Opetustila

Tammela

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila

Hämeen Ammattikorkeakoulu Oy, Hämeen ammatti-instituutti Oy

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila

Hämeen ammattikorkeakouluun kuuluu seitsemän eri kampusta, joissa on mahdollista opiskella 43 eri koulutuksessa. Kampukset sijaitsevat Evolla, Forssassa, Hämeenlinnassa, Lepaalla, Mustialassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella. Opiskelijoita on 8000 ja työntekijöitä 700 henkilöä.
HAMK Bio – tutkimusyksikkö, johon myös Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila kuuluu, pitää sisällään maaseutuelinkeinojen, liiketalouden, kestävän kehityksen, bio- ja elintarviketekniikan, metsätalouden, maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden koulutuksen sekä soveltavan tutkimus- ja aluekehittämistoiminnan. HAMKin rinnalla toimii toisen asteen koulutusta tarjoava Hämeen ammatti-instituutti.

HAMK on Suomen toiseksi suurin luonnonvara-alan kouluttaja, jonka profiilin ytimen muodostaa kierto- ja biotalouden älykkäät ratkaisut. HAMK on profiloinut toimintaansa edellä kuvattujen fokusalueiden ympärille. Sen tutkimusyksiköt (HAMK Edu, HAMK Bio, HAMK Tech ja HAMK Smart) toimivat yhdessä niihin liittyvän soveltavan tutkimuksen kehittämiseksi ja alueellisten yrityskumppanuuksien rakentamiseksi. HAMK on sitoutunut RUN Eurooppa yliopiston, HAMK Design Factoryn ja HAMK Yritteliäs korkeakoulukonseptin kehittämiseen.

Mustiala oli alun perin Suomen ensimmäinen käytännöllis-tietopuolinen maanviljelysoppilaitos, joka perustettiin vuonna 1840. Mustialassa on sijainnut myös Suomen ensimmäinen maalaisposti, joka perustettiin vuonna 1860. Mustialan maanviljelysopisto sijoitettiin entiseen Uudenmaan ja Hämeen ratsujoukkojen everstiluutnantin virkataloon, joka oli perustettu vuonna 1694. Ennen virkataloa paikalla oli sijainnut Kustaa Vaasan aikainen kuninkaankartano. Kun korkein maatalousopetus siirrettiin vuonna 1908 Helsingin yliopistoon, perustettiin Mustialaan maamiesopisto vuoden 1906 päätöksellä. Opisto on kuulunut Hämeen ammattikorkeakouluun vuodesta 1992 lähtien. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustiala)

MUSTIALAN MAANVILJELYSOPISTO
Maanviljelyskoulu, voutiosasto 1840-1897
Karjanhoito- ja maitotalouskoulu, karjakko-osasto 1840-1882
Lampaanhoitokoulu, lampuriosasto 1840-1860
Ylempi meijeriosasto 1881-1909
Isäntälinja 1888-1892
Alempi meijeriosasto 1890-1904
Karjanhoitokoulu 1892-1950
Agronomiosasto 1865-1908
MUSTIALAN MAAMIESOPISTO 1908-1967
Sianhoitokoulu 1930-1990
Karjatalouskoulu 1950-1965
Karjanhoitokoulu (pk ja yo) 1965-1990
MUSTIALAN MAAVINVILJELIJÄOPISTO 1967-1985
Yo-viljelijälinja 1980-1990
Maatilatalouden perustutkinto 1990-
MUSTIALAN MAATALOUSOPPILAITOS 1967-1992
HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, HAMK 1992 –
HÄMEEN AMMATTI-INSTITUUTTI, HAMI 1996-

Luonnonvara-alan esittely

Mustialan kampuksella on mahdollista opiskella maaseutuelinkeinojen agrologiksi. Saman koulutuksen voi suorittaa myös englanniksi Climate Smart Agriculture -koulutusohjelmassa. Opetus tapahtuu aidossa maatilaympäristössä Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla. Opinnoissa perehdytään esimerkiksi kestävään kasvituotantoon, kotieläintuotantoon, maatalousteknologiaan, maaseutuyrittäjyyden käytäntöihin sekä teoreettiseen perustaan ympäristönäkökulmat huomioiden.

