Peltoniemi

YSAO Peltoniemellä on maitoa tuotettu vuodesta 2007 lähtien yhden robotin robottipihatossa. Tämänhetkisessä navetassa on 45 parsipaikkaa, 4 hoitokarsinaa ja ruokintapöydän toisella vasikoiden ja nuorkarjan tilat aina siemennyksiin asti. Siemennyksen jälkeen hiehot siirretään entisen asemapihaton tiloihin, joissa on myös ummessa olevat lehmät.

Syksyllä 2023 aloitettiin Peltoniemellä uuden 47 parsipaikkaisen yhden robotin lypsykarjapihaton rakentaminen. Tavoitteena on, että lehmät muuttavat uuteen navettaan toukokuussa 2024.

Uudessa navetassa tulee lypsyn suorittamaan DeLaval VMS310 lypsyrobotti. Lypsyrobotissa on varusteena maidosta tehtävä progesteronitason mittaus, jonka myötä saadaan lisää tietoa karjan hedelmällisyydestä ja tiineyksien onnistumisesta. OCC-solulaskuri määrittää maidosta solupitoisuutta, josta voidaan havainnoida eläimen terveyttä tai terveyden muutoksia. Lypsystä saadaan eläinkohtaista dataa kuten ennenkin, mutta kaikkien ominaisuuksien data kerääntyy DeLaval RePro-järjestelmään, jolloin saadaan kokonaisvaltainen ja ajantasainen kuva karjan tuotoksesta, hedelmällisyydestä, terveydestä sekä tavoitteiden toteutumisesta. Robotissa on myös erillinen lyhyt ternimaitolinja, joka edesauttaa ternimaidon laadun säilymisessä.

Uuden navetan myötä erillisrehuruokinta siirtyy seosrehuruokintaan. Erillisrehuruokinnassa rehut ovat koostuneet pöydälle jaettavasta karkearehusta ja robotille sekä kioskeihin tulevasta väkirehusta. Seosrehuruokinnassa rehustuksen pohjana on laadukas analysoitu säilörehu, jonka mahdollisia puutteita voidaan kompensoida ja täydentää seosrehuruokinnan erillisillä komponenteilla. Kokonaisuus ratkaisee jokaisessa tapauksessa, mutta pääasiallisesti seosrehuruokinta mahdollistaa moninaisten kustannustehokkaiden komponenttien käyttämisen. Kokonaisuuteen käytettävistä komponenteista vaikuttaa säilörehun laadun lisäksi mm. komponenttien sijoittelu rehukeskuksessa, seoksen tekemiseen käytettävissä oleva aika sekä mahdollinen oma tuotanto esim. viljan tai herneen osalta. Järkevästi koostetulla seosrehuruokinnalla voidaan käyttää erilaisia karkearehuja tehokkaammin ja saada senkin kautta hukkaa minimoitua.

Robottipihattoon tulee rehunsiirtäjä toimintaan ruokintapöydälle. Se pitää huolen siitä, että ape on lehmillä koko ajan saatavilla, eikä karkaa eläimen ulottumattomiin pöydällä. Tämä tasaa ruokinnan ruuhka-aikoja ja säästää työntekijän aikaa rehun siirrosta.

Uudessa navetassa on käytössä syväkuiluparret ja parsikalusteiden niskaputkiin tulee aaltoputki. Aaltoputki mahdollistaa naudalle luonnollisemman liikeradan ylösnousussa ja laskeutuessa, joka mm. lisää eläinten hyvinvointia. Syväkuiluparsi on lehmälle miellyttävän pehmeä, eikä vaadi päivittäistä aktiivista kuivitustyötä. Kuivitus separoidulla kuivajakeella tuo omavaraisuutta ja taloudellisuutta sekä navettaan että peltoviljelyyn. Kuivitus tapahtuu yleensä kaksi kertaa viikossa koneellisesti. Lannat kerää kiertävä lannankerääjä.

Uudessa navetassa tulee olemaan tilaa vasikoiden vierihoitoratkaisun kokeilemiseen käytännön tasolla. Erillinen vasikkala tulee eläimien kannalta otollisempaan viileään tilaan, joka ei jaa lehmien ilmatilaa. Nuorkarjan ja ummessa olevien eläinten tilat tullaan saneeraamaan nykyiseen lypsyrobottipihattoon.

Kaikilla lypsyssä olevilla lehmillä sekä ummessa olevilla, että isoimmilla tiineillä hiehoilla on pääsy ympärivuorokautiseen jaloittelutarhaan. Lisäksi eläimet laiduntavat ympärivuotisesti. Vapaalla jaloittelulla on positiivisia vaikutuksia mm. jalka- ja sorkkaterveyteen sekä se mahdollistaa eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttämisen kattavammin. Laidunnus antaa mahdollisuuden ravinnon etsintään ja luontaisessa ympäristössä liikkumiseen. Lisäksi laidunnuksella on vaikutusta luonnonmonimuotoisuuteen.

Peltoniemellä asustaa, myös paljon pieneläimiä, kuten matelijoita, jyrsijöitä, lintuja, akvaariokaloja, hyönteisiä ja liskoja. Eläinhoitola Tassutuvassa hoidetaan asiakkaiden pieniä lemmikkieläimiä opiskelijatyönätyönä. Pieneläinhuoltamo Tassula tarjoaa koirien turkinhuoltopalveluja opiskelijatyönä.

Green Care

Luonnonvara-alan koulutus