Opetustila
Iisalmi

Peltoniemi

Ylä-Savon Ammattiopisto

Peltoniemi

Ylä-Savon ammattiopiston Iisalmen Peltoniemen toimipisteessä on yli sen satavuotisen historian aikana annettu monipuolista maatalousalan koulutusta, sillä on ollut monta nimeä ja isännätkin ovat vuosien saatossa vaihtuneet. Aloittaessaan vuonna 1875 oppilaitos oli nimeltään ”Kaksivuotinen meijeri- ja karjakkokoulu”. Tuolloin Peltosalmen tilan omisti maanviljelijä Johannes Lagus aina vuoteen 1916, jolloin hän luovutti koulutilan pojilleen maisteri Vilho Hirvensalolle ja agronomi Lassi Olli Hirvensalolle. Vuonna 1963 valtio osti Lagus-Hirvensalon sukukoulun. Ammatillisen koulutuksen kunnallistamisen myötä Peltosalmen maaseutuopisto siirtyi vuonna 1997 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle. Vuodesta 2004 alkaen Peltoniemen maaseutuopetus on ollut osa Ylä-Savon ammattiopiston tarjontaa.

Aiemmat nimet:

  • Kaksivuotinen meijeri- ja karjakkokoulu
  • Peltosalmen Maaseutuopisto
  • Ylä-Savon ammatillinen oppilaitos
  • Ylä-Savon ammattiopisto 2004-

 

Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä/Ylä-Savon Ammattiopisto

Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä ja sen ylläpitämä Ylä-Savon Ammattiopisto on vireä ammatillisen koulutuksen moniosaaja. Nykyinen kuntayhtymä on perustettu vuonna 1964, mutta ammatillista koulutusta YSAO:n ja sen edeltäjien toimesta on järjestetty Ylä-Savossa jo kohta 150 vuotta. Pääpaikkamme sijaitsee Iisalmessa, mutta tarjoamme koulutusmahdollisuuksia laajalla maantieteellisellä alueella fyysisissä oppimisympäristöissämme ja paikkaan sitoutumattomana digitaalisten koulutusratkaisujen kautta.

Meillä työskentelee yli 220 eri alojen ammattilaista. Laajan yhteistyöverkostomme avulla voimme tuottaa osaamista asiakkaidemme tarpeisiin isolla ja moninaisella rintamalla.

Ylä-Savon ammattiopisto eli YSAO toimii Ylä-Savon osaamisen kumppanuuspöydän koordinaatiotahona. Voimme auttaa yrityksien erilaisissa koulutustarpeissa sekä ammatillisen, ammattikorkea- ja yliopistotasoisen koulutuksen osalta yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten kanssa.

Kansainvälisyys on keskeinen osa toimintaamme. Meillä on kansainvälisiä oppilaitos- ja muita kumppaneita useissa kymmenissä maissa. Opiskelijoillemme tämä tarjoaa monipuolisia koulutusmahdollisuuksia myös maamme rajojen ulkopuolella. Yrityksille ja muille organisaatioille sen sijaan mahdollisuuksia verkottua ja löytää uusia kumppaneita oman liiketoiminnan kehittämiseen.

 

Luonnonvara-alan esittely

Ylä-Savon Ammattiopisto tarjoaa maatalousalan ja eläintenhoidon koulutuksia Peltoniemen kampuksella Iisalmessa. Etäopiskelu on mahdollista eYSAOn kautta verkko-oppimisympäristössä. Opintoihin kuuluu tärkeänä osana osaamisen kehittäminen alan eri työpaikoilla koulutus- tai oppisopimuksella.

Perustutkinto (PT)

  • maaseutuyrittäjä
  • eläintenhoitaja

Ammattitutkinto (AT)

  • eläinhoitolan osaamisala
  • eläinkaupan osaamisala
  • eläinten kouluttamisen osaamisala (eläintenkouluttaja AT)
  • eläinten trimmaamisen osaamisala (trimmaaja AT)
  • klinikkaeläinhoitaja
  • koirahieroja (AT)

Erikoisammattitutkinto (EAT)

  • maaseudun kehittämisen erikoisammattitutkinto
  • eläintenkouluttaja

Lisäksi tarjoamme kokonaisten tutkintokoulutuksien lisäksi tutkinnon osa- ja täydennyskoulutuksia, kuten:

  • mehiläisten hyvinvoinnista huolehtiminen
  • hunajan ja mehiläisvahan tuotanto
  • koirien ruokinta-asiantuntija
  • hyvinvointia karjalle sorkkahoidon avulla
  • uutta maatalousteknologiaa
  • kissojen hoito trimmaamossa
  • hyvinvointia karjalle sorkkahoidon avulla
  • uutta maatalousteknologiaa

Hevosalaa YSAO:lla voi opiskella Kiuruvedellä Hingunniemessä sekä etäopintoina verkko-oppimisympäristössä tai työskentelemällä työpaikoilla.

Profilointi
YSAO:n strategiaan 2022-2026 on kirjattu näkyväksi opiskelijoiden vastaavuus työelämän tarpeisiin ja vastuu kehityksessä mukana pysymisessä. Kantavat ja tavoitteelliset arvot ovat kestävä kehitys, vähähiilisyys, kiertotalous ja tiedolla johtaminen. YSAO Peltoniemen osaamisen ja opetuksen painopisteitä ovat eläinten hyvinvointi, maatalousyrittäjyys ja yrittäjän jaksaminen, automaatio ja teknologia sekä kestävä kehitys. Tavoitteena on, että arvot on kytketty luonnonvara-alan opetuksen ja opetusmaatilan toimintaan. Lypsykarjatalous, peltoviljely ja metsänhoito sekä maatalouskoneiden kunnossapito sekä eläintenhoito ovat vahvaa osaamistamme. Koulutamme osaajia kannattavaan maatilayrittäjyyteen. Mehiläistarhaus on yksi koulutussuunta mihin on panostettu.
Toiminnan kohteet
Peltoviljelyn koetoiminta eri hankkeissa, nautojen ruokinta / käyttäytyminen tilatason tutkimuksena mahdollista.
Muut kohteet
Vuokrattava sauna: Kössin tupa https://ysao.fi/tuote/kossin-tupa-rantasaunan-varaus/
Tapahtumat
Peltoniemi: Päivä maalla
Sertifikaatit
OKKA sertifikaatti (2023)

Perustiedot

Tuotannon tyyppi
Tavanomainen
Tuotantosuunta
Kotieläintuotanto, Metsätalous, Peltokasvien viljely, Pieneläimet, Maatalous
Peltopinta-ala
67,46
Metsäpinta-ala
197,4
Eläimet
Lypsylehmiä: 43, hiehot 18, vasikat 10

Koulutus

Virtuaalioppimisympäristöt
Virtuaalinavetta VR laseilla (kiinteä asennus), AR lehmä, puhelimella skannattava, Ysaon sovellus tarvitaan. Virtuaaliset turvallisuuskävely
Simulaattorit
Monikonesimulaattorit 2kpl
Ostettavat verkko-oppimisympäristöt

Yhteistyö

Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävässä roolissa YSAOn toiminnassa. Kumppanuusyhteistyömme edistää työelämälähtöisyyttä ja samalla kehitämme uusia toimintamalleja työelämän kanssa toimimiseen. Yhteistyö auttaa meitä huomioimaan opetuksessa muuttuvan työelämän osaamisvaatimuksia. Työelämä saa tekijöitä, joiden osaaminen vastaa työnantajan tarpeita. Luonnonvara-alan hankkeita: *Agri-Food Network *Agrihubi * Hiilestä kiinni pelloilla ja pientareilla *Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla *ProOpetustilat *Tulevaisuuden Maatila kehittäminen / investointi -hankepari *Voimaa luonnonvara-alan osaamiseen Pohjois-Savossa
Harjoittelutilat
Säännöllistä yhteistyötä
Yritykset
Säännöllistä yhteistyötä
Muut oppilaitokset
Säännöllistä yhteistyötä
Paikalliset toimijat
Säännöllistä yhteistyötä
Erilaiset hankkeet
Säännöllistä yhteistyötä

