Opetustila
Tervola

Osaamiskeskus Loue (Tervola)

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä

Osaamiskeskus Loue (Tervola)

Tällä hetkellä Ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskus Tervolan Louella on maamme pohjoisin maatalous-, puutarha- ja eläintenhoitoalan koulutusta tarjoava oppilaitos. Toimipaikkaa on lähdetty kehittämään osaamiskeskus toimintaperiaatteella. Tavoitteena on saada Louesta koulutuksen, yritystoiminnan, tutkimuksen, neuvonnan ja maaseudun hanketoiminnan keskus. Loue on verkostoitunut alueen elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten, Lapin amk:n, Lapin yliopiston, Ely-keskuksen ja MTK:n sekä Pro Agrian kanssa. Loue on mukana myös Luonnonvara- ja Energia-alan klusteritoiminnassa.

Ammattiopisto Lappia on aktiivinen elinkeinoelämäyhteistyön toimija ja kehittäjä. Yritysyhteistyö on noussut erittäin tärkeäksi koulutuksen, yritystoiminnan ja maaseudun kehittämistyössä. Osaamiskeskuksessa toimii naudan- ja lampaanlihan jalostusyksikkö Meän Liha Oy sekä maidon jatkojalostusyritys Arctic Ice Cream Factory. Erikoiskasvien kasvatuksessa tehdään yhteistyötä Aromtech Ltd:n 2 hehtaarin tyrni- sekä alueen pienpanimoiden kanssa humalaköynöskoealalla. Yritysten ja oppilaitoksen välinen yhteistyö avaa monenlaisia mahdollisuuksia kaikkien osapuolten toiminnan kehittämiseen. Kongreettisena esimerkkinä Elintarvikejalostuksen ammattitutkinnon toteutus yhteistyössä Meän Liha Oy:n kanssa.

Arctic Ice Cream Factory Oy:lla on tuotantotilat Louen koulutilan yhteydessä. Jäätelöitä valmistetaan omassa maitoalan laitoksessa neljän työntekijän voimin. Arctic Ice Cream Factory valmistaa omalla brändillään arktisia herkuttelujäätelöitä.

Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikan nopea kehittyminen Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskukseksi on tapahtunut yritysten ja tutkimuslaitosten myötävaikutuksella. Louen vahvaa osaamista ovat pohjoinen maa-, metsä- ja puutarhatalous, kiertotalous ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen. Osaamiskeskuksessa on hyvät tilat ja oppimisympäristöt maa- ja puutarhatalouden pohjoiselle tutkimustoiminnalle. Tutkimuslaitosyhteistyö Luonnonvarakeskuksen kanssa mahdollistaa tutkimustiedon jalkauttaminen opiskelijoille ja tiloille nopeammin.

Luken ja Lappia Ammattiopiston yhteistyöllä turvataan pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmien, suomenlampaiden, kainuunharmaslampaiden ja niiden jälkeläisten geenivarojen säilytys ja ylläpito. Luke ja Ammattiopisto Lappia tekevät yhteistyötä alkuperäisrotujen perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja kokoavat geneettistä materiaalia eläingeenivarojen pitkäaikaissäilytystä varten.

 

Peräpohjolan Maanviljelysseuran kiertävä karjanhoitokoulu –Tervolan maatalousoppilaitoksen alkukoti

Kun opetus päättyi Liedakkalan kylässä Niemelän tilalla 1916, maanviljelysseuran johtokunta käynnisti kiertävän karjanhoitokoulun 1917. Vuosien 1917-1934 aikana ehdittiin pitämään noin 80 kurssia, joissa opiskelijoita oli noin 800. Koko 1930 luvun koulutus oli vakaata ja säännöllistä. Sota-aika toi mukanaan ongelmia, mutta koulutusta järjestettiin mahdollisuuksien mukaan.

Vuosi 1951 oli käänteentekevä koulun historiassa, sillä vuoden alusta koulu sijoitettiin Tervolan Louelle Saaren tilalle, jonka omisti Tervolan kotitalous- ja karjanhoitokoulun kannatusyhdistys. Siitä alkaen maatalousalan opetusta on annettu Louella. Muutaman vuoden kuluttua kotitalous- ja karjanhoitokoulu sai rinnalleen maanviljelyskoulun.

 

Ajanjakso 1960 –luvulta tähän päivään

Tervolan kotitalous- ja karjanhoitokoulu siirtyi valtion omistukseen 1962 ja opetustarjontaa laajennettiin. Vuonna 1968 aloitettiin uuden navetan rakentaminen koulun nykyiselle paikalle Kätkävaarantien varteen. Koulun nimi muutettiin Tervolan maatalousoppilaitokseksi 1970.  Vuonna 1975 siirryttiin kaksivuotiseen maatilatekniseen koulumuotoon, jossa yleisjakson lisäksi erikoistumislinjoina olivat viljelijä- ja karjatalouslinja.

Maatilatalouden peruslinjan ensimmäiset  yleisjaksot aloitettiin 1984. Syksyllä 1985 Tervolassa käynnistettiin maatalouslomittaja-, karjanhoitaja-, maatilaemäntä- ja viljelijälinjat. Tämä lopetti vähitellen ympäri maakuntaa hajautetun maatalouskoulutuksen ja koulutus keskittyi Tervolaan, Rovaniemelle ja Kittilään. Vuonna 1991 Tervolan maatalousoppilaitos yhdistettiin Rovaniemellätoimineeseen Lapin maatalousoppilaitokseen. Maatalousalan koulutus eteni 1990 luvun alkuun alenevilla opiskelijamäärillä. Tervolan toimipiste oli yhtenä vaihtoehtona avovankilan perustamispaikaksi vuonna 1994. Suunnitelmissa olisi ollut maaseutuopiston tilojen yhteiskäyttö oppilaitoksen ja vankilan kesken.  Avovankila perustettiin kuitenkin Ylitornion kuntaan rajavartiolaitokselta vapautuneisiin tiloihin.

Uusi lehti Lapin maatalousalan koulutuksessa käännettiin, kun Lapin maaseutuopiston Tervolan toimipiste siirtyi vuonna 1995 Länsi-Lapin ammattioppilaitoksen alaisuuteen. Siirtoa ennen käytiin kovaa kädenvääntöä mm. opistotasoisen agrologikoulutuksen sijoituspaikasta, jonka Rovaniemi voitti.

Kuntayhtymään siirtymisen myötäjäisinä valtio antoi 488 hehtaarin maatilan, josta viljeltyä maata oli satakunta hehtaaria, rakennuspinta-alaa 10 636 neliömetriä, 77 lehmää, 126 sikaa ja 16 lammasta. Määrätietoisella työllä ja koulutuksen sekä maatilatoiminnan kehittämisellä opiskelijamäärät saatiin kasvu-uralle.

Vuonna 2003 otettiin merkittävä askel maatalousalan koulutuksen kehittämisessä maakunnassa, kun oppilaitokseen rakennettiin uusi pihatto 70 lehmälle ja 50 hieholle ja vasikalle sekä hankittiin ruokinta- ja lypsyrobotti ensimmäisten joukossa Lapissa. Tästä alkoi Tervolan toimipaikan edelläkävijärooli maatalouden kehittämisessä. Pellot siirrettiin luomutuotantoon muutosta jo ennakoiden vuonna 1996 ja peltopinta-alaa lisättiin vuokrapelloilla, navetan yhteyteen rakennettiin biokaasulaitos, kaksi aurinkopaneelijärjestelmää ja kaksi pientuulivoimalaa ja viime vuosina oppilaitoksen yhteyteen on syntynyt maidon ja lihan jatkojalostukseen liittyvää yritystoimintaa. Lisäksi toimipaikka on ollut keskeinen toimija maatalouteen liittyvissä EU –kehittämishankkeissa.

Peltopinta-ala on kasvatettu vuokraamalla opetusmaatilan ympärillä olevia peltoja. Ensi kesänä viljelyssä on 170 hehtaaria, pääosin turvepeltoja. Opetusmaatilan pellot ovat olleet luomussa jo kaksikymmentä vuotta. Vuosittain tehdään viljelysuunnitelma Visu -ohjelmistolla luomuvaatimukset huomioiden.

Vuoden 2022 syksyllä Ammattiopisto Lappia, Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksessa käännettiin uusi historian sivu, kun Pelson vankilan geenipankkieläimet lapinlehmät, suomenlampaat ja kainuunharmaslampaat sijoitettiin Louelle.

 

Oppilaitoksen aiemmat nimet ja vuodet

Tervolan kotitalous- ja karjanhoitokoulu 1951-1970

Tervolan maatalousoppilaitos 1970-1991

Lapin maatalousoppilaitos 1991-1995

Länsi-Lapin ammatti-instituutti 1995-2007

Ammattiopisto Lappia 2007à

Luonnonvara-alan esittely

Louella voit opiskella:

  • Maatalousalan perustutkinto (maaseutuyrittäjä, eläintenhoitaja osaamisalat),
  • Metsäalan perustutkinto (metsuri-metsäpalveluiden tuottaja osaamisala),
  • Puutarha-alan perustutkinto (puutarhuri; viherala, puutarhatuotanto, kukka- ja puutarhakauppa osaamisalat).

 

Aikuiskoulutuksena voit opiskella:

  • Eläintenhoidon ammattitutkinto (eläinten kouluttamisen, eläinten trimmaamisen ja koirahieronnan osaamisalat),
  • Maatalousalan ammattitutkinto (maatalouslomittamisen, maatilan hoitamisen ja tuotantoeläinten hoitamisen osaamisalat),
  • Metsäalan ammattitutkinto ja
  • Elintarvikejalostuksen ammattitutkinto (liha-alan osaamisala)
Profilointi
Tällä hetkellä Ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskus Tervolan Louella on maamme pohjoisin maatalous-, puutarha- ja eläintenhoitoalan koulutusta tarjoava oppilaitos. Toimipaikkaa on lähdetty kehittämään osaamiskeskus toimintaperiaatteella. Tavoitteena on saada Louesta koulutuksen, yritystoiminnan, tutkimuksen, neuvonnan ja maaseudun hanketoiminnan keskus. Loue on verkostoitunut alueen elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten, Lapin amk:n, Lapin yliopiston, Ely-keskuksen ja MTK:n sekä Pro Agrian kanssa. Loue on mukana myös Luonnonvara- ja Energia-alan klusteritoiminnassa. Louen 10 vuoden kehittämissuunnitelmassa 2023-2032 painopisteenä on lähiruokatuotannon ja siihen liittyvän osaamiskeskuksen perustaminen sekä elintarvikealan koulutuksen kehittäminen. Tavoitteena on, että Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikasta muodostuu Lapin Fiskars osaamis- ja palvelukeskus.
Toiminnan kohteet
LUKE nurmikoealueet, erikoiskasvit pohjoisessa, pohjoisen alueen lajikekokeita (vilja, nurmi) Pohjoisen alueen kasvi- ja eläingeenipankki Tällä hetkellä Ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskus Tervolan Louella on maamme pohjoisin maatalous-, puutarha- ja eläintenhoitoalan koulutusta tarjoava oppilaitos
Muut kohteet
Koulutilan taimi ja lähiruokapuoti
Tapahtumat
Maaseudulta käsin elokuun viimeinen vloppu, Puodissa teemaviikkoja (joulu, pääsiäinen, juhannus), Laitumelle lasku kesäkuussa

Perustiedot

Tuotannon tyyppi
Luomu
Tuotantosuunta
Peltokasvien viljely, Puutarhanhoito, Kotieläintuotanto, Metsätalous, Hevostalous, Mehiläistalous
Energiantuotanto
Aurinkopaneelit, Biokaasu, Tuulivoima
Peltopinta-ala
170 ha
Metsäpinta-ala
300 ha
Eläimet
Lampaita 185, lapinlehmiä 147, hevosia 5, mehiläisiä 3 pesää

Koulutus

Avoimet verkkokurssit (organisaation ulkopuolisille)

Yhteistyö

Käynnissä olevat Louen hankkeet: Erilaisten hankkeiden avulla Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskukseen on luotu toimintamalli uudelle vähähiiliselle maaseutuelinkeinojen ja elintarvike- ja kasvinviljelyjärjestelmien kehittämiselle, jossa hyödynnetään tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan tarjoamia tietoja maaseutuyrittäjien käyttöön. Kehittämistyössä on ollut keskeisesti mukana Luonnonvarakeskus, Lapin amk, Lapin yliopisto -Arktinen keskus ja luonnonvara-alan yritykset sekä maaseutuyrittäjät. Oppimisympäristöjen kehittämisessä EAKR -rahoituksen EU -tuki on 70% ja omarahoitusosuus 30 %. Kehittämishankkeissa ESR -rahoituksen EU -tuki on 80 % ja omarahoitus 20 %. Lapin ELY -keskuksen Maaseuturahaston kautta on mahdollista saada 100 % hankerahoitus mm. tiedonvälityshankkeille. Tällä hetkellä käynnissä olevia, Lappian hallinnoimia hankkeita ovat: - Lisää Luomua Lappiin -tiedonvälityshanke, projektipäällikkönä Ritva Pesonen, Rahoitus Lapin Ely -keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, 100 % rahoitus. - Tiedosta tekoihin Lapin maaseudulla -TILMA tiedonvälityshanke, projektipäällikkönä Laura Kuismanen, Rahoitus Lapin Ely -keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, 100 % rahoitus. - Kestävämpää lähiruokatuotantoa Lappian arktisessa yritysekosysteemissä, projektipäällikkönä Anna-Riikka Lavia, Rahoitus Lapin Ely -keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, 90 % rahoitus. - Lähiruoan osaamiskeskus Louelle -esiselvitys, projektipäällikkö Anna-Riikka Lavia, Rahoitus Lapin liitto, 80 % rahoitus.
Harjoittelutilat
Säännöllistä yhteistyötä
Yritykset
Säännöllistä yhteistyötä
Muut oppilaitokset
Säännöllistä yhteistyötä
Paikalliset toimijat
Säännöllistä yhteistyötä
Erilaiset hankkeet
Säännöllistä yhteistyötä

Linkkejä

Koulutilan taimi- ja lähiruokapuoti (Instagram) Lapin elintarviketalo Lapin elintarviketalo Facebook

Kasvinviljely

LUKEn kanssa virallinen 7 ha nurmikoetoiminta, vehnälajike hopeahaprajuola monivuotinen lajike, kauran koealueita tulossa kesä 2024, lajikekokeita tulossa lisää

Tilalla erikoiskasveja

  • Tyrni 2 hehtaarin alueella 4 000 pensasta
  • Humalaköynnös 650 köynöstä 17 eri lajiketta
  • Nokkonen 200 aaria 4 eri lajiketta
  • Pohjan punaherukka geenipankkikasvi 30 pensast
  • Ryvässipulit geenipankki 7 eri lajiketta
  • 55 Pohjoista alkuperää olevaa puutarhakasvia (Luken Apukan arboretumin kasvit siirretty Louelle 0,5 ha Kun)
Viljelykierto
4 vuoden viljelykierto, 4 vuotta nurmi + suojavilja kaura+herne

Viljely

Erikoiskasvit
Tyrni, humalaköynnös, nokkonen, punaherukka
Koristekasvit
Kasvigeenipankin ylläpito, 55 pohjoisen alueen kasvia
Ruokakasvit
Yrttejä, viinimarjat
Tuotteiden jälleenmyynti
Kyllä
Viherrakentaminen
Puutarha-alan perustutkinnon yksi osa-alue on viherrakentaminen

Maalajit

Eloperäiset maat

Ojitustyypit

Sarkaojat
uudistetaan
Salaojitus
n. 35 ha

Metsä

Metsät

Opetusmetsiä
300 ha
Talousmetsiä
300 ha
Käyttöoikeusmetsiä
Ei
Metsänhoito
Tehdään itse, Ulkoistettu
Metsänhakkuut
Koneketju, Metsuri
Jatkuva kasvatus
Kyllä

Erityiskohteet

Suometsät
Retkeilykohteita, esim. laavu

Eläimet

Tilalla 147 kpl lapinlehmiä, 185 lammasta ja 79 uuhta

Green Care
Kyllä, hevosilla ja lapinlehmillä
Luonnonvara-alan koulutus
Kyllä Elintarvike jatkojalostus

Eläintoiminta

Tilan eläimet
Naudat, Lampaat
Lypsyjärjestelmä
Putkilypsy, Lypsyrobotti
Navetta
Lämminpihatto
Laitumet
50 ha
Pellot
170 ha
Rakennukset
Koulutushalli, Karsinatalli

Pieneläintoiminta

Koirapalveluita (koulutus -ja hyvinvointi)
Erilaisia eläinten oppimisympräistöjä

Naudat

Lapinlehmä

Lampaat

Suomenlammas
Kainuunharmas

Hevostalous

Ravihevosia
Green care -palvelut

Mehiläistalous

Opetus
Omia mehiläispesiä
Jatkojalostus
Pölytyspalvelut

Teknologia

Kotieläintuotannon teknologia

Solulaskuri
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään, Dataa on jaettu muille, Datanjakoon on olemassa sopimus
Ruokinta-automatti, väkirehut
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään, Dataa on jaettu muille, Datanjakoon on olemassa sopimus
Ruokinta-automaatti, karkearehut
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään, Dataa on jaettu muille, Datanjakoon on olemassa sopimus
Lypsyrobotti
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään, Dataa on jaettu muille, Datanjakoon on olemassa sopimus
Lantarobotti
Dataa kerätään
Kameravalvonta
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Eläinten paikannus
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Märehtimisen seuranta
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Hukkalämmön talteenotto maidosta
Dataa kerätään
Älyportit
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Progesteronimittaus
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Maidon laadun mittaus
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään, Dataa on jaettu muille, Datanjakoon on olemassa sopimus
Aktiivisuusmittari
Dataa kerätään
Korvamerkin lukija
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Valaistusautomatiikka
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Vasikoidenjuottoautomatiikka
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Automaattivaaka
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Kasvintuotannon teknologia

Sääasema
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään, Dataa on jaettu muille
ISOBUS-traktori
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
ISOBUS-työkone
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Kasvustomittaus (lehtivihreä)
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Konekanta

Traktorit
5 kpl, Valtra ja MF

Ilmastotoimet

Ilmastotoimet

Metsäkadon ehkäisy
metsätaloussuunnitelman mukaiset hoito ja hakkuutyöt metsissä, uudistaminen välittömästi
Suometsien ilmastokestävä käyttö
talviaikainen hakkuu, suunnitelmien mukaan
Metsien nopea ja tehokas uudistuminen
metsän uudistus heti seuraavana kesänä hakkuiden jälkeen, suojuspuita
Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen
luomuehtojen mukainen viljelykierto, kierrätyslannoitus karjanlannalla, monipuoliset kasvit ja lajikkeet, monipuolinen siemenseos nurmella, apilan käyttö typen sidonnassa
Peltojen hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen
hyvä viljelykierto, kalkitus, riittävät suojakaistat
Turvepeltojen ilmastokestävä käyttö
turvemailla nurmiviljelyä, erikoiskasvit myös pitkäaikainen kasvipeitteisyys, nurmen niittokorkeuden nosto 12 cm,
Peltojen hiilensidonnan edistäminen
kasvipeitteisyys kevytmuokkaus, monipuoliset siemenseokset nurmella, apilan käyttö tehokasta
Materiaali- ja energiatalouden tehokkuuden edistäminen
kierrätetään paalimuovit, karjanlannan tehokas käyttö viljelyssä, biokaasulaitos, aurinkopanelit, led valot navetta ja lampola