Opetustila
Kaarina

Livia ammattiopisto, Tuorlan toimipaikka

Peimarin koulutuskuntayhtymä

Livia ammattiopisto, Tuorlan toimipaikka

Ammattiopisto Livia (viralliselta nimeltään Peimarin koulutuskuntayhtymä) on laaja-alainen luonnonvara- ja sote-alan kouluttaja, joka toimii Varsinais-Suomen alueella, mutta asiakaskunta on koko Suomen alueelta. Koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavina arvoina ovat yksilön ja luonnon kunnioittaminen, yhteisöllisyys, asiakaslähtöisyys sekä innovatiivisuus. Ammattiopisto Livia koostuu neljästä eri toimipaikasta. Toimipaikat sijaitsevat Paimiossa, Kaarinassa ja Piikkiössä.

Tuorlan kartano on mainittu ensimmäistä kertaa jo 1500-luvulla. Se on toiminut todennäköisimmin piispan linnan karjatilana ja sittemmin kruunun ratsutilana. Vanhin säilynyt osa, päärakennuksen keskiosa, on 1600-luvulta. 1800-luvulla kartanon yhteyteen on rakennettu useita uusia rakennuksia, mm. korkea viljamakasiini vuonna 1815.
Maatalouskouluja on tilalla toiminut useita, ensimmäinen oli kaksivuotinen maanviljelyskoulu, joka perustettiin vuonna 1885.

Tuorlan maanviljelyskoulu 1885-1908
Tuorlan maanviljelyskoulu 1946-1972
Tuorlan maanviljelyskoulu 1974-1993
Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos 1993-2011
Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia 2011-

Luonnonvara-alan esittely

Tuorlassa ja Paimiossa on mahdollista opiskella maatalousalan, eläinalan, luonto- ja ympäristöalan, kalatalousalan, metsäalan ja puutarha-alan perus- ja ammattitutkintoja sekä tutkinnon osia.

Profilointi
Oppilaitos on panostanut käytäntöpainotteiseen opetukseen, jossa miljöötä rakennettu myös erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tarpeisiin. Opetusmaatilan miljöö on ilmastollisesti sekä vesistön läheisyyden vuoksi haastava. Toiminnassa on panostettu erilaisiin ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin, varsinkin erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä tehdään opetusmaatilan toiminnoissa ja erilaisissa hankkeissa.
Toiminnan kohteet
Maatalouden vesistöpolku- hanke, Vesistä virtaa- hanke
Muut kohteet
Tuorlan rakennukset ja miljöö on museoviraston suojelemaa, sekä lähistöltä löytyy tähtitorni ja planetaario. Alueella toimii myös Tuorlan majatalo.
Tapahtumat
Livia- tori vuosittain joulukuussa ja toukokuussa

Perustiedot

Tuotannon tyyppi
Tavanomainen
Tuotantosuunta
Peltokasvien viljely, Puutarhanhoito, Kotieläintuotanto, Metsätalous, Kalatalous, Maatalous
Energiantuotanto
Puuhake, Aurinkopaneelit, Biokaasu, Biodiesel
Peltopinta-ala
153 ha
Metsäpinta-ala
650 ha
Eläimet
emolehmät 20 kpl, lampaat 60 kpl

Koulutus

Virtuaalioppimisympäristöt
Verkkototeutukset opiskelijoille
Simulaattorit
Traktorisimulaattori
Opetuskielet
Suomi

Yhteistyö

Kiinnostavia ovat varsinkin hankkeet, joissa tuodaan esille nykyaikaista maataloutta ja sen selviämistä nopean muutoksen haasteista. Lisäksi toivomme yhteistyötä vesistön ja ympäristön tilaa parantavien toimenpiteiden hankkeissa.
Harjoittelutilat
Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää
Yritykset
Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää
Muut oppilaitokset
Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää
Paikalliset toimijat
Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää
Erilaiset hankkeet
Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää

Linkkejä

Hankkeet

Kasvinviljely

Tuorlassa tuotetaan monipuolisesti maatalouden ja puutarhatalouden kasveja, niin peltoviljeltynä kuin kasvihuoneissa. Myös marjapensaita sekä monenlaisia hedelmäpuita kasvatetaan Tuorlan mailla opetus tarkoituksessa. Kasveja tuotetaan jatkojalostamiseen, myytäväksi, vuokarattavaksi kuin eläinten ravinnoksi. Viljelyssä huomioidaan paikallinen ilmaston ja vesistöjen tuomat haasteet.