Linkkejä

Tietoa meistä

Kasvinviljely

Opetusmaatilalla on 67,5 hehtaaria peltoa Iisalmessa Ysao Peltoniemen alueella. Vuosittain uudistettavana alana noin 15 ha peltoa ja rehuntuotanto nurmea on noin 44 ha. Loput peltopinta-alasta on suojavyöhykkeinä ja laidunnurmina. Ysao Peltoniemen opetumaatilan peltopinta-ala on hieman matala luonnon monimuotoisuutta tukevan viljelyn ja opetustoiminnan näkökulmasta ajatellen. Sadon ala riittää kattamaan rehun tarpeen hyvinä satovuosina. Monipuolisempi viljelykierto on kuitenkin haastava toteuttaa, jotta säilörehun ala on riittävä.

Pellot sijaitsevat kohtuullisen lähellä tilakeskuskusta. Peltolohkojen koko on vaihteleva. Kaikki pellot ovat salaojissa ja osalla lohkoja on tehty salaojahuuhteluita keväällä 2023. Peltojen maalajit vaihtelevat, suurin osa on kivennäismaita, mutta eloperäisiäkin maita joukossa on. Opetusmaatilan peltojen viljavuusanalyysien mukaan peltomaan on kohtuullisessa kunnossa, pH on lohkon mukaan noin 6–6,5 tasolla. Fosfori on paikoin viljavuusanalyysin mukaan välttävän tasolla.

Opetusmaatilan viljelymaasta suurin osa on nurmella. Nurmen siemenseoksissa on käytetty pääasiassa timotei-nurminata seoksia eri lajikkeilla. Tulevaisuudessa seoksien lajikirjoa lisätään. Monipuolisella viljelykierrolla vaikutetaan maan kasvukuntoon ja sen kautta mm. lannoitustarpeeseen sekä ajan myötä myös satotasoihin sekä ympäristön monimuotoisuuteen. Lisäksi monipuolisilla viljelyseoksilla voi olla satotasoihin parantava vaikutus sään ääri-ilmiöiden vaikuttaessa.
(Laiholahti, H. 2023)

Viljelykierto
3-4 vuotta nurmi - uudistus. Nurmiseos timotei-nurminata, syväjuurisia lisänä. Uudistuksessa suojaviljana kaura.

Maalajit

Kivennäismaat
67,46 ha

Ojitustyypit

Salaojitus
67,46 ha

Linkkejä

YSAO:n koneet ja laitteet opettavat ja kehittävät

Metsä

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymällä on omistuksessa 205,6 hehtaaria metsää. Metsä toimii maatalousalan perustutkinnon opiskelijoiden oppimisympäristönä. Maatalousalan perustutkinnossa on metsänhoitotöihin liittyviä oppimiskokonaisuuksia niin pakollisissa, kuin valinnaisissakin tutkinnon osissa. Metsissä tehdään oppituntien yhteydessä metsänuudistustöitä, taimikonhoitoja ja nuoren metsän kunnostuksia, ja myös monenlaisia metsän arviointiin ja metsäluonnonhoitoon liittyviä harjoituksia.

YSAO:n metsäkiinteistöt sijoittuvat neljään eri kokonaisuuteen. Kiuruvedellä, YSAO Hingunniemen alueella on noin 7 ha metsäaluetta. Alueella on tehty harvennusta noin 10 vuotta sitten ja sen jälkeen tarpeen vaativia raivaustoimenpiteitä.  Iisalmen Runnilla on noin 29,8 ha talousmetsää, joka on osin myös virkistyskäytössä. Runnin alueen metsäkiinteistöön sijoittuu metsää kaikissa kehitysluokissa. Iisalmen Jordanin alueella YSAOn ajoharjoitteluradalla noin 7 hehtaaria metsäaluetta. Alueella on maisemapuustoa noin 2ha ja varsinaista talousmetsää n. 5 ha varttunutta taimikkoa. Ajoharjoitteluradan ympäristön metsäalueita raivataan oppituntien yhteydessä mahdollisuuksien mukaan.  Iisalmen Peltosalmella on YSAO Peltoniemen kampuksen yhteydessä 116 ha metsäpinta-alaa useamman metsäkiinteistön alueella. Peltoniemen alueen metsäkiinteistöt edustavat kaikkia kehitysluokkia. Joukossa on myös hyvin vanhaa, yli 100-vuotiasta metsää.

YSAO:n metsien metsänhoitosuunnitelma toteutetaan Metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsänhoitosuunnitelman toteuttamista tarkastellaan ja toteutetaan niiltä osin, kun mahdollista, oppilaiden kanssa oppituntien yhteydessä.

 

Metsät

Opetusmetsiä
197,4 ha (sama kuin talousmetsä)
Talousmetsiä
197,4 ha
Käyttöoikeusmetsiä
Ei
Metsänhoito
Ulkoistettu, Tehdään itse
Metsänhakkuut
Koneketju
Jatkuva kasvatus
Kyllä

Erityiskohteet

Puistot
Merkittyjä retkeilyreittejä
Retkeilykohteita, esim. laavu

Eläimet

YSAO Peltoniemellä on maitoa tuotettu vuodesta 2007 lähtien yhden robotin robottipihatossa. Tämänhetkisessä navetassa on 45 parsipaikkaa, 4 hoitokarsinaa ja ruokintapöydän toisella vasikoiden ja nuorkarjan tilat aina siemennyksiin asti. Siemennyksen jälkeen hiehot siirretään entisen asemapihaton tiloihin, joissa on myös ummessa olevat lehmät.

Syksyllä 2023 aloitettiin Peltoniemellä uuden 47 parsipaikkaisen yhden robotin lypsykarjapihaton rakentaminen. Tavoitteena on, että lehmät muuttavat uuteen navettaan toukokuussa 2024.

Uudessa navetassa tulee lypsyn suorittamaan DeLaval VMS310 lypsyrobotti. Lypsyrobotissa on varusteena maidosta tehtävä progesteronitason mittaus, jonka myötä saadaan lisää tietoa karjan hedelmällisyydestä ja tiineyksien onnistumisesta. OCC-solulaskuri määrittää maidosta solupitoisuutta, josta voidaan havainnoida eläimen terveyttä tai terveyden muutoksia. Lypsystä saadaan eläinkohtaista dataa kuten ennenkin, mutta kaikkien ominaisuuksien data kerääntyy DeLaval RePro-järjestelmään, jolloin saadaan kokonaisvaltainen ja ajantasainen kuva karjan tuotoksesta, hedelmällisyydestä, terveydestä sekä tavoitteiden toteutumisesta. Robotissa on myös erillinen lyhyt ternimaitolinja, joka edesauttaa ternimaidon laadun säilymisessä.

Uuden navetan myötä erillisrehuruokinta siirtyy seosrehuruokintaan. Erillisrehuruokinnassa rehut ovat koostuneet pöydälle jaettavasta karkearehusta ja robotille sekä kioskeihin tulevasta väkirehusta. Seosrehuruokinnassa rehustuksen pohjana on laadukas analysoitu säilörehu, jonka mahdollisia puutteita voidaan kompensoida ja täydentää seosrehuruokinnan erillisillä komponenteilla. Kokonaisuus ratkaisee jokaisessa tapauksessa, mutta pääasiallisesti seosrehuruokinta mahdollistaa moninaisten kustannustehokkaiden komponenttien käyttämisen. Kokonaisuuteen käytettävistä komponenteista vaikuttaa säilörehun laadun lisäksi mm. komponenttien sijoittelu rehukeskuksessa, seoksen tekemiseen käytettävissä oleva aika sekä mahdollinen oma tuotanto esim. viljan tai herneen osalta. Järkevästi koostetulla seosrehuruokinnalla voidaan käyttää erilaisia karkearehuja tehokkaammin ja saada senkin kautta hukkaa minimoitua.

Robottipihattoon tulee rehunsiirtäjä toimintaan ruokintapöydälle. Se pitää huolen siitä, että ape on lehmillä koko ajan saatavilla, eikä karkaa eläimen ulottumattomiin pöydällä. Tämä tasaa ruokinnan ruuhka-aikoja ja säästää työntekijän aikaa rehun siirrosta.

Uudessa navetassa on käytössä syväkuiluparret ja parsikalusteiden niskaputkiin tulee aaltoputki. Aaltoputki mahdollistaa naudalle luonnollisemman liikeradan ylösnousussa ja laskeutuessa, joka mm. lisää eläinten hyvinvointia. Syväkuiluparsi on lehmälle miellyttävän pehmeä, eikä vaadi päivittäistä aktiivista kuivitustyötä. Kuivitus separoidulla kuivajakeella tuo omavaraisuutta ja taloudellisuutta sekä navettaan että peltoviljelyyn. Kuivitus tapahtuu yleensä kaksi kertaa viikossa koneellisesti. Lannat kerää kiertävä lannankerääjä.

Uudessa navetassa tulee olemaan tilaa vasikoiden vierihoitoratkaisun kokeilemiseen käytännön tasolla. Erillinen vasikkala tulee eläimien kannalta otollisempaan viileään tilaan, joka ei jaa lehmien ilmatilaa. Nuorkarjan ja ummessa olevien eläinten tilat tullaan saneeraamaan nykyiseen lypsyrobottipihattoon.

Kaikilla lypsyssä olevilla lehmillä sekä ummessa olevilla, että isoimmilla tiineillä hiehoilla on pääsy ympärivuorokautiseen jaloittelutarhaan. Lisäksi eläimet laiduntavat ympärivuotisesti. Vapaalla jaloittelulla on positiivisia vaikutuksia mm. jalka- ja sorkkaterveyteen sekä se mahdollistaa eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttämisen kattavammin. Laidunnus antaa mahdollisuuden ravinnon etsintään ja luontaisessa ympäristössä liikkumiseen. Lisäksi laidunnuksella on vaikutusta luonnonmonimuotoisuuteen.

Peltoniemellä asustaa, myös paljon pieneläimiä, kuten matelijoita, jyrsijöitä, lintuja, akvaariokaloja, hyönteisiä ja liskoja. Eläinhoitola Tassutuvassa hoidetaan asiakkaiden pieniä lemmikkieläimiä opiskelijatyönätyönä. Pieneläinhuoltamo Tassula tarjoaa koirien turkinhuoltopalveluja opiskelijatyönä.

Green Care
Käsitellään koulutuksessa; koirat, hevoset, naudat. Ei myydä palveluita.
Luonnonvara-alan koulutus
Luonnontuoteala; ravitsemusalan yhteydessä

Eläintoiminta

Tilan eläimet
Naudat
Lypsyjärjestelmä
Lypsyrobotti
Navetta
Lämminpihatto
Rakennukset
Koulutushalli

Pieneläintoiminta

Omia pieneläimiä (opetus)
Eläinhoitola
Erilaisia eläinten oppimisympräistöjä

Naudat

Tuotantosuunta: Maidontuotanto
Ayshire
Holstein
Jersey

Pieneläimet

Kanit
Kotihiiret
Marsuja
Gerbiileitä
Hamsterit
Deguja
Käärmeitä
Kilpikonnia
Liskoja
Aksolotleja
Lemmikkilintuja
Akvaariokalat
Hyönteiset
Kotilot

Linkkejä

Eläinpalvelut Tassula ja Tassutupa Video - Ysao TKI-ympäristöt

Teknologia

YSAO:n Peltoniemeltä löytyy uutena muun muassa ISOBUS-teknologialla varustettu Fendt, Pöttingerin noukinvaunu sekä Amazon 2700 lannoitteenlevitin. Eri koneista löytyy myös 3D-oppimisympäristö.         Lisäksi peltopuolella käytössä on SoilScout- maaperän olosuhdemittausjärjestelmä, sääasema FieldSense ja multispektridrone. Opetusnavetassa on käytössä DeLaval-automaattilypsy sekä SenseHub-karjantarkkailujärjestelmä. Laite- ja konehankinnat on toteutettu pääosin EU-rahoitustuen Pohjois-Savon liiton Alkutuotannon koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittäminen- sekä SavoFarm -hankkeiden kautta. Peltoniemen opetusmaatilalla on kiinnostusta tulevaisuudessa esimerkiksi lannoitekokeisiin sekä hankittujen laitteiden ja saatavan datan täysimääräiseen hyödyntämiseen hankkeiden ja opetuksen avulla.

Tulevaisuuden maatila hankkeessa on tarkoitus rakentaa datasilta uuden navetan ja Savonia Ammattikorkeakoulun välille. Datayhteistyö onnistuessaan tuo opetuksessa ja maatilan toiminnassa hyödynnettävää tietoa ja materiaalia kaikille osapuolille reilun datatalouden pelisääntöjen mukaisesti.

Maatalousalan toisen asteen opetuksessa tuotetaan dataa ja hallitaan syntyvää dataa käytännön tasolla. Korkeakouluasteella voitaisiin tarkastella ja kuvantaa kokonaisuutta YSAO Peltoniemen toiminnasta laajemmin ja syvällisemmin.

Kotieläintuotannon teknologia

Solulaskuri
Dataa hyödynnetään, Dataa kerätään
Ruokinta-automatti, väkirehut
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Ruokinta-automaatti, karkearehut
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Lypsyrobotti
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Kameravalvonta
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Märehtimisen seuranta
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Poikimisvahti
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Älyportit
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Maidon laadun mittaus
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Aktiivisuusmittari
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Vasikoidenjuottoautomatiikka
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Kasvintuotannon teknologia

Sääasema
Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään
Automaattiohjaus / ajoautomatiikka
Dataa hyödynnetään, Dataa kerätään
Ajo-opastin
Dataa hyödynnetään, Dataa kerätään
ISOBUS-traktori
Dataa hyödynnetään, Dataa kerätään
ISOBUS-työkone
Dataa hyödynnetään, Dataa kerätään
Droonikuvaus RGB/Multispectre
Dataa hyödynnetään, Dataa kerätään

Konekanta

Kuormaajat ja kurottajat
Weidemann 1460 (akkukäyttöinen), Avant 635
Traktorit
Fendt720 - Valtra T182 - Valtra 6400 - JD 6210 - Valmet 505, Valmet 605, Valmet 755, Valmet 405
Muuta mainittavaa
Maanrakennuspuolen koneet myös maatilan käytössä tarpeen mukaan; kaivurit, pyörökone, dumpperi jne.

Linkkejä

Thinglink Älyagri - YSAO TKI-ympäristön esittely

Ilmastotoimet

YSAOn strategiaan 2022-2026 on kirjattu näkyväksi opiskelijoiden vastaavuus työelämän
tarpeisiin ja vastuu kehityksessä mukana pysymisessä. Kantavat ja tavoitteelliset arvot ovat
kestävä kehitys, vähähiilisyys, kiertotalous ja tiedolla johtaminen. YSAO Peltoniemen osaamisen
ja opetuksen painopisteitä ovat eläinten hyvinvointi, maatalousyrittäjyys ja yrittäjän
jaksaminen, automaatio ja teknologia sekä kestävä kehitys. Tavoitteena on, että arvot on
kytketty luonnonvara-alan opetuksen ja opetusmaatilan toimintaan.

Ilmastotoimet

Metsäkadon ehkäisy
Pyritään estämään metsämaan siirtyminen muulle maankäyttösektorille (pelto tai rakentamiskäyttöön).
Metsien nopea ja tehokas uudistuminen
Hakkuiden jälkeen istutus heti. Noudatetaan metsätaloussuunnitelmaa
Metsän uudistumisen varmistaminen
Taimikoiden seuranta ja hoito.
Metsien häiriösietokyvyn kasvattaminen
Lehtipuuosuuden kasvattaminen havumetsissä. Monimuotoisuuden lisääminen, sekametsien suosiminen.
Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen
Laiduntaminen edistää luonnonmonimuotoisuutta. Lehmät laiduntavat.
Peltojen hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen
Täsmälannoitukset, syväjuuriset kasvit
Peltojen hiilensidonnan edistäminen
Nurmiviljely, kasvivalinnat, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Vesitalouden hallinta
Salaojitusten toimivuus, perusparannukset ja salaojahuuhtelut
Vesien suojelutoimenpiteet
Suojavyöhyke

Linkkejä

Separoitu kuivajae kuivikkeena

Kuvagalleria

Asiasanat