ja ympäristökoordinaatioon liittyvien tehtävien käynnistämisen oltua yksi vuoden painopisteistä. Teeman ympärille, suunnittelun tueksi päätettiin perustaa Ilmasto ja ympäristö -fokusryhmä. Ryhmän tehtävä on auttaa verkostotoiminnan painopisteiden määrittelyssä ja edistää toiminnan vaikuttavuutta. Ilmasto ja ympäristö sekä ruotsinkielinen yhteistyö –fokusryhmien avoimet haut avattiin joulukuussa ja jäsenvalinnat tehtiin vuoden 2024 alussa. Fokusryhmät toimivat vuoden 2024 ajan.
Rahoituskauden alkaessa käynnistettiin ilmasto- ja ympäristökoordinaatioon (I&Y) liittyviä tehtäviä. Syyskaudella järjestettiin esimerkiksi Vuokrapeltojen kasvukunnon parantaminen -innovaatioleiri yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Innovaatioleirin tavoitteena oli kehittää ideoita ja konkreettisia toimia, joilla maan kasvukuntoa voitaisiin saada vuokrapelloilla parannettua. Aihe haluttiin nostaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Innovaatioleirin voiton vei tilusrakenne-ryhmä, joka innovoi tilusrakennekonklaavin.
Innovaatioleirin tuloksia esitellään ministeri Essayahille helmikuussa 2024 ja tuloksista kirjoitetaan Policy brief -julkaisu BSAG:n johdolla. Toimeksiantajien tunnelmia löytyy täältä.
Talkoot raakun elinympäristön puolesta
Sorvaa oma ratkaisusi ympäristöhaasteisiin -Yliö-kirjoitus Maaseudun Tulevaisuudessa 27.11.2023 esitteli EU:n maaseuturahaston mahdollisuuksia ympäristötekojen rahoituksessa. Lue raakun elinympäristöjen kunnostushanke, kaksi maatalouden hanketta, jotka vastasivat sään ääri-ilmiöiden voimistumisen haasteisiin, sekä hanke, jossa otettiin alueen vakituiset ja kesäasukkaat mukaan luontokadon torjumiseen blogissa.
Nuoret esiin!
Valtakunnallisia Nuoriso Leader -päiviä vietettiin 24.-26.11.2023 Nuorisokeskus Piispalassa Kannonkoskella. Tapahtumaan osallistui 14–25-vuotiaita nuoria sekä Leader-ryhmien työntekijöitä kahdeksantoista Leader- ryhmän alueelta. Päivien tarkoituksena edistää Leader-toiminnassa mukana olevien nuorten ja nuorten kanssa toimivien Leader-ryhmien työntekijöiden verkostoitumista. Ohjelmassa oli muun muassa erilaisissa työpajoja ja paneelikeskusteluita. Valtakunnallinen tapaaminen suunniteltiin tiiviisti yhdessä nuorten kanssa kahdella pilottileirillä.
Vuonna 2023 alkunsa sai myös vuoden 2024 kesällä järjestettävän Young LEADER Forum -tapahtuman suunnittelu, joka kokoaa Leader-nuoria ympäri Eurooppaa kesäkuussa Vierumäelle.
Maaseutuverkosto tarttui myös yhteen maatalouden suurimpiin haasteisiin: nuorten viljelijöiden määrän laskuun. Tähän tartuttiin Kasvupolku-työpajassa 14.2.2023, joka järjestettiin yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja Pellervon Taloustutkimuksen kanssa.
Aktiivista kumppanuutta eurooppalaisten kollegoiden kanssa
Network to innovate -yhteistyö Itämeren maiden maaseutuverkostojen välillä on aktiivista ja moninaista. Network to innovate -webinaarisarja nosti esiin Latvia, Puolan, Suomen ja Viron hankkeita ja toimintaa yhteensä yhdeksän eri teemawebinaarin kautta. Lisäksi kansainvälisen EIP-yhteistyön lisäämiseksi on tuettu ja fasilitoitu Latvian, Ruotsin, Suomen ja Viron hallinnon välisiä keskusteluja ja kokoontumisia. Kuukausittaisten virtuaalikahvien lisäksi alkusyksystä osallistuimme myös Itämeren maiden maaseutuverkostojen tapaamiseen Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Kaksipäiväisen tapaamisen aikana jaoimme keskenämme muun muassa onnistuneita käytänteitä ja viestintätekoja.
Euroopan maaseutuverkoston (CAP Network) muodostaa verkostotoiminnan yhteistoiminnan rakenteen EU:ssa. Euroopan maaseutuverkoston yleiskokous (Assembly) kokoontuu kerran ja ohjausryhmä kaksi kertaa vuodessa.
Kansallisten maaseutuverkostojen yhteistapaamisia on myös kaksi kertaa vuodessa. Ne ovat luonteeltaan työkokouksia, jossa pureudutaan verkostotoiminnan arkeen. Lisäksi rakenteeseen kuuluu kolme alatyöryhmää: Leader and Territorial Development, Innovation and Knowledge exchange ja CAP strategy planning. Kaikissa näissä ryhmissä suomalaiset ovat aktiivisesti kehittämässä Euroopan maaseutuverkostoa. Leader-alakomitean tunnelmia kertoi maa- ja metsätalousministeriön Laura Jänis blogikirjoituksessaan.
Johdollamme järjestettiin vuonna 2023 Euroopan laajuista temaattista klusterityöskentelyä Teamsissa. Järjestimme kolme Teams-kokousta aiheesta ”Thematic Cluster Meeting; Evaluation and Monitoring”. Ryhmän ensimmäinen kokous järjestettiin kesäkuussa sekä seuraavat syys- ja marraskuussa. Käytännössä kolmestatoista EU-jäsenmaasta noin 35 henkilön voimin on käyty keskusteluja aihepiiriin liittyen laajasti eri näkökulmista. Tutustu keskustelujen aihepiireihin.
Maaseutuverkoston tavoitteena on edesauttaa omalla toiminnallaan myös EU:n pitkän tähtäimen vision toteutumista. Vision toteutumiseksi organisaatioita ja yksilöitä halutaan sitouttaa toimintaan maaseutusopimusten kautta (Rural Pact). EU:n maaseutuvisio on linjaamassa EU:n tulevaa maaseutupolitiikkaa ja –rahoitusta. Tämän vuoksi suomalaisten näkökulmien esiin nostaminen on tärkeää Rural Vision/Rural Pact-kontekstissa. Tästä esimerkkinä oli mm. Espanjassa syyskuussa järjestetty politiikkafoorumi, jonka tunnelmia voit lukea täältä.
Suomen näkökulmista ja toimista EU:n pitkän tähtäimen vision toteuttamiseen koostettiin erillinen englanninkielinen sivu, jota on tarkoitus päivittää toimintojen edetessä.
3 Lisää laatua ja vaikuttavuutta toimeenpanoon
Yhteistyössä ELY-keskusten, Leader-ryhmien ja hankeväen kanssa
Toimeenpanoa tuettiin uuden rahoituskauden käynnistymisessä. ELY-keskusten asiantuntijoille järjestettiin esimerkiksi täsmäviljely– ja biokaasuinvestointeja tukevaa täydentävää koulutusta. Uudella rahoituskaudella EIP-toimenpiteen laajeneminen alueellisiin EIP-hankkeisiin on tuonut myös koulutustarpeita, joihin on vastattu tukemalla Ruokavirastoa tilaisuuksien järjestämisessä. Lisäksi hanketoimijoille on järjestetty erilaisia tilaisuuksia mm. Älykkäät kylät, EIP sekä ilmasto- ja ympäristöteemaisten toimenpiteiden aktivoimiseksi ja toimijoiden verkottamiseksi.
Leader-työn osalta vuoden aikana toteutettiin koulutuksia ja verkostotapaamisia koko Leader-kentälle niin Leader-hallituksille, henkilöstölle kuin hallinnonkin Leader-asiantuntijoille. Suurin Leader-tapahtuma oli toukokuussa järjestetyt Leader-päivät Savonlinnassa ja Etelä-Savossa yhteistyössä alueen Leader-ryhmien, SavonLuotsi Leaderin ja Leader Veej´jakajan kanssa. Leader-päivät kokosi yhteen koko Leader-ketjun, kaiken kaikkiaan yli 200 osallistujaa. Tuhdin asian lisäksi osallistujat saivat nauttia auringosta, alueen historiasta ja luonnosta.
Maaseutuhallinnon yhteiset ajankohtaispäivät
Vuonna 2023 maaseutuverkosto koordinoi maaseutuhallinnon ajankohtaispäivien suunnittelun yhdessä koko toimeenpanoketjun kanssa. Ajankohtaispäivät järjestettäisiin tammikuussa 2024, mutta taustalla oli yli puoli vuotta kestänyt suunnittelutyö. Neljäsataa osallistujaa keräävä tilaisuus oli ajankohtainen, koska rahoituskauden vaihtuminen tarkoitti maaseutuhallinnolle uuden opettelua. Etenkin ELY-keskusten ja kuntien yhteistoiminta-alueilla oli tarvetta päästä keskustelemaan alkaneen kauden havainnoista – keskenään, sekä Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden kanssa.
Tilaisuuden valmistelu alkoi jo huhtikuussa, suunnitteluryhmän kasaamisella. Toukokuussa 2023 lähetetyllä kyselyllä saatiin kattava pohja-aineisto ohjelman luomiseen. Kyselyn sisällön voisi tiivistää kahteen kysymykseen: mistä tarvitsette lisätietoa, ja mistä haluaisitte keskustella kollegoiden ja muiden toimeenpanoketjun virkahenkilöiden kanssa? Kymmenpäinen ydinsuunnitteluryhmä laittoi palaset paikoilleen syksyn aikana ja rekrytoi tarvittavat apukädet keskusteluita vetämään.
Neuvojien osaamisen tukeminen
Neuvojien osaamista tuettiin vuoden aikana eri virtuaali- ja lähikoulutuksin. Koulutuksen teemoja olivat mm. hallintolaki, neuvojien rooli AKIS-järjestelmässä ja energia- ja materiaalitehokkuus. Maaseutuverkosto oli mahdollistamassa Työturvallisuuskeskuksen toteuttamaa Maatalousalan työsuojelun peruskurssia. Kurssi antoi valmiuksia tarjota neuvontapalveluita sosiaalisen ulottuvuuden teemaan sisältyvästä työturvallisuudesta, ja se vastasi laajuudeltaan 5 päivän opintojaksoa. Neuvojat suorittivat opinnot pääasiassa verkko-opiskeluna, mutta kokonaisuuteen kuului myös Tampereella 26.4. järjestetty lähipäivä.
4 Rahoitusmahdollisuudet tutuiksi ja tietoisuuteen – viestinnällisiä onnistumisia
Erityishuomio yritysrahoitukseen
Viestintäkampanjoilla pureuduttiin erityisesti yrittäjyyteen ja omistajan- sekä sukupolvenvaihdoksiin, mikä oli yksi vuoden 2023 toiminnan painopisteistä.
Omistajanvaihdoskampanja tavoitti erityisen hyvin miehiä
Omistajanvaihdosviikolla tehtiin yritysten ostoon ja sukupolvenvaihdoksiin saatavilla olevat tuet tutuiksi nettisivuilla ja somessa.
Rihlahuntingin toteuttama yhteistyövideo.
Kampanjassa oli mukana Rihlahuntingin ja Rajaharjun_tila. Molemmat vaikuttajat julkaisivat sisältöä Instagramissa. Kampanjalla tavoitimme yli 25 000 ihmistä. Kampanjasivu keräsi yli 200 kävijää, joista 116 tuli sosiaalisen median kautta. Erityisen hyvin kampanja tavoitti 25-44-vuotiaita miehiä, joka on haastava kohderyhmä tavoittaa.
Uutuustuote: uuden yrittäjän tuki villitsi somessa
Syyskuinen kampanja keskittyi erityisesti aloittavalle yrittäjälle suunnattuihin tukiin.
Kampanjassa oli mukana viisi tunnettua vaikuttajaa: Julia Thurén, Kape Aihinen, Sirly Ylläsjärvi, Sampo Kaulanen sekä Jasmin Ngo. Sisältöä julkaistiin aktiivisesti TikTokissa ja Instagramissa. Kampanjan sisällöt keräsivät orgaanisesti 564 800 näyttökertaa vaikuttajien kanavissa. Lisäksi sisältöjä mainostettiin, mikä auttoi tavoittamaan 540 138 yksittäistä kävijää ja näyttökertoja kertyi noin 1,9 miljoonaa. Kampanja tuotti myös 2 836 kotisivulle ohjaavaa klikkausta.
Lukuja yrittäjyyden viestintäkampanjoista
Lisää liikettä ja toimintakykyä
Suomalaisten hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, tai paremminkin niiden puute, on noussut tärkeäksi yhteiskunnalliseksi yhteiseksi huoleksi. Kuntamarkkinoilla olimme yhdessä Suomen Olympiakomitean sekä Suomen Ladun kanssa viemässä kuntapäättäjille viestiä siitä, että EU:n maaseuturahoitus on mukana lisäämässä liikettä suomalaisille. Kerroimme, miten vuosien varrella on rahoitettu satoja liikunta- ja luontokohteita ja pidimme osallistujille herätteleviä tietoiskuja. Tutustu kampanjasivustoomme.
Vuoden 2023 lopulla tehtiin päätös olla mukana Olympiakomitean tulevan vuoden Toimintakykyinen Suomi -kampanjassa.
Sosiaalisessa mediassa kuhisee
Yrittäjyyskampanjat eivät olleet ainoita julkaisuja, jotka saivat sosiaalisessa mediassa kuhinaa aikaan. Maaseutuverkostoyksikön sosiaalisen median kanavia päivitettiin säännöllisesti läpi vuoden. Syyskuussa lanseerattu LinkedIn-tili on lunastanut paikkansa Facebookin, Instagramin, YouTuben ja X:n rinnalla. Uusia seuraajia löysi tiensä jokaiseen käytössä olevaan sosiaalisen median kanavaan.
Verkkosivustojen kasvun vuosi
Maaseutu.fi
Vuoden 2023 alussa uudistettu maaseutu.fi-sivusto kehittyi entisestään. Uudelle verkkosivustolle ominaiseen tapaan aikaa käytettiin paitsi lastentautien hoitamiseen, myös sivuston kehitystyöhön, mihin myös maaseutuviestinnän koordinaattorit ovat osallistuneet aktiivisesti. Syksyllä järjestetyissä työpajoissa edistettiin erityisesti aluesivujen sisältöjä ja mittareita. Vuoden aikana sivustolle tuotettiin runsaasti uutta materiaalia, kuten tarinoita maaseudulta.
Maaseutuverkosto.fi
Vuoden 2023 aikana virtuaalisten välineiden hyödyntämistä kehitettiin edelleen. Maaseutuverkoston digitaalisen verkostoalustan (Maaseutuverkosto.fi) ja siihen liittyvän hankerekisterin käyttöä edistettiin viestimällä sidosryhmille hankekorttien hallinnan mahdollisuudesta. Uutena työkaluna suunniteltiin AgriHubin kanssa Tietopankki, johon kannustetaan hanketoimijoita viemään hankkeidensa keskeisiä tuloksia. Tietopankkia valmisteltiin kolmessa avoimessa työpajassa, johon osallistui laajasti eri sidosryhmiä, tutkijoista koulutukseen ja neuvontaan.
5 Tuloksia ja tietoa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen toteutuksesta
Edellisen rahoituskauden tuloksia ei unohdettu, vaan niitä hyödynnettiin edelleen viestinnässä. Ohjelmakauden 2014-2022 tulosten esiin nostaminen valittiin myös yhdeksi vuoden 2023 painopisteeksi. Viestinnässä nostettiin esiin esimerkiksi parhaita päättyneen kauden esimerkkejä ARIA-kilpailussa ja teetettiin niistä uutta materiaalia. Maaseutu.fi-sivustolle koottiin myös edellisen kauden kokoava vaikutukset-sivu.
Yksi maaseutuverkoston tavoitteista on edistää seuranta- ja arviointivalmiuksia. Vuoden 2023 aikana järjestettiin sekä Leader-ryhmille, että ELY-keskuksille vaikuttavuusleirit. Leirien tavoitteina oli luoda konkreettiset ja käytännönläheiset toimintamallit sille, miten Leader-ryhmät ja ELY-keskukset voivat osoittaa maaseuturahoituksen vaikuttavuutta. Eero Pehkonen maa- ja metsätalousministeriöstä oli yksi leiriläisistä. Lue hänen mietteitään blogitekstistä.
Käytännössä vaikuttavuusleirit olivat vaikuttavuuskeskustelun lähtölaukauksia; työ on jatkunut tiiviinä leirien jälkeen. Leader-ryhmien osalta keväällä alkaneen prosessin tuloksia esiteltiin Leader-laatutyön sparrauspäivässä.
ARIA-juhlaa – Korokausi voitti oman sarjansa
Agricultural & Rural Inspiration Awards (ARIA, ent. RIA) on EU CAP Networkin järjestämä koko EU:n laajuinen hankekilpailu, jolla juhlistetaan parhaita EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta saaneita hankkeita ja investointeja. Suomen maaseutuverkostosta kilpailuun lähetettiin maaseutuviestinnän koordinaattoreiden avustuksella kahdeksan ehdokasta, kaksi jokaiseen kilpasarjaan. Kovatasoiseen, Brysselissä järjestettyyn finaaliin tiensä selvittivät hankkeista kolme: Aikaa on -hanke, FabPatch/Vaatelaastari ja KoroKausi-hanke. KoroKausi-hanke voitti oman Smart & competitive agriculture -sarjansa. ARIA-hankekilpailu lisäsi hankkeiden ja investointien näkyvyyttä Suomessa ja Euroopassa, lisäksi kilpailu auttaa levittämään ja jalkauttamaan hankkeiden hyviä käytänteitä.
6 Innovaatioita ja yhteistyötä
Maaseutuverkoston tehtävät tukevat innovatiivisuuden ja uudistushakuisuuden lisääntymistä maaseutuelinkeinoissa sekä Suomen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmassa kuvatun AKIS-verkoston toimintaa ja jatkokehittämistä. Alkuvuodesta järjestettiin AgriHubin AKIS-ryhmän ideoima SPRING’23-tapahtuma edistämään maa- ja puutarhatalouden ja ruokasektorin toimijoiden yhteistyötä sekä tuomaan esille erilaisia rahoitusmahdollisuuksia hanketuotosten jatkokehittämiseen.
Maaseutuverkosto oli myös avustamassa matkajärjestelyissä, kun Ruotsin AKIS-ryhmä tutustui Suomen AKIS-toimijoihin syyskuussa kaksipäiväisen opintoretken muodossa. Lue, mitä Ruotsin maaseutuverkoston innovaatiovalmentaja matkasta kertoi blogitekstissä. AKIS-toimijoiden yhteistyötä edistettiin myös opintomatkalla Agritechnica-konenäyttelyyn Saksaan lokakuussa. Katso Terveisiä Agritechnicasta täältä, täältä ja täältä. Lue myös blogiterveiset!
Innovaatiotorilla kansainvälisiä tuulahduksia ja juhlahumua
Innovaatiotori järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa ja jälleen kerran suurempana kuin koskaan. KoneAgria-messujen yhteisosasto kokosi yhteen 35 näytteilleasettajaa – 10 EIP-hanketta, 15 startup-yritystä, 16 muuta innovatiivista hanketta. Tänä vuonna toimijoita oli mukana myös Virosta ja Latviasta. Juhlahumusta ja medianäkyvyydestä päästiin nauttimaan EOD Europen ja Nanokupla EIP-hankkeen pokkaaman Agri-INNO palkinnon myötä. Innovaatiotorin lavahaastattelut löytyvät tallenteina Vimeosta. Lue lisää tapahtumasta Älysikala EIP-hankkeen projektipäällikkö Reetta Palvan kirjoittamana.
Verkostoaamut – kuumia maaseutuaiheita
Pidettyä ja kysyttyä Verkostoaamujen sarjaa jatkettiin tutulla konseptilla läpi kaudenvaihdoksen. Vuoden aikana kerran kuussa kokoonnuttiin linjoja pitkin yhdessä koko maaseutuverkoston voimin ajankohtaisten ja yllättävienkin asioiden äärelle, jotka vaihtelivat tekoälystä metsäsektorin uusiin innovaatioihin.
Kaksi Verkostoaamuista järjestettiin ruotsiksi.
Mukana SuomiAreenassa
SuomiAreena järjestettiin Porissa 27.-30.6.2023. Maaseutuverkosto ja Ruokavirasto järjestivät SuomiAreenassa paneelikeskustelun “Mistä ruokaa suomalaisille vuonna 2045?”, jossa panelisteina olivat professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta, johtaja Heli Tammivuori Huoltovarmuuskeskuksesta ja maatalousyrittäjä, isännätär ja somevaikuttaja Anne-Mari ”Amski” Tarkkio. Paneelikeskustelun juontajana toimi Ruokaviraston ylijohtaja Matti Puolimatka.
Ennen SuomiAreenaa virittäydyttiin SuomiAreenan tunnelmiin brunssitilaisuudessa Pikku X-ravintolassa, jonne oltiin kutsuttu sidosryhmiä.
Lähiruokapäivä kasvoi entisestään
Lähiruokapäivä kasvoi vuonna 2023 entisestään. Syyskuun 9. päivänä rikottiin ennätyksiä, kun sekä vierailijoita, että tapahtumajärjestäjiä osallistui Lähiruokapäivään edellisvuosia enemmän. Avajaistapahtumaa vietettiin Huittisissa. Juhlapuhujana oli maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Ohjelmassa myös mm. satakuntalaisten kansanedustajien paneeli.
Vuoden lopussa myös päätettiin, että seuraavana vuonna Lähiruokapäivää juhlittaisiin ensimmäistä kertaa kokonaiset kaksi päivää.
7 Rahoitussuunnitelma ja toteuma 2023
Vuosi paketissa – tästä on hyvä jatkaa kohti vuotta 2024
Tutustu menneiden vuosien toimintasuunnitelmiin ja toimintakertomuksiin.