Peltoviljelyssä Pinta-alasta noin kolmannes on nurmea, lopulla pinta-alasta viljellään syys- ja kevätviljakasveja sekä vaihteleva määrä erikoiskasveja. Nurmella ja erikoiskasveilla pyritään pitämään viljelykierto monipuolisena ja antamaan mahdollisimman laajaa opetusta eri viljelykasveista. Nurmea tuotetaan rehuksi eläimille, biokaasulaitokseen sekä laidunnukseen. Nurmen korjuussa huomioidaan niittokorkeus, jotta tehokas kasvuun lähtö onnistuu. Satoa korjataan 2 tai 3 kertaa riippuen tarpeesta ja jo korjatun sadon määrästä.

Avomaa ja kasvihuone viljelyssä täsmäkastelu ja -lannoitus luovat hyvän pohjan opetustilalla. Hedelmäpuut ja marjapensaat tuottavat satoa niin myyntiin, kuin jalostettavaksi. Kasvihuoneiden sato ja kasvit ovat pääasiassa myyntiin koulun eri tapahtumissa. Avomaa- sekä marjojenviljelyssä viljelykierto on tärkeässä roolissa. Maan annetaan levätä aiemmasta kasvista esimerkiksi viljelemällä viljakasveja välissä sekä lisäämällä maanparannus ainetta ennen uuden puutarha kasvin istutusta.

Viherrakentaminen on osa koulun opetusvalikoimaa, jossa yhteistyötä tehdään Ruduksen kanssa. Tämän lisäksi floristiikkatoiminta käyttää osin tilan tuottamia kasveja. Luonnonvara-ala toimii tilan muun toiminnan mukana ja hyödyntää kasvatettavia tuotteita kuin niiden sivuvirtoja. Toiminnassa on luotu Tuorlan oma tuoteperhe, jonka ansiosta saadaan yhtenäistä ja markkinoitavaa lopputuotetta.

Viljelykierto
Viljelykierto toteutetaan paljon eläinten ja opetuksen pohjalta. Tavoitteena on pitää rehuomavaraisuus eläimillä ja opetuksen kannalta mahdollisimman laaja viljelykasvien määrä. Kierrossa huomioidaan myös talvikasvipeitteisyyden mahdollisimman suuri ala sekä vesistön läheisyys. Erikoiskasveja tuotetaan mahdollisuuksien mukaan ja kaikki viljelymaa huomioidaan viljelykierrossa. Myös suojavilja sekä muut kokeilut perustaa erilaisia heinä ja kerääjäkasvi lohkoja tuovat viljelykiertoon laajuutta ja välikasvi mahdollisuuden.

Viljely

Viljelytapa
Avomaa, Kasvihuone
Erikoiskasvit
Öljykasvit, valkuaiskasvit, sokerijuurikas, monilajiset nurmet, peltometsäviljely, marja- ja hedelmätarhat, mahdollisesti maissi, tattari, lupiini, hamppu, kompassikukka, sekä nyt koealalla monivuotinen vilja, kernza.
Koristekasvit
leikko- ja ryhmäkasveja
Ruokakasvit
leipäviljat, valkuaiskasvit, avomaan juurekset
Tuotteiden jälleenmyynti
Kyllä
Viherrakentaminen
Kyllä
Floristiikka
Kyllä

Maalajit

Savimaat
153 ha

Ojitustyypit

Salaojitus
153 ha
Säätösalaojitus
13 ha

Metsä

Suurin osa Tuorlassa olevasta metsästä on puistometsiä, joissa on vahvasti jalopuu ja lehtipuu valtaisia kohteita, joissa ei pystytä tekemään talousmetsälle tavanomaisia metsänhoitotoimia. Metsiä hoidetaan opetus mielessä arboristien ja metsureiden toimesta. Metsistä korjatut puut jatkojalostetaan myynti tuotteiksi taikka käytetään lämmön tuotantoon Tuorlan hakelämpövoimalassa. Metsiä hoidetaan sertifikaattien ja kaavoituslupien mukaisesti, monimuotoisuutta vaalimalla ja miljööseen sopivalla tavalla. Tuorlan alueella on myös suojeltua metsää, joka on huomioitava sen ympärillä tehtävissä toimissa.

Metsäalueet ovat pienialaisia ja enimmäkseen ehkäisevät maan eroosiota sekä luovat ympärillä oleville asuinalueille mainioita liikkumis- ja virkistysmahdollisuuksia. Hoidettavissa olevaa metsää käsitellään aina taajamaametsän hoidollisesti eli huomioidaan metsän käyttäjät ja puustoa käsitellään poistamalla riskipuita ja pitämällä metsän monimuotoisuutta yllä. Tuorlan miljöössä on monipuolisesti lehtipuuta ja kasvillisuutta, joka on poikkeuksellinen muusta ympäristöstään. Puustoa hoidetaan sen vuoksi hyvin tarkasti ja ympäristöä vaalien.

Metsät

Opetusmetsiä
650 ha
Talousmetsiä
Ei
Käyttöoikeusmetsiä
Ei
Metsänhoito
Tehdään itse
Metsänhakkuut
Metsuri, Koneketju
Jatkuva kasvatus
Kyllä

Erityiskohteet

Luonnonsuojelualueet
Suometsät
Kaupunkimetsät
Puistot
Merkittyjä retkeilyreittejä
Retkeilykohteita, esim. laavu
Erityisen arvokkaita elinympäristöjä, kuten lehtoja ja puronvarsia

Eläimet

Tuorlassa on Hereford lihakarjaa sekä Suomenlampaita kasvatuksessa. Eläinten avulla pidetään yllä niin perinnebiotooppia kuin myös ranta-alueiden kuntoa. Eläimet ovat myös opetus toiminnassa mukana ja niiden merkitys tilan toimintaan on merkittävä niin peltoviljelyssä ravinteiden kierrätyksessä, kuin eläinopetuksen kannalta. Koulutilan emolehmät ovat jalostuskarjaa ja lampaat ovat alkuperäisrotuisia.

Luonnonvara-alan koulutus
Luonnontuoteala ja jatkojalostus, ympäristöneuvonta

Eläintoiminta

Tilan eläimet
Naudat, Lampaat
Navetta
Kylmäpihatto

Naudat

Hereford

Lampaat

Suomenlammas

Kalatalous

Opetus
Omia kalankasvatusaltaita
Jatkojalostus

Teknologia

Liviassa teknologiaa hyödynnetään hyvin monipuolisesti ja laajassa mittakaavassa. Peltoviljelyssä satokartat, automaattiohjaus sekä sääasema ovat tärkeitä elementtejä tilan toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on edistää nykyaikaisen teknologian käyttöä ja mahdollistaa sen tuoma hyöty niin ilmastollisesti kuin taloudellisestikin. Uudenaikainen teknologia takaa hyvän ympäristön oppia ja kehittyä nykyajan toimintaan, tilan laajan tarjonnan ansiosta.

Kotieläintuotannon teknologia

Kameravalvonta
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Korvamerkin lukija
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Kasvintuotannon teknologia

Sääasema
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Automaattiohjaus / ajoautomatiikka
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Ajo-opastin
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
RTK-korjaussignaali
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Maaperäanturi
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
ISOBUS-traktori
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
ISOBUS-työkone
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Kasvustokuvaus
Dataa hyödynnetään
Maaperäskannaus
Dataa hyödynnetään
Kuivuriautomatiikka
Dataa hyödynnetään
Kasvustomittaus (lehtivihreä)
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Konekanta

Traktorit
Valtra N155D, MasseyFerguson 7465, JD 6820, JD 5080R, JD 5620, Valtra 6350, Valmet 605, Valmet 365, Valmet 602, Valmet 502, Valmet 6100, NH T5.95§
Puimurit
Sampo 2065, Sampo 2045
Kuormaajat ja kurottajat
Weidemann 6025, Giant 265, Komatsu WA 95

Ilmastotoimet

Liviassa on panostettu suuresti ilmastomuutoksen ehkäisyyn sekä vesistöjen suojeluun. Vesistön läheisyys ja sen tuomat haasteet niin viljelyssä kuin vesien hallinnassa ovat suuren tarkkailun alla jatkuvasti Liviassa. Toimet ilmastonmuutosta vastaan ovat enimmäkseen energian tuotannossa sekä peltoviljelyyn panostamisessa, jotta hiilensidonta olisi suurta ja hiilidioksidin vapauttaminen taas mahdollisimman pientä.

Metsät sekä pellot ovat Tuorlan suurimmat hiilivarastot ja niiden parantaminen sekä ylläpitäminen näkyy tilan toiminnassa. Peltoviljelyssä tavoitteena on pitää kasvustoa ympärivuoden, joten syyskylvöiset kasvit sekä kerääjäkasvit ovat iso-osa toimintaa.

Puutarha viljelyssä monivuotisten kasvien tuottaminen sekä hedelmäpuiden ja marjapensaiden viljelykierrossa huomioiminen tuottavat maaperään erinomaista hiilivarastoa. Myös puiden sekä pensaiden poiston jälkeen viljelymaan käyttö tavanomaisessa peltoviljelyssä edistää ja jatkaa hiilensidontaa, eikä alueista synny joutomaata.

Luonto ja vesistöt huomioidaan jokaisella Livian alalla ja niitä käytetään kestävästi sekä tavoitteena on saada kuormitusta pienennettyä koulun ilmastotoimilla. Vesistöjen kuormituksen ehkäisyksi Liviassa on hankkeita sekä tehty omatoimista vesistön suojelua, kuten lasketusallas ja kaksitasouoma, joilla estetään eroosiota sekä humuksen pääsy Itämereen.

Ilmastotoimet

Metsäkadon ehkäisy
Metsien määrää ei vähennetä, Kannattamattomien maiden metsittäminen, hyvän kasvuun lähdön varmistaminen hoitotoimilla, kaupunkimetsien hoito kestävällä tavalla, monipuolinen puusto metsissä ja lehtipuiden jättäminen raivauksissa, metsien hoito sille sopivalla tavalla huomioiden ilmasto ja ympäristö, Metso ja Mete kohteita muiden eliökantojen kohottamiseksi
Suometsien ilmastokestävä käyttö
Metsät pidetään jatkuvassa kasvatuksessa, poimintahakkuu, jolla luodaan eri-ikäisrakenteinen puusto, suometsien ennallistaminen
Metsien nopea ja tehokas uudistuminen
Metsien muokkaus ja istutus mahdollisimman varhain hakkuun jälkeen, maamuokkaus taimen paremman kasvun edellytys, myös kylvö ja siemenpuu kohteilla.
Lahopuun hiilivaraston lisäys
Tekopökkelöiden lisääminen ja sertifikaattien noudattaminen, maapuiden jättäminen mahdollisuuden mukaan, hakkuissa lahopuiden korjaamatta jättäminen
Metsätuhojen ja -tuholaisten ehkäisy
Männyntaimikoiden suojaaminen hirviltä, hakkuissa monimuotoisuus puiden säästö pienemmän tuholaisriskin tavoitteena, hakkuut ja taimikonhoidot oikea aikaisesti ja laadukkaasti, tuholle alttiit kuusikot hoidetaan erityisellä tarkkuudella, puulajin valinta tuhoriski huomioiden (sekapuusto hirvituho alueella ja lehtipuu metsä maannousema alueilla), metsätuhojen seuranta ansoilla ja mittauksilla.
Metsän uudistumisen varmistaminen
Oikeanlainen maanmuokkaus, heinän torjunta, taimikonraivaus oikea aikaisesti ja toistetaan jos sille on tarve, Uudistamisen monipuoliset kokeilut ja oikea istutus ajankohta, Männiköiden suojaaminen hirvituhoilta
Metsien häiriösietokyvyn kasvattaminen
Sekapuusto metsien lisääminen, säästöpuiden jättäminen sekä monipuolinen kasvillisuus, jotta taimilla on hyvät edellytykset kasvuun, puulajin valinta tarkasti uudistamisen yhteydessä, metsän rakenteen pitäminen kestävällä tasolla, lehtipuu metsien lisääminen ja monipuolinen metsien uudistaminen
Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen
Suojakaistat, agrometsä, maisema- ja monimuotoisuuspellot, perinnebiotooppi, vieraslajien torjunta, lahopuiden säästö
Peltojen hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen
Monipuolinen viljelykierto, nurmiviljely, Laidunmaiden monipuolinen kierrätys, kerääjäkasvien hyödyntäminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, orgaanisen lannan käyttö (biokaasulaitoksenliete sekä kuivaseparoitu lanta, karjanlanta), maanparannusaineet(nollakuitu), peltojen vesitalouden kunnossapito, tarpeettoman muokkaamisen välttäminen ja oikea aikaiset toimet pellolla
Peltojen hiilensidonnan edistäminen
Talviaikainen kasvipeitteisyys, nurmipellot, syväjuuriset kasvit, aluskasvit, maanparannus aineet (nollakuitu), kipsikäsittely
Vesitalouden hallinta
Säätösalaojitus, kastelujärjestelmä, salaojien kunnossapito
Vesien suojelutoimenpiteet
Suojavyöhykkeet, kosteikko (2024), nautojen jaloittelutarhan vesienhallinta, kipsikäsittely, pintaveden ohjaaminen ojien ja patojen avulla
Materiaali- ja energiatalouden tehokkuuden edistäminen
Tarkkuuslannoitus ja kasvinsuojelu, oman biokaasulaitoksen sivutuotteiden syöttäminen sekä käyttö, yhteistyötä ravinteiden kierrätyksessä (sianlietelannan vastaan ottoa, puutarhan sivutuotteet, muun biomassan vastaanotto), automaattiohjaus, aurinkoenergia, hakelämmön monipuolinen hyödyntäminen (viljan kuivaus, kasvihuoneet, talous rakennukset), Tuotteiden jatkojalostus ja luonnon materiaalien hyödyntäminen koulutuksessa, kasvihuoneissa ja puutarhassa tippakastelu luonnonvedellä, maanparannus sivuvirtojen vastaanotto uusia istutuksia tehdessä

Kuvagalleria

Asiasanat