Profilointi

Opetus- ja tutkimusmaatilalla halutaan panostaa luonnonmukaiseen tuotantoon niin maidon- , lihan- kuin kasvintuotannonkin osalta. Erilainen tutkimus- ja kokeilutoiminta on keskeissä osassa tilan toiminnassa, ja siitä on hyötyä tutkimuksen, koulutuksen sekä viljelynkin kannalta. Mustialassa voidaan toteuttaa peltomittakaavan sekä koeruutukokoisia kokeita, sillä tutkimus- ja opetusmaatilalla on omaa koeviljelyn kalustoa.

Toiminnan kohteet

Kasvintuotannon osalta koetoiminnassa on keskitytty lajike-ja lannoitekokeisiin sekä maatiaislajikkeiden lisäysviljelyyn. Maaperään ja kasvukunnon parantamiseen liittyviä kokeita on tehty Mustialassa vuosittain. Koetoimintaa tehdään yhdessä erilaisten hankkeiden ja muiden tahojen kanssa. Kotieläinpuolella tehdään laidun- ja ruokintakokeita sekä erilaisia rehuntuotantoon liittyviä kokeiluja.

Muut kohteet

Kampuksen alueella sijaitsee Mustialan maataloushistoriallinen museo (https://www.museoraitti.fi/museot/mustialan-maataloushistoriallinen-museo/), lisäksi mainio ruokala Huttula on avoinna arkisin myös muille kuin kampuksen väelle (https://www.hamk.fi/opiskelijanohjeenosa/ruokailu-mustiala/), vuonna 2015 valmistuneessa pihattonavetassa on yleisölle avoin katseluparvi Mustialan navetasta (https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/mustialan-navetasta-luomunavetta/)

Tapahtumat

Pellonpiennarpäivät, Hakkapeliitta -tapahtuma, Bella Italia -italialaisten autojen harrasteilta, rautainen ilta -rautakankikävelyn sm-kisat, syyskisat opiskelijoille

Sertifikaatit

Lighthouse https://www.hamk.fi/2022/mustialan-kampuksen-luomutila-nimettiin-esimerkilliseksi-lighthouse-tilaksi-yksi-viidesta-euroopassa/, Valion hiilimaitotila, BSAG-hiilitila

Perustiedot

Tuotannon tyyppi

Luomu

Tuotantosuunta

Peltokasvien viljely, Metsätalous, Kotieläintuotanto

Peltopinta-ala

196,16 ha

Metsäpinta-ala

115 ha

Eläimet

65 kpl lehmiä + nuorkarjaa

Koulutus

Avoimet verkkokurssit (organisaation ulkopuolisille)

Opetuskielet

Suomi, Englanti

Yhteistyö

Harjoittelutilat

Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää

Yritykset

Säännöllistä yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää

Muut oppilaitokset

Säännöllistä yhteistyötä

Paikalliset toimijat

Satunnaista yhteistyötä Yhteistyötä haluttaisiin lisää

Erilaiset hankkeet

Säännöllistä yhteistyötä

Linkkejä

Koulutusalat - Maaseutuelinkeinot Degrees - Climate Smart Agriculture Koekartat Mustialassa Osaajakoulutus maatalouden perusteiden osaaja Ympäristövastuullinen hevostalli Hevosen hyvinvointi Hamkin hankkeet

Kasvinviljely

Kasvintuotannon päätarkoituksena on tuottaa rehua karjalle, jolloin 60% viljelyalasta on säilörehun tuotannossa. Koetoiminta määrittää viljelykiertoa, vaikka yleensä koetoiminta on sijoitettu samoille lohkoille. Viljelykierto on lohkokohtainen.

Viljelykierto

3v nurmi-vilja-valkuaiskasvi-vilja

Viljely

Erikoiskasvit

Kokeiltu syyshärkäpapua, öljyhamppua, rehumaissia, muokkausretikkaa, maatiaisviljoja, humalatarha (Luken geenipankki)

Maalajit

Kivennäismaat

36 ha

Savimaat

117 ha

Eloperäiset maat

26 ha

Ojitustyypit

Salaojitus

184,46

Säätösalaojitus

11,7

Linkkejä

Mustialan peltolohkot Kasvukausi 2022

Metsä

Metsät

Opetusmetsiä

115 ha

Talousmetsiä

Käyttöoikeusmetsiä

Metsänhoito

Ulkoistettu, Tehdään itse

Metsänhakkuut

Koneketju

Erityiskohteet

Puistot

Linkit

Runkomäki

Eläimet

Mustialan opetus- ja tutkimustila on erikoistunut maidontuotantoon. Noin 75-päisessä karjassa on laaja rotukirjo. Mustialasta löytyvät kaikki Suomessa maitoa tuottavat rodut. Pääpaino on valtaroduilla ayrshire ja holstein, mutta näiden lisäksi löytyy kaikkien suomenkarjarotujen edustajia, jerseytä ja brown swiss-rotua. Lisäksi vasikkalasta löytyy vaihtelevasti liharoturisteytysvasikoita, jotka myydään välitykseen jatkamaan kasvuaan muilla tiloilla. Kaikki sonnivasikat menevät välitykseen, samoin liharoturisteytyslehmävasikat.

Eläintoiminta

Tilan eläimet

Naudat

Lypsyjärjestelmä

Asemalypsy, Lypsyrobotti

Navetta

Kylmäpihatto

Laitumet

Naudat

Tuotantosuunta: Luomumaidontuotanto

Ayshire

Holstein

Brown Swiss

Itäsuomenkarja

Jersey

Länsi-Suomen karja

Lapinlehmä

Linkkejä

Mustialan karja

Teknologia

Kotieläintuotannon teknologia

Solulaskuri

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Ruokinta-automaatti, karkearehut

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Lypsyrobotti

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Lantarobotti

Dataa kerätään

Märehtimisen seuranta

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Älyportit

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Progesteronimittaus

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Maidon laadun mittaus

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Aktiivisuusmittari

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Valaistusautomatiikka

Dataa kerätään

Automaattivaaka

Dataa kerätään

Kasvintuotannon teknologia

Sääasema

Dataa on jaettu muille, Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Automaattiohjaus / ajoautomatiikka

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Ajo-opastin

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

RTK-korjaussignaali

Datanjakoon on olemassa sopimus, Dataa on jaettu muille, Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Maaperäanturi

Datanjakoon on olemassa sopimus, Dataa on jaettu muille, Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

ISOBUS-traktori

Dataa kerätään

Kasvustokuvaus

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Maaperäskannaus

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Droonikuvaus RGB/Multispectre

Datanjakoon on olemassa sopimus, Dataa on jaettu muille, Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Kuivuriautomatiikka

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Kasvustomittaus (lehtivihreä)

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Vesistömittaus

Dataa kerätään

Satokartoitin

Dataa kerätään, Dataa hyödynnetään

Konekanta

Traktorit

Valtrat N175D, T144V, N163D, N141ek, ValtraValmet 6400ek, 800, Valmet 8000, 755, 705, 305, 504, 702 ja JD 6820ek

Puimurit

Sampot 2055 ja 3065

Kuormaajat ja kurottajat

Giant V451T, Bobcat TL470

Muuta mainittavaa

Koetoiminta: Wintersteiger ja Haldrup puimurit sekä koeruutukylvökone

Ilmastotoimet

Lahopuun hiilivaraston lisäys

Metsistä korjataan kaatuneita puita erikoistapauksissa eli tavallisesti kaatuneet puut jätetään metsään lahoamaan ja lisäämään hiilensidontaa.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen

Mustialassa on useita luonnonlaitumia sekä monimuotoisuuspeltoja. Osa alueista on ollut mukana LuMo -ohjelmassa. Viljelyssä suositaan monimuotoisia kasvivalintoja sekä monipuolisia nurmiseoksia.

Peltojen hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen

Maan kasvukuntoa seurataan aktiivisesti, ja esimerkiksi vesitaloutta parantavia toimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Viljelyssä pyritään suosimaan uudistavan viljelyn menetelmiä. Viljelytoimenpiteet suunnitellaan etukäteen ja ajoitetaan oikein pellon olosuhteiden mukaan.

Peltojen hiilensidonnan edistäminen

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden määrä pyritään pitämään mahdollisimman isona. Kevätkynnön määrää on lisätty sille sopivilla lohkoilla. Rehunkorjuussa niittokorkeus pidetään riittävän korkeana, jotta kasvusto uudistuu tehokkaasti ja näin ollen lisää hiilensidontaa.

Materiaali- ja energiatalouden tehokkuuden edistäminen

Resurssitehokkuus pyritään huomioimaan kaikessa maatilan toiminnassa. Työkoneisiin on kehitetty työ- ja konekohtainen polttoaineenseurantajärjestelmä, jonka avulla nähdään konkreettisesti, kuinka paljon polttoainetta kuluu tietyissä viljelytoimenpiteissä. Navetalta tulevan lietelannan lisäksi tilalla käytetään kierrätyslannoitteita.