Opetustila Kaarina Livia ammattiopisto, Tuorlan toimipaikka Peimarin koulutuskuntayhtymä Esittely Kasvinviljely Metsä Eläimet Teknologia Ilmastotoimet Livia ammattiopisto, Tuorlan toimipaikka Ammattiopisto Livia (viralliselta nimeltään Peimarin koulutuskuntayhtymä) on laaja-alainen luonnonvara- ja sote-alan kouluttaja, joka toimii Varsinais-Suomen alueella, mutta asiakaskunta on koko Suomen alueelta. Koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavina arvoina ovat yksilön ja luonnon kunnioittaminen, yhteisöllisyys, asiakaslähtöisyys sekä innovatiivisuus. Ammattiopisto Livia koostuu neljästä eri toimipaikasta. Toimipaikat sijaitsevat Paimiossa, Kaarinassa ja Piikkiössä. Tuorlan kartano on mainittu ensimmäistä kertaa jo 1500-luvulla. Se on toiminut todennäköisimmin piispan linnan karjatilana ja sittemmin kruunun ratsutilana. Vanhin säilynyt osa, päärakennuksen keskiosa, on 1600-luvulta. 1800-luvulla kartanon yhteyteen on rakennettu useita uusia rakennuksia, mm. korkea viljamakasiini vuonna 1815. Maatalouskouluja on tilalla toiminut useita, ensimmäinen oli kaksivuotinen maanviljelyskoulu, joka perustettiin vuonna 1885. Tuorlan maanviljelyskoulu 1885-1908 Tuorlan maanviljelyskoulu 1946-1972 Tuorlan maanviljelyskoulu 1974-1993 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos 1993-2011 Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia 2011- Luonnonvara-alan esittely Tuorlassa ja Paimiossa on mahdollista opiskella maatalousalan, eläinalan, luonto- ja ympäristöalan, kalatalousalan, metsäalan ja puutarha-alan perus- ja ammattitutkintoja sekä tutkinnon osia. Profilointi Oppilaitos on panostanut käytäntöpainotteiseen opetukseen, jossa miljöötä rakennettu myös erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tarpeisiin. Opetusmaatilan miljöö on ilmastollisesti sekä vesistön läheisyyden vuoksi haastava. Toiminnassa on panostettu erilaisiin ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin, varsinkin erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä tehdään opetusmaatilan toiminnoissa ja erilaisissa hankkeissa. Toiminnan kohteet Maatalouden vesistöpolku- hanke, Vesistä virtaa- hanke Muut kohteet Tuorlan rakennukset ja miljöö on museoviraston suojelemaa, sekä lähistöltä löytyy tähtitorni ja planetaario. Alueella toimii myös Tuorlan majatalo. Tapahtumat Livia- tori vuosittain joulukuussa ja toukokuussa Perustiedot Tuotannon tyyppi Tavanomainen Tuotantosuunta Peltokasvien viljely, Puutarhanhoito, Kotieläintuotanto, Metsätalous, Kalatalous, Maatalous Energiantuotanto Puuhake, Aurinkopaneelit, Biokaasu, Biodiesel Peltopinta-ala 153 ha Metsäpinta-ala 650 ha Eläimet emolehmät 20 kpl, lampaat 60 kpl Koulutus Virtuaalioppimisympäristöt Verkkototeutukset opiskelijoille Simulaattorit Traktorisimulaattori Opetuskielet Suomi Yhteistyö Kiinnostavia ovat varsinkin hankkeet, joissa tuodaan esille nykyaikaista maataloutta ja sen selviämistä nopean muutoksen haasteista. Lisäksi toivomme yhteistyötä vesistön ja ympäristön tilaa parantavien toimenpiteiden hankkeissa. Harjoittelutilat Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää Yritykset Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää Muut oppilaitokset Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää Paikalliset toimijat Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää Erilaiset hankkeet Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää Linkkejä Hankkeet Kasvinviljely Tuorlassa tuotetaan monipuolisesti maatalouden ja puutarhatalouden kasveja, niin peltoviljeltynä kuin kasvihuoneissa. Myös marjapensaita sekä monenlaisia hedelmäpuita kasvatetaan Tuorlan mailla opetustarkoituksessa. Kasveja tuotetaan jatkojalostamiseen, myytäväksi, vuokarattavaksi kuin eläinten ravinnoksi. Viljelyssä huomioidaan paikallisen ilmaston ja vesistöjen tuomat haasteet. Peltoviljelyssä pinta-alasta noin kolmannes on nurmea, lopulla pinta-alasta viljellään syys- ja kevätviljakasveja sekä vaihteleva määrä erikoiskasveja. Nurmella ja erikoiskasveilla pyritään pitämään viljelykierto monipuolisena ja antamaan mahdollisimman laajaa opetusta eri viljelykasveista. Nurmea tuotetaan rehuksi eläimille, biokaasulaitokseen sekä laidunnukseen. Nurmen korjuussa huomioidaan niittokorkeus, jotta tehokas kasvuun lähtö onnistuu. Satoa korjataan 2 tai 3 kertaa riippuen tarpeesta ja jo korjatun sadon määrästä. Avomaa ja kasvihuone viljelyssä täsmäkastelu ja -lannoitus luovat hyvän pohjan opetustilalla. Hedelmäpuut ja marjapensaat tuottavat satoa niin myyntiin, kuin jalostettavaksi. Kasvihuoneiden sato ja kasvit ovat pääasiassa myyntiin koulun eri tapahtumissa. Avomaa- sekä marjojenviljelyssä viljelykierto on tärkeässä roolissa. Maan annetaan levätä aiemmasta kasvista esimerkiksi viljelemällä viljakasveja välissä sekä lisäämällä maanparannus ainetta ennen uuden puutarhakasvin istutusta. Viherrakentaminen on osa koulun opetusvalikoimaa, jossa yhteistyötä tehdään Ruduksen kanssa. Tämän lisäksi floristiikkatoiminta käyttää osin tilan tuottamia kasveja. Luonnonvara-ala toimii tilan muun toiminnan mukana ja hyödyntää kasvatettavia tuotteita kuin niiden sivuvirtoja. Toiminnassa on luotu Tuorlan oma tuoteperhe, jonka ansiosta saadaan yhtenäistä ja markkinoitavaa lopputuotetta. Viljelykierto Viljelykierto toteutetaan paljon eläinten ja opetuksen pohjalta. Tavoitteena on pitää rehuomavaraisuus eläimillä ja opetuksen kannalta mahdollisimman laaja viljelykasvien määrä. Kierrossa huomioidaan myös talvikasvipeitteisyyden mahdollisimman suuri ala sekä vesistön läheisyys. Erikoiskasveja tuotetaan mahdollisuuksien mukaan ja kaikki viljelymaa huomioidaan viljelykierrossa. Myös suojavilja sekä muut kokeilut perustaa erilaisia heinä- ja kerääjäkasvilohkoja tuovat viljelykiertoon laajuutta ja välikasvimahdollisuuden. Viljely Viljelytapa Avomaa, Kasvihuone Erikoiskasvit Öljykasvit, valkuaiskasvit, sokerijuurikas, monilajiset nurmet, peltometsäviljely, marja- ja hedelmätarhat, mahdollisesti maissi, tattari, lupiini, hamppu, kompassikukka, sekä nyt koealalla monivuotinen vilja, kernza. Koristekasvit leikko- ja ryhmäkasveja Ruokakasvit leipäviljat, valkuaiskasvit, avomaan juurekset Tuotteiden jälleenmyynti Kyllä Viherrakentaminen Kyllä Floristiikka Kyllä Maalajit Savimaat 153 ha Ojitustyypit Salaojitus 140 ha Säätösalaojitus 13 ha Metsä Suurin osa Tuorlassa olevasta metsästä on puistometsiä, joissa on vahvasti jalopuu- ja lehtipuuvaltaisia kohteita, joissa ei pystytä tekemään talousmetsälle tavanomaisia metsänhoitotoimia. Metsiä hoidetaan opetusmielessä arboristien ja metsureiden toimesta. Metsistä korjatut puut jatkojalostetaan myynti tuotteiksi taikka käytetään lämmön tuotantoon Tuorlan hakelämpövoimalassa. Metsiä hoidetaan sertifikaattien ja kaavoituslupien mukaisesti, monimuotoisuutta vaalimalla ja miljööseen sopivalla tavalla. Tuorlan alueella on myös suojeltua metsää, joka on huomioitava sen ympärillä tehtävissä toimissa. Metsäalueet ovat pienialaisia ja enimmäkseen ehkäisevät maan eroosiota sekä luovat ympärillä oleville asuinalueille mainioita liikkumis- ja virkistysmahdollisuuksia. Hoidettavissa olevaa metsää käsitellään aina taajamaametsän hoidollisesti eli huomioidaan metsän käyttäjät ja puustoa käsitellään poistamalla riskipuita ja pitämällä metsän monimuotoisuutta yllä. Tuorlan miljöössä on monipuolisesti lehtipuuta ja kasvillisuutta, joka on poikkeuksellinen muusta ympäristöstään. Puustoa hoidetaan sen vuoksi hyvin tarkasti ja ympäristöä vaalien. Metsät Opetusmetsiä 650 ha Talousmetsiä Ei Käyttöoikeusmetsiä Ei Metsänhoito Tehdään itse Metsänhakkuut Metsuri, Koneketju Jatkuva kasvatus Kyllä Erityiskohteet Luonnonsuojelualueet Suometsät Kaupunkimetsät Puistot Merkittyjä retkeilyreittejä Retkeilykohteita, esim. laavu Erityisen arvokkaita elinympäristöjä, kuten lehtoja ja puronvarsia Eläimet Tuorlassa on Hereford-lihakarjaa sekä suomenlampaita kasvatuksessa. Eläinten avulla pidetään yllä niin perinnebiotooppia kuin myös ranta-alueiden kuntoa. Eläimet ovat myös opetustoiminnassa mukana ja niiden merkitys tilan toimintaan on merkittävä niin peltoviljelyssä ravinteiden kierrätyksessä, kuin eläinopetuksen kannalta. Koulutilan emolehmät ovat jalostuskarjaa ja lampaat ovat alkuperäisrotuisia. Luonnonvara-alan koulutus Luonnontuoteala ja jatkojalostus, ympäristöneuvonta Eläintoiminta Tilan eläimet Naudat, Lampaat Navetta Kylmäpihatto Naudat Hereford Lampaat Suomenlammas Kalatalous Opetus Omia kalankasvatusaltaita Jatkojalostus Teknologia Liviassa teknologiaa hyödynnetään hyvin monipuolisesti ja laajassa mittakaavassa. Peltoviljelyssä satokartat, automaattiohjaus sekä sääasema ovat tärkeitä elementtejä tilan toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on edistää nykyaikaisen teknologian käyttöä ja mahdollistaa sen tuoma hyöty niin ilmastollisesti kuin taloudellisestikin. Uudenaikainen teknologia takaa hyvän ympäristön oppia ja kehittyä nykyajan toimintaan, tilan laajan tarjonnan ansiosta. Kotieläintuotannon teknologia Kameravalvonta Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään Korvamerkin lukija Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään Kasvintuotannon teknologia Sääasema Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään Automaattiohjaus / ajoautomatiikka Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään Ajo-opastin Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään RTK-korjaussignaali Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään Maaperäanturi Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään ISOBUS-traktori Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään ISOBUS-työkone Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään Kasvustokuvaus Dataa hyödynnetään Maaperäskannaus Dataa hyödynnetään Kuivuriautomatiikka Dataa hyödynnetään Kasvustomittaus (lehtivihreä) Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään Konekanta Traktorit Valtra N155D, MasseyFerguson 7465, JD 6820, JD 5080R, JD 5620, Valtra 6350, Valmet 605, Valmet 365, Valmet 602, Valmet 502, Valmet 6100, NH T5.95§ Puimurit Sampo 2065, Sampo 2045 Kuormaajat ja kurottajat Weidemann 6025, Giant 265, Komatsu WA 95 Ilmastotoimet Liviassa on panostettu suuresti ilmastomuutoksen ehkäisyyn sekä vesistöjen suojeluun. Vesistön läheisyys ja sen tuomat haasteet niin viljelyssä kuin vesien hallinnassa ovat suuren tarkkailun alla jatkuvasti Liviassa. Toimet ilmastonmuutosta vastaan ovat enimmäkseen energiantuotannossa sekä peltoviljelyyn panostamisessa, jotta hiilensidonta olisi suurta ja hiilidioksidin vapauttaminen taas mahdollisimman pientä. Metsät sekä pellot ovat Tuorlan suurimmat hiilivarastot ja niiden parantaminen sekä ylläpitäminen näkyy tilan toiminnassa. Peltoviljelyssä tavoitteena on pitää kasvustoa ympärivuoden, joten syyskylvöiset kasvit sekä kerääjäkasvit ovat iso osa toimintaa. Puutarhaviljelyssä monivuotisten kasvien tuottaminen sekä hedelmäpuiden ja marjapensaiden viljelykierrossa huomioiminen tuottavat maaperään erinomaista hiilivarastoa. Myös puiden sekä pensaiden poiston jälkeen viljelymaan käyttö tavanomaisessa peltoviljelyssä edistää ja jatkaa hiilensidontaa, eikä alueista synny joutomaata. Luonto ja vesistöt huomioidaan jokaisella Livian alalla ja niitä käytetään kestävästi sekä tavoitteena on saada kuormitusta pienennettyä koulun ilmastotoimilla. Vesistöjen kuormituksen ehkäisyksi Liviassa on hankkeita sekä tehty omatoimista vesistönsuojelua, kuten lasketusallas ja kaksitasouoma, joilla estetään eroosiota sekä ravinteiden pääsyä Itämereen. Ilmastotoimet Metsäkadon ehkäisy Metsien määrää ei vähennetä, kannattamattomien maiden metsittäminen, hyvän kasvuun lähdön varmistaminen hoitotoimilla, kaupunkimetsien hoito kestävällä tavalla, monipuolinen puusto metsissä ja lehtipuiden jättäminen raivauksissa, metsien hoito sille sopivalla tavalla huomioiden ilmasto ja ympäristö, Metso ja Mete -kohteita muiden eliökantojen kohottamiseksi Suometsien ilmastokestävä käyttö Metsät pidetään jatkuvassa kasvatuksessa, poimintahakkuu, jolla luodaan eri-ikäisrakenteinen puusto, suometsien ennallistaminen Metsien nopea ja tehokas uudistuminen Metsien muokkaus ja istutus mahdollisimman varhain hakkuun jälkeen, maamuokkaus taimen paremman kasvun edellytys, myös kylvö ja siemenpuu kohteilla. Lahopuun hiilivaraston lisäys Tekopökkelöiden lisääminen ja sertifikaattien noudattaminen, maapuiden jättäminen mahdollisuuden mukaan, hakkuissa lahopuiden korjaamatta jättäminen Metsätuhojen ja -tuholaisten ehkäisy Männyntaimikoiden suojaaminen hirviltä, hakkuissa monimuotoisuus puiden säästö pienemmän tuholaisriskin tavoitteena, hakkuut ja taimikonhoidot oikea aikaisesti ja laadukkaasti, tuholle alttiit kuusikot hoidetaan erityisellä tarkkuudella, puulajin valinta tuhoriski huomioiden (sekapuusto hirvituho alueella ja lehtipuu metsä maannousema alueilla), metsätuhojen seuranta ansoilla ja mittauksilla. Metsän uudistumisen varmistaminen Oikeanlainen maanmuokkaus, heinän torjunta, taimikonraivaus oikea aikaisesti ja toistetaan jos sille on tarve, Uudistamisen monipuoliset kokeilut ja oikea istutus ajankohta, Männiköiden suojaaminen hirvituhoilta Metsien häiriösietokyvyn kasvattaminen Sekapuusto metsien lisääminen, säästöpuiden jättäminen sekä monipuolinen kasvillisuus, jotta taimilla on hyvät edellytykset kasvuun, puulajin valinta tarkasti uudistamisen yhteydessä, metsän rakenteen pitäminen kestävällä tasolla, lehtipuu metsien lisääminen ja monipuolinen metsien uudistaminen Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen Suojakaistat, agrometsä, maisema- ja monimuotoisuuspellot, perinnebiotooppi, vieraslajien torjunta, lahopuiden säästö Peltojen hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen Monipuolinen viljelykierto, nurmiviljely, laidunmaiden monipuolinen kierrätys, kerääjäkasvien hyödyntäminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, orgaanisen lannan käyttö (biokaasulaitoksenliete sekä kuivaseparoitu lanta, karjanlanta), maanparannusaineet(nollakuitu), peltojen vesitalouden kunnossapito, tarpeettoman muokkaamisen välttäminen ja oikea-aikaiset toimet pellolla Peltojen hiilensidonnan edistäminen Talviaikainen kasvipeitteisyys, nurmipellot, syväjuuriset kasvit, aluskasvit, maanparannus aineet (nollakuitu), kipsikäsittely Vesitalouden hallinta Säätösalaojitus, kastelujärjestelmä, salaojien kunnossapito Vesien suojelutoimenpiteet Suojavyöhykkeet, kosteikko (2024), nautojen jaloittelutarhan vesienhallinta, kipsikäsittely, pintaveden ohjaaminen ojien ja patojen avulla Materiaali- ja energiatalouden tehokkuuden edistäminen Tarkkuuslannoitus ja kasvinsuojelu, oman biokaasulaitoksen sivutuotteiden syöttäminen sekä käyttö, yhteistyötä ravinteiden kierrätyksessä (sianlietelannan vastaan ottoa, puutarhan sivutuotteet, muun biomassan vastaanotto), automaattiohjaus, aurinkoenergia, hakelämmön monipuolinen hyödyntäminen (viljan kuivaus, kasvihuoneet, talous rakennukset), tuotteiden jatkojalostus ja luonnon materiaalien hyödyntäminen koulutuksessa, kasvihuoneissa ja puutarhassa tippakastelu luonnonvedellä, maanparannus sivuvirtojen vastaanotto uusia istutuksia tehdessä Kuvagalleria Sulje Sulje Sulje Sulje Sulje Sulje Sulje Sulje Sulje Sulje Sulje Sulje Asiasanat Arboristi eläinten hyvinvointi kasvihuonetuotanto Kiertotalous Lihanauta lammas maatalous Traktori Peltokasvien viljely Biotalous luonnon monimuotoisuus Ravinteiden kierrätys Vesitalous Livia ammattiopisto, Tuorlan toimipaikka Sijainti 21500 Kaarina Järjestäjä Peimarin koulutuskuntayhtymä Yhteystiedot elina.heliander@livia.fi 0505605664 Verkkosivut ja somelinkit Ammattiopisto Livia Instagram Youtube Facebook Jaa: