Tukiverkot vesille
Tässä osiossa kerrotaan yrittäjän sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisestä. Työn ja muun elämän sujuva lomittuminen toisiinsa lisää työhyvinvointia ja toimivat ihmissuhteet ovat yrittäjän työhyvinvointia sekä terveyttä tukeva voimavara.
Yhteisöllisyys – yhteisen tekemisen ja toimimisen voima
Eri elämänvaiheissa yrittäjälle voi olla haasteellista yhdistää työ ja muu elämä. Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan ei aina ole yksinkertaista. Oman hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta on tärkeää, että löytää tasapainon perheen ja muun elämän tarpeiden sekä työhön kohdistuvien vaatimusten kanssa.
Ihmissuhteet, ystävät, perhe ja harrastukset ovat yrittäjälle tärkeitä voimavaralähteitä. Parhaimmillaan osallistuminen vapaa-ajan kulttuuri- ja harrastustoimintaan lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tasapainon löytäminen työn ja vapaa-ajan välille on tärkeää, jonka vuoksi yrittäjän olisikin hyvä välillä irrottautua kodin ja työn piiristä esimerkiksi harrastusten pariin. Mielekkäät harrastukset kohentavat vireystilaa, vetreyttävät muistia ja lievittävät stressiä. Kun työ ei vie kaikkea energiaa, jää ihmissuhteiden hoitamiselle aikaa ja voimia. Sosiaalinen vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa toimii myös oivallisena keinona työstä palautumiselle.
Verkostoja rakentamalla vahvemmaksi
Yrittäjälle on merkityksellistä rakentaa ja vahvistaa sekä sosiaalisia että ammatillisia verkostoja. Muilta saatu tuki lisää työhyvinvointia ja vähentää kuormittuneisuuden tunnetta. Merkittävä verkostotoiminnan hyöty tulee siitä, että samassa tilanteessa oleva kollega kykenee ymmärtämään haasteita ja ongelmatilanteita paremmin sekä toimii vertaistukena. Hyvien vuorovaikutussuhteiden sekä verkostojen avulla on helpompaa jakaa kokemuksia, ottaa opiksi toisten kokemuksista ja peilata omia näkemyksiään käytännön töiden toteuttamisesta. Se, että verkoston jäsenet tuntevat toisensa hyvin, arvostavat toisiaan ja luottavat toisiinsa voi viedä aikaa, mutta parhaassa tapauksessa yhteisöllinen toiminta tukee yhteistyökumppanuuksien syntymistä ja sitä kautta myös liiketoimintaa. Työterveyslaitoksen Verkostokartan avulla on mahdollista hahmottaa omia verkostojaan, verkostoitumistarpeitaan sekä verkostoitumiskeinoja. Mahdollisia itselleen sopivia verkostoja voi löytää esimerkiksi koulutustapahtumista, sosiaalisesta mediasta, järjestöistä tai harrastusten kautta. Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeen tuottama kuva alla kertoo esimerkkejä maaseudun verkostoista:
Lisätietoa tuotantosuunta- ja toimialakohtaisista verkostoista löytyy AgriHubin Yhteistyö -osiosta.
Tukea on tarjolla
ÄLÄ JÄÄ YKSIN!
Hae ja pyydä apua ja tukea ajoissa sekä matalalla kynnyksellä.
Välitä viljelijästä
Melan Välitä viljelijästä -projekti tarjoaa maatalousyrittäjille maksutonta ja luottamuksellista apua esimerkiksi jaksamiseen, työkykyyn tai maatilayrittämisen haasteisiin liittyvissä asioissa. Oman maakunnan projektityöntekijään voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Maaseudun tukihenkilöverkko
Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistoimintaan perustuva auttamisverkosto maaseudun asukkaille. Tukihenkilöverkko tarjoaa luotettavaa ja maksutonta keskusteluapua tai Jelppi-ryhmätoimintana käytännön apua kriisitilanteissa.
Tuetut lomat yrittäjälle
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää ympäri Suomea tuettuja lomia. Lomalle voi hakeutua joko perheenä tai yksin. Tuetulta lomalta saa kannustusta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä ylläpitämiseen.
Valtakunnallinen Kriisipuhelin
MIELI ry:n valtakunnallisesta Kriisipuhelimesta saa luottamuksellista keskusteluapua kuudella eri kielellä. Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä ja ympäri vuorokauden